Käsitteitä ja tavoitteita

issä piilee oikean kaupungin vetovoima?

Ohjelmassa keskustelua, skissailua, kirjoittelua, ekskuja, opintoja ja vaikuttamista.

TYÖRYHMÄT

Kaupunkisuunnitteluun liittyvää toimintaa on seuraavissa työryhmissä:

Tutkimusryhmä

Tutkimusryhmä pohtii

  • kaupunkitutkimuksen ja kaupunkisuunnittelun välisiä kytkentöjä sekä niiden välistä kuilua
  • vuorovaikutusta maallikoiden ja asiantuntijoiden välillä
  • ekologisesti kestävän, sosiaalisesti toimivan, esteettisen ja viihtyisän kaupungin luonnetta

Ryhmä kehittää

  • Dodon sisäistä kaupsu-aiheista koulutusta
  • kaupunkisuunnittelun ja -tutkimuksen opintopiirin sisältöä ja opetusmenetelmiä (seuraava varsinainen kopi on tarkoitus pitää keväällä 2010)

Ryhmä tukee kaupunkiaiheisten gradujen, diplomitöiden ja muun tutkimuksen tekijöitä.

Ryhmän pohdintoja hyvän kaupunkiympäristön luonteesta on sovellettu osallistumalla kaupunkisuunnitteluviraston nettifoorumiin Hernesaaren kehittämisestä. Toinen tärkeä ryhmässä käsitelty aihe on vuorovaikutuksen työvälineeksi kehitettävä suunnitteluwiki.

Tutkimuksen kannalta relevantteja linkkejä:
Yhdyskunta- ja kaupunkisuunnittelu TKK:n ark. laitoksella
YTK - TKK:n yhdyskuntasuunnittelun tutkimus- ja kolulutuskeskus
Kaupunkitutkimus "metropolialueella" (eli pääkaupunkiseudulla ja Lahdessa)

Yhteyshenkilö: Aino Verkasalo (aino.verkasalo[at]dodo.org)

Skissailuryhmä

Ryhmä kehittelee urbaanin aakkosia, joissa otetaan kantaa kaupunkirakenteeseen ja liikennejärjestelmään sekä kaupunkitilojen mitoitukseen, toimintoihin ja arkkitehtuuriin.
Kehittelemme myös ideoita eri kaupunginosien ekologiseksi urbanisoinniksi, joita pyrimme jalostamaan ja viemään läpi yhteistyössä asukasyhdistysten, muiden ympäristöjärjestöjen ja kiinnostuneiden tahojen kanssa.
Ryhmässä pohditaan ja luonnostellaan mm. Kallion tiivistämistä ja siihen liittyviä piha- ym. parannuksia, "Kuuskulman" eli "kolmosen vanhan päättärin" elävöittämismahdollisuuksia sekä muidenkin Dodo-kaupunkien urbanisointia, viime vuosina mm. Jyväskylän yläkaupunkia.

Yhteyshenkilö: Timo Salo (tsalo[at]cc.hut.fi)

Askarteluryhmä 1
Peter Tattersall (peter.tattersall[at]dodo.org)

Askarteluryhmä 2

Pienoismallien rakentamista, aluksi kalliolaisen korttelin malli pihasuunnittelun ja täydennysrakentamispohdintojen tueksi.

Yhteyshenkilö: Anu Tahvanainen (anu.tahvanainen[at]tut.fi)

Onnellinen Kallio -projekti

Syksyllä 2007 käynnistyneen hankkeen tarkoituksena on soveltaa käytäntöön ja yleisillä foorumeilla testata kaupunkisuunnitteluryhmässa vuosien varrella syntyneitä ajatuksia. Tarkoituksena on lisäksi laajentaa kaupsu-perspektiiviä Kallion sosiaalisen ja kulttuurielämän kehittämiseksi yhteistyössä paikallisten järjestöjen, vaikuttajien ja tavallisten kaupunkilaisten kanssa.

Kalliopolis vol. 1
Kalliopolis vol. 2

Yhteyshenkilöt: Johanna Lahdenperä, Ilona Hiila (etunimi.sukunimi[at]dodo.org)

Liikenneryhmä

Ryhmän kiinnostus suuntautuu liikenne- ja yhdyskuntasuunnittelun integrointiin sekä joukkoliikenteen kehittämiseen.

Yhteyshenkilö: Jonas Wahlbeck (etunimi.sukunimi[at]dodo.org)

Helsingin kaupunkisuunnittelun seuranta
(kaupungin ekologinen urbanisointi)

Ryhmä pyrkii yhteistyöhön ympäristö- ja asukasjärjestöjen kanssa Helsingin ekologisen urbanisoinnin aikaansaamiseksi.

Projektin aikaisemmat vaiheet.

HYÖDYLLISIÄ LINKKEJÄ

YHTEYSTIEDOT

Jos haluat lisäinfoa tai liittyä postituslistoille, ota yhteyttä ryhmän vastuuhenkilö Inari Penttilään, inari.penttila [at] dodo.org.

(Tarkista kokoukset myös Dodon tapahtumakalenterista tai vastuuhenkilöltämme.)

Käsitteiden määrittelyä sekä hyvän ympäristön luonnehdintaa

Kaupunkisuunnittelu viittaa arkkitehtoniseen näkökulmaan ja kokonaisvaltaiseen otteeseen kaupungin suunnitteluun (vaikka on pidettävä mielessä miten kaupunkisuunnittelun ratkaisut liittyvät talo- ja asuntotasoon).

Ekologinen viittaa luonnontieteellisesti kuvattavaan tilaan, jossa lajien monimuotoisuus säilyy. Lähes kaikki merkittävät ekologiset ongelmat liittyvät ilmastonmuutokseen ja biodiversiteetin köyhtymiseen.

Kestävä viittaa pitkään aikaväliin ja maailmanlaajuiseen perspektiiviin: päästöjen paikallinen vähentäminen ei ole kestävää, mikäli toimenpide lisää kokonaispäästöjä (vrt liikenteen sujuvoittaminen ohitusteillä tai tunneleilla)

Viihtyvyys ei palaudu arkkitehdin omaksumaan estetiikkaan, asukkailta saatuihin gallupvastauksiin tai markkinoiden välittämiin signaaleihin (järvinäkymien suosio, väljyys jne.). Se on teoreettisesti vaikea, poliittisesti latautunut ja maailmankatsomuksesta riippuvainen ominaisuus. Suunnittelijoiden ja poliittisten päättäjien on tarkkaan selvitettävä itselleen miten katsovat pystyvänsä edistämään sitä ja käytävä vuoropuhelua asiasta osallisten kanssa.

Sosiaalinen toimivuus on sisällytettävä toimivan ympäristön määritelmään teknisen näkökulman lisäksi. Sosiaalisella toimivuudella tarkoitamme ympäristöä, joka on sosiaalisesti virikkeellinen ja turvallinen. Ympäristön viihtyvyys on itseisarvo, mutta se edistää myös ihmisen hyvinvointia ja kytkeytyy kiinteästi ympäristön sosiaaliseen toimivuuteen. Viihtyisä ympäristö houkuttelee oleskeluun ja edistää siten kohtaamisia. Tähän kuuluvat myös alueen yhteisöllisyys ja identiteetti.

Viihtyvyyteen ja sosiaaliseen toimivuuteen liittyvät hyvät (lähi)palvelut, käyttäjien toimintamahdollisuudet, luontosuhde jne.