Naisten perinteinen rooli lukutaidon esteenä

Perinteisesti madagaskarilainen nainen on ensisijaisesti äiti ja vaimo, jonka paikka on kotona. Hänen tehtävänään on ollut synnyttää, hoitaa lapset ja koti. Tästä johtuen naiset eivät ole voineet osallistua yhteisölliseen päätöksentekoon tai tuoda mielipiteitään esiin julkisesti. Päätösvalta on ollut miehillä. Osittain tästä johtuen naisten koulutuksen sekä luku-, kirjoitus- ja laskutaidon merkitys on aikaisemmin ollut madagaskarilaisessa yhteiskunnassa vähäinen.       

Arvioidaan, että Madagaskarilla on nykyään noin kuusi miljoonaa yli 15-vuotiasta lukutaidotonta aikuista, joista suurin osa on naisia. Lukutaidottomia on erityisen paljon maaseudulla.

Lukutaidottoman haastava arki

Lukutaidottoman naisen arki on monilla tavoin haasteellista. Asiakirjojen allekirjoittaminen on mahdotonta ja esimerkiksi vaaleissa moni lukutaidoton joutuu turvautumaan sormenjälkileimaan henkilöllisyytensä todisteeksi. Kirjeiden ja asiakirjojen lukemiseksi lukutaidoton on aina riippuvainen muista.

Rahankäytön merkitys on kasvanut, mikä entisestään vaikeuttaa monien elämää. Luku- ja laskutaidoton joutuu myös muita helpommin huijatuksi. Lukutaidottomalle naiselle lasten koulunkäynnin valvominen on lähes mahdotonta. Monet kehitystä edistävät koulutukset, kuten uusien viljelymenetelmien oppiminen, vaativat usein lukutaitoa teoriatiedon omaksumiseksi. Lukutaidottomuus koetaan usein myös häpeänä, ja se estää monia naisia hakemasta töitä tai osallistumasta yhteisöjensä päätöksentekoon tai asettumasta luottamustehtäviin.

Lukutaitokoulutuksella kehitystä

Naisten mahdollisuudet osallistua yhteiskunnalliseen päätöksentekoon ja saada luottamustoimia ovat viimeisten vuosikymmenten aikana merkittävästi kohentuneet Madagaskarilla. Lukutaidottoman on kuitenkin vaikea osallistua muuttuvaan ja kehittyvään yhteiskuntaan, jossa lukutaito on edellytys kansalaistoiminnalle. Tästä johtuen yhä useammat järjestöt ja kansalliset toimijat panostavat lukutaidon edistämiseen Madagaskarilla. Yksi merkittävistä toimijoista on ollut madagaskarilainen järjestö Malagasy Mahomby, joka on kehittänyt menestyksekkään lukutaitokoulutuksen materiaaleineen madagaskarilaiseen yhteiskuntaan istuvaksi. Järjestö kouluttaa sitä varten opettajia omiin koulutuksiinsa sekä muiden järjestöjen ja toimijoiden toimeksiantona. Myös Tany maitso -hanke tekee tiivistä yhteistyötä järjestön kanssa.

Yhteiskunnan vaatimusten lisääntyessä, mutta myös mahdollisuuksien parantuessa, yhä useampi nainen on kiinnostunut osallistumaan lukutaitokoulutukseen. Tärkein motivaatio osallistua kursseille on naisten mukaan elintason kohentaminen, yhteiskunnallisten ja yhteisöllisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen ja sosiaalisen sekä taloudellisen elinympäristön kehittäminen. Kurssi ei kuitenkaan itsessään takaa naisten osallistumista, sillä monet naiset joutuvat yhä taistelemaan perinteisiä rooliodotuksia vastaan. Moni äiti ja vaimo joutuu hakemaan hyväksynnän oppimiselleen ja kurssille osallistumiseen aviomiehiltään tai kyläyhteisöltään.

Lukutaitokoulutusta kehitetäänkin suuntaan, joka ottaisi paremmin huomioon naisten ajankäytön haasteet ja tarpeet. Se pyritään myös toteuttamaan tavalla, joka takaisi koko kyläyhteisön hyväksynnän. Monissa kylissä tämä varmistetaan sallimalla koulutus myös miehille sekä kouluttamalla kurssin opettaja samasta kyläyhteisöstä. Haasteista huolimatta moni nainen on kurssille päästyään motivoitunut suorittamaan sen loppuun saakka, sillä luku-, kirjoitus- ja laskutaidolla on mahdollisuus tuoda monia konkreettisia parannuksia heidän elämäänsä.

Tue Tany maitson lukutaitokoulutusta hankkeen jo perinteiseksi muodostuneella aineettomalla lahjalla.