Kyseessä oli ensimmäinen kerta, kun alueella koottiin yhteen näin monen eri tason toimijoita. Hankkeemme työntekijät olivat ylpeitä järjestäjän roolistaan sekä mahdollisuudestaan luoda uusia, yhteistyötä parantavia toimintatapoja. Järjestämällä seminaarin halusimme vastata kehitysyhteistyöjärjestöjen koordinaation puutteeseen sekä fasilitoida keskustelua kyläläisten, kunnanjohtajien ja projektityöntekijöiden välillä.

Seminaarin osallistujat: Monipuolinen ja inspiroiva ryhmä Ranomafanan alueen viljelijöitä ja toimijoita

Erityisesti pienviljelijät kiittivät suuresti mahdollisuudestaan osallistua keskusteluun. "Minua ei ole ennen kutsuttu tilaisuuksiin, jossa ulkopuoliset toimijat keskustelevat oman kyläni kehityksestä." kertoi hankkeemme hyödynsaaja Pauline Andafy-Atsimon kylästä. Hän totesi myös, ettei ole aikaisemmin päässyt keskustelemaan alueen kehityksen avainhenkilön, kunnanjohtajan, kanssa näin hedelmällisesti; keskustelua käytiin muun muassa tyhjillään olevien tilojen käyttämisestä yhdistystoimintaan.

Pauline Andafy-Atsimon kylästä

Karsitaan turhat päällekkäisyydet

Seminaari järjestettiin ValBion:n biologisella tutkimusasemalla Ranomafanan kansallispuiston kupeessa. Kyseisellä alueella koordinaation puute kehy-toimijoiden suhteen tulee selkeästi esille; esimerkkinä mainittakoon Sahavondronanan kylä, jossa kolme eri hanketta koulutti, toisistaan tietämättä, ekologisia vihannesviljelymenetelmiä. Tälläiseen kyläläisten aikaa kuluttavaan ja hankkeiden resursseja hukkaavaan päällekkäisyyteen on syytä vastata. Me teimme sen keskittämällä voimamme järjestöjen välisen yhteistyön kehittämiseen.

Verkostoidutaan, jotta voimme oppia toinen toisiltamme

Työpajamuotoisessa seminaarissa yksi ryhmä keskittyi Tany maitson Madagaskarin projektikoordinaattorin Haingotiana Ramiarinjanaharyn johdolla kehy-toimijoiden verkostoitumismahdollisuuksiin. Työpajan aihe inspiroi kaikkia, yksimielisyys verkostoitumisen tärkeydestä oli selvää alusta pitäen. Koska seminaarin tarkoituksena oli abstraktien visioiden sijaan saada aikaan konkreettisia, toimeenpantavia suunnitelmia, ryhdyimme tuumasta toimeen; ryhmätyön tuloksena syntyi ”Platform” –niminen tietokanta. Kyseiseen tietokantaan keräämme Ranomafanan alueella toimivien hankkeiden projektisuunnitelmat; tiedot eri hankkeiden aktiviteeteista, tavoitteista, mukana olevista kylistä ja niin edelleen. Tietopankin kautta hankkeet tulevat saamaan helposti tietoa toisistaan ja pystyvät jatkossa tekemään tehokkaampaa yhteistyötä, oppimaan toisiltaan sekä välttämään päällekkäisyyksiä.

Tietokannan kehittämisestä

Tietokantaan kohdistuu nyt suuria odotuksia, mutta jo alkuun pääsy on tuntunut työvoitolta. Samalla on tiedostettu, että hanke tulee etenemään paikallisen sanonnan mukaan moramora eli hitaasti, mutta varmasti. Suunnitteluprosessi eteni seminaarin aikana pitkälle ja toimeenpanon vastuualueet jaettiin hajautetusti; kunnanjohtajilla on vastuu kokousten koollekutsumisesta, Tany maitson Madagaskarin henkilökunta keskittyy järjestöjen tietojen keräämiseen ja tietokannan tekninen suunnittelu tehdään pääasiassa Suomesta käsin. Hankkeen teknikseksi tueksi saimme Microsoftin suunnittelijan Tero Vuorenmaan. Hän kokeneena Madagaskarin kävijänä pystyy kartoittamaan, millaisia tiedonsiirtomahdollisuuksia Ranomafanan alueella on. Nettiyhteys kylässä on toistaiseksi varsin hidas, mutta mahdollistaa kevyiden tiedostojen siirron, jolloin paikallistason järjestöt pystyvät hyödyntämään tietokantaa nettikahvilasta käsin. Koska kännyköiden käyttö on nopeaa vauhtia yleistynyt myös Ranomafanassa, visiot niihin yhdistettävistä GPS-paikantimien ja tiedonsiirron mahdollisuuksista tulevat olemaan toteutuskelpoisia lähivuosien aikana. Tulevaisuudessa haluamme myös tuoda Pariisin julistuksessa sovitun kehitysyhteistyön koordinoinnin käytännöllisesti ruohonjuuritasolle; tietokannasta on tarkoitus kehittää avoin ja yleispätevä, myös muiden alueiden toimijoiden käyttöön sopiva sovellus.

Teksti: Hilkka Jokinen, Suomen toiminnan hankekoordinaattori

Valokuvat: Hilkka Jokinen ja Adama Marico