Tany Maitso -hanke Madagaskarilla

Dodo ry:n kehitysyhteistyöhanke Madagaskarilla parantaa maailman köyhimpiin kuuluvia viljelijöiden toimeentulomahdollisuuksia ja tukee samalla ainutlaatuisten sademetsäalueiden suojelua.

Mataviranon kylän riisipeltoja Ranomafanassa: Kuva: Titta Lassila

Madagaskarin ainutlaatuinen luonto

Madagaskar on kaksi kertaa Suomen kokoinen saari Intian valtameressä, Afrikan kaakkoisrannikolla. Maa on yksi maailman köyhimmistä, mutta luontoarvoiltaan se on ainutlaatuinen: noin 90 % Madagaskarilla tavattavista eliölajeista on kotoperäisiä eli niitä ei esiinny missään muualla maailmassa. Elinympäristöjen häviäminen on suurin luonnon monimuotoisuutta uhkaava tekijä ja alkuperäisistä metsistä onkin jäljellä enää alle viidennes.

Metsien väheneminen ja jäljellä olevien metsäalueiden suojelu vaikuttavat myös paikallisten ihmisten toimeentuloon. Koska paikallisilta ihmisiltä evätään usein oikeus suojellun alueen metsän ja sen tuotteiden käyttöön, suojelualueiden lähellä asuvat ihmiset tarvitsevat vaihtoehtoisia ravinnon- ja tulonlähteitä.

Tany Maitso -hankkeen toiminta-alueiden asukkaat ovat perinteisesti olleet maanviljelijöitä. Nopeasti kasvava väestö, kaskiviljelyä rajoittava metsien suojelu sekä maaperän köyhtyminen aiheuttavat kuitenkin sen, etteivät perinteiset menetelmät enää pysty tuottamaan riittävästi ja tarpeeksi monipuolista ravintoa kaikille. Lisäksi jyrsijät tuhoavat pahimmilla alueilla suuren osan riisisadosta ja levittävät ihmisille vaarallisia tauteja. Riisi on madagaskarilaisten tärkein energianlähde, jota syödään joka aterialla.

Vaihtoehtoisia tulonlähteitä

Tany maitso on malagassin kieltä ja tarkoittaa vihreää maata. Vuonna 2007 alkanut hanke yhdistää ja kehittää edelleen kolmen aiemman suomalaishankkeen myönteisiä kokemuksia. Hanke antaa suojelualueiden reunavyöhykkeen kyläläisille tietotaitoa ja alkuresurssit mehiläishoidon, taimi- ja vihannestarhojen sekä jyrsijätorjunnan käynnistämiseen ja kehittämiseen.

Andrafian kyläyhdistys Farafanganassa: Kuva: Titta LassilaFarafanganan alueella toimineen Manombo-hankkeen kokemuksia hyödyntäen myös Ranomafanan alueelle on perustettu kylätason taimitarhoja. Hankkeen piirissä on kummallakin alueella kymmenen kylää, joihin on rakennettu paikallisista materiaaleista taimitarhat puille ja vihanneksille. Istutetut puut tuottavat kyläläisille sekä rakennuspuuta että hedelmiä. Vihannesten viljely tuo varsin nopeasti tuloja ja parantaa ravitsemusta. Mausteiden kasvatus vaatii pitkäjänteisempää työskentelyä, mutta vastaavasti tuotto on parempi.

Mehiläishoito alueilla on ollut lähinnä villimehiläisten hunajan ryöstökeruuta sekä pienimuotoista perinteistä mehiläishoitoa. Suomalaishankkeen alueelle tuomat ylälistapesät ja hoitokoulutus ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi. Kylissä koulutusta ja neuvoja kiertävät antamassa paikallisista koulutetut mehiläishoidonopettajat. Mehiläishoito on pölytyksen ansiosta parantuneiden satojen kautta edullista myös muulle maanviljelykselle.

Jyrsijätorjunnan kehittäminen tukee riisinviljelyä

Pienviljelijöillä ei juuri ole varaa käyttää myrkkyjä jyrsijöiden torjuntaan ja vaikka olisikin, niin myrkyt olisivat uhka kotieläimille ja seudun ainutlaatuiselle luonnolle. Perinteisesti viljelijät ovat pyrkineet estämään rottien aiheuttamia vahinkoja sadolleen satunnaisin loukutuksin. Tällainen toiminta on ollut ekologisesti ja taloudellisesti hyvin tehotonta. Hanke on tuonut Madagaskarille Kaakkois-Aasiassa jyrsijävahinkojen vähentämiseen märkäriisipelloilla käytettävän ekologisen CTBS -menetelmän (The Community Trap Barrier System).

Lukutaidolla lisää omavaraisuutta

Lukutaitokoulutuksen aloittaminen oli hankkeen madagaskarilaisten koordinaattoreiden idea, josta he innostuivat Dodon toisen kehitysyhteistyöhankkeen, Malissa toimivan Sinsiberen, kokemusten innoittamina. Lukutaitokoulutusta antavat hankkeen palkkaamat paikalliset opettajat, joiden 10-20 oppilaan ryhmissä on vain aikuisia, joilla ei aiemmin ole ollut mahdollisuutta koulunkäyntiin. Luku- ja kirjoitustaidon avulla ihmiset oppivat käsittelemään rahaa ja kykenevät ottamaan osaa yhteisönsä päätöksentekoon.

Farafanganassa lukutaitokoulutus aloitettiin vuonna 2008 ja Ranomafanassa 2010. Uudella hankealueella Tolongoinassa koulutukset tullaan aloittamaan vuoden 2011 aikana. Manombon kylään Farafanganassa on myös rakenteilla kirjasto, johon kootaan helppolukuisia yleisteoksia mm. terveyden- ja kodinhoidosta sekä mehiläiskasvatuksesta. Kirjaston tulisi tarjota kaikille halukkaille tietoa ja virikkeitä oppia uutta sekä ylläpitää lukutaitokoulutuksissa opittuja asioita.

Farafangana, Ranomafana ja Tolongoina

Hanke toimi alunperin kahdella alueella. Manombon suojelualue (Reserve Special de Manombo) on viimeinen jäljellä oleva kaistale suojeltua ja erittäin lajirikasta alamaan sademetsää Madagaskarin kaakkoisrannikolla. Manombon alue kuuluu Farafanganan piirikuntaan. Ranomafanan kansallispuisto puolestaan perustettiin 1991 suojelemaan ylänköalueen sademetsää.

Kolmannelle alueelle, Tolongoinaan, hanke rantautui vasta vuonna 2010. Tolongoina on Madagaskarin ainoan rautatien varrella sijaitseva kylä, jossa maisemaa reunustavat ylänkösademetsien rippeet. Alueen sademetsiä ei suojella, ja niitä uhkaavan katoamisen ainoana esteenä on tähän saakka ollut niiden vaikeakulkuisuus. Muutaman kilometrin säteellä Tolongoinasta sijaitsevat viisi hankekylää aloittivat syksyllä vihannesviljelyn sekä yhdistystoiminnan suunnittelun, ja vuonna 2011 kylissä aloitetaan lukutaitokoulutus.

Kaikille alueille luodaan osin jo koulutettujen paikallisten kehittäjien osaamiselle perustuva koulutusverkosto, jonka piirissä toiminta jatkuu hankkeen päätyttyä. Tarkoituksena on edistää tiedon ja kokemusten vaihtoa paitsi Ranomafanan, Farafanganan ja Tolongoinan välillä, myös laajemmin Madagaskarilla.

Voit tukea Tany Maitso –hankkeen toimintaa Madagaskarilla lahjoittamalla rahaa projektin tilille 155530-100876 (Nordea). Pienikin lahjoitus saa suuria aikaan!