Samalla kun länsimaissa kiistellään torjunta-aineiden ja laajamittaisten mehiläiskuolemien yhteydestä, madagaskarilaiset mehiläiset pörräävät vielä melko tietämättöminä tästä uhasta. Madagaskarilla torjunta-aineita käytetään pääosin vientituotteiden viljelyssä, kun taas pienviljelijät, jotka vielä hallitsevat maaseutua, eivät juurikaan niitä käytä. Täällä metsien, ja siten myös elinympäristöjen, katoaminen on mehiläisille suuri ongelma. Paitsi hunajan tuottajina ne toimivat pölyttäjinä, ja näin ollen myös tärkeänä osana maataloutta.

Kenttämatkallamme joulukuussa 2010 tapasimme mehiläishoitajia sekä sisämaasta Ranomafanasta että rannikolta Farafanganasta. Ranomafanassa useat kyläläiset ovat aloittaneet mehiläishoidon jo Tany Maitsoa edeltäneessä hankkeessa. Tany Maitso tarjoaa kuitenkin alueella toimiville mehiläishoitajille tukea materiaalin ja lisäkoulutuksen muodossa. Muutama uusi mehiläishoitaja on myös äskettäin aloittanut toiminnan ja heille tarjotaan koulutusta tarpeen mukaan.

Hunajaa osataan arvostaa moni tavoin

"Pidän mehiläisistä. Ne ovat minulle kuin työntekijöitä. Ne lentävät ympäriinsä ja keräävät minulle hunajaa", sanoo mehiläishoitaja Zeze Mataviranon kylästä Ranomafanasta. Häntä motivoi hunajan tuoma lisäravinto sekä -tulot, mutta myös tunne siitä, että hän meihläishoitajana jatkaa vanhaa perinnettä. 

Mehiläishoitajat Zeze ja Joseph Ranomafanasta

Hänen esi-isänsä olivat yhtälailla tekemisissä mehiläisten kanssa kerätessään hunajaa metsistä. Toinen Mataviranon mehiläishoitaja, Joseph, kertoo käyttävänsä hunajaa melkein kaiken kanssa - banaanien, kassavan, kahvin,...

Koska Farafanganan kylät eivät olleet osa edellistä mehiläisprojektia, hankkeen kylissä olevat mehiläishoitajat ovat lähes kaikki aloittaneet toimintansa Tany Maitson parissa. Puheista päätellen mehiläishoitajat ovat tyytyväisiä koulutukseen ja toimintaan. He toivovat koulutusta myös naapurikylille, jotta muutkin saisivat mahdollisuuden harjoittaa tätä mielekästä elinkeinoa.

Vuoden sato on ollut suuri ja siitä on jopa pystytty myymään osa. Coco Morafenon kylästä Farafanganasta kertoo saavansa merkittäviä lisätuloja hunajasta, mutta säästävänsä osan sekä ravinnoksi että lääkinnällisiin tarkoituksiin. Aikaisemmin käytettiin lääkekasveja, hän kertoo, mutta nyt niihin on vaikeampi päästä käsiksi metsiensuojelun takia. Mehiläiset jotka kulkevat vaivatta suojelualueille ja takaisin keräävät sen sijaan siitepölyä näistä kasveista. Hunajaa käytetään muun muassa yskän, luiden kolotuksen ja iho-ongelmien hoitoon.

Papery ja Tamazy Farafanganan Bemelo-kylästä ovat yhtä mieltä hunajan tuomista hyödyistä, mutta mainitsevat että pesiin tarvittavan materiaalin hankkiminen voi olla ongelmallista. He ovat käyttäneet esimerkiksi meren rannalle huuhtoutunutta materiaalia sekä ostaneet jonkin verran lautoja. Viereisen suojelualueen väki ei kuitenkaan usko heidän ostaneen lautansa itse, vaan syyttää mehiläishoitajia puiston puiden kaatamisesta.

Mehiläishoitajat Coco, Papery ja Tamazy

Joulukorteilla kerättiin varoja mehiläiskasvatukselle

Mehiläishoitajat lähettävät terveisiä Suomeen kaikille Tany Maitson joulukampanjaan osallistuneille:

- Paljon kiitoksia! Olemme oppineet hankkeen ansiosta monta hyödyllistä tekniikkaa. Haluaisimme tavat teidät kaikki, vaikka tiedämme sen olevan mahdotonta pitkän välimatkan vuoksi.

Hankkeen uusissa kylissä Tolongoinassa into aloittaa mehiläiskasvatus on suuri. Kuivuudesta ja vaikeista olosuhteista huolimatta juuri perustetut kyläyhdistykset ovat jo päässeet pitkälle. Sekä teknikko että kyläläiset odottavat tulevaa koulutusta ja mehiläispesien pystyttämistä kyliin. Toivomme siis paljon surinaa Madagaskarille myös tulevaisuudessa!