Kohti Toimintaa-hanke on kaksivuotinen, Euroopan Unionin nuorten osallistumistukea saanut projekti, mikä keskittyy kansalaisvaikuttamisen keinoihin, sekä  toimijuuden ja aktiivisen kansalaisuuden tutkailuun. Hanke alkoi vuoden 2024 alussa.

Hankkeen ajatus ja pääperiaatteet kumpuavat vuonna 2023 järjestetyn Kasvusta Muutokseen-projektin aktiivien palautteista. Kasvusta Muutokseen oli ruokajärjestelmiin ja -aktivismiin nojaava hanke, missä tutkittiin ruokajärjestelmämme kestäviä vaihtoehtoja, sekä muutokseen osallistumisen mahdollisuuksia. Kohti Toimintaa tarkastelee muutosta hieman laajemmalla linssillä, tutkaillen toimijuuden ja aktiivisen kansalaisyhteiskunnan aspekteja — toimijuutta ja vaikuttamisen keinoja, uusia toimintatapoja ja yhteentuovia toiminnanmuotoja.

Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana olemme tutkineet kahta hankkeen teemaa: aktivismia yleisesti (mitä se tarkoittaa, mitä se voisi tarkoittaa?), sekä taidetta ja toimijuutta taiteen keinoin ja sen kautta. Hankkeessa on yhteensä neljä pääteemaa, joista jokainen on keskiössä puolen vuoden ajan. Hankkeen ensimmäisen vuoden aikana aktivismi ja taide olivat toimintaa ja tekemistä ohjailevat teemat.

Tämä sivu koostaa hankkeen tapahtumia ja rakentumista yhteen paikkaan ja toivottavasti toimii myös esimerkkinä ja inspiraationa muulle yhteentuovalle ja aktivoivalle toiminnalle! Sivua ei päivitetä usein — kaikki Kohti Toimintaa-hankkeen tulevat tapahtumat löytyvät Dodon uutiskirjeestä ja Instagramista.

Tilaa Dodon uutiskirje tästä!
Dodo Instagramissa

KEVÄT 2025 ja SUORA TOIMINTA – kooste!

Kohti Toimintaa–hankkeen yksi ydinajatus on uusien kansalaisyhteiskunnan toimintamuotojen ja uudenlaisen rinnakkaiselon mahdollistaminen.Lähtökohtana on siis kokeilla uutta, oppia näistä kokemuksista ja rakentaa niiden pohjalta. Hankkeen ensimmäisen elinvuoden varrella kertyneet kokeilut, onnistumiset ja parannusideat ohjaavatkin tämän vuoden suunnitelmiamme: toivomme, että saamme koottua yhteen uusia sisältöjä ja yhdessä oppimisen mahdollisuuksia, yhteisöllisiä tiloja, mitkä kutsuvat pysähtymään ja olemaan (ja rakentamaan yhdessä), sekä kestävää kulttuuri- ja kansalaistoimintaa ja resurssien puitteissa tapahtuvaa merkityksellistä tekemistä.

Vuoden 2024 aikana kokeilemamme ja oppimamme pohjalta järjestimme tänäkin keväänä opintopiirin ja toimintaviikonlopun. Opintoryhmä koostui kolmesta kokoontumisesta, aikaisemman kuuden sijaan. Vähemmän kokoontumisia, mutta enemmän resursseja ja aikaa valmistella ja säätää yksityiskohtia – tämä tuntui toimivalta!

Kevään teemamme vuonna 2025 oli suora toiminta. Mitä se on – ja mitä se voisi olla? Millainen rooli sillä on osana avointa, demokraattista yhteiskuntaa? Miten suora toiminta on vaikuttanut perusoikeuksiimme? Muun muassa näitä asioita tutkimme yhdessä opintopiirin sessioissa Helsingissä ja Toimintaviikonlopussa Oulussa.

Opintopiiri 1/25
”Hämärän tullen — opintopiiri suorasta toiminnasta”
Helsinki

”Hämärän tullen maailma näyttää erilaiselta. Silmä hakeutuu etsimään uusia pintoja ja ympäristö piirtyy uudelleen.”

Hämärän tullen oli kolmesta istunnosta koostuva opintopiiri pureutuen suoraan toimintaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa. Opintopiirin tarkoituksena oli kokoontua yhteen aiheen ympärille, pohtimaan ja tutkimaan sen mahdollisuuksia ja ulottuvuuksia. Keskustelun tukena opintopiiri käytti otteita Anton Montin ja Pontus Purokurun kirjasta Suoraa toimintaa – Autonomiset liikkeet Suomessa 1986-2016. Opintopiirin jokaisella kerralla keskityttiin yhteen teemaan, missä käytettiin tukena kirjaa ja jokaisella kerralla teemaan perehtyneet kutsuvieraat olivat mukana keskustelemassa ja oppimassa yhdessä!

Vallitsevassa maailmantilassa tieto ja kokemus pirstaloituvat ja keskusteluyhteydet eriytyvät. On erityisen tärkeää luoda tiloja, jotka kutsuvat kokoontumaan yhteen, kuuntelemaan toisiamme ja kuvittelemaan mahdollisuuksiahyvään elämään kaikille. Suora toiminta on ollut – ja tulee olemaan – kriittinen osa avointa demokratiaa: sen kautta olemme saavuttaneet monia perusoikeuksiamme, joita pidämme nyt demokraattisen yhteiskunnan peruspilareina. Tässä opintopiirissä pohdimme suoran toiminnan menneitä, nykyisiä ja tulevia muotoja ja sen mahdollisuuksia. Tässä opintopiirikokonaisuudessa tavoitteenamme oli antaa tilaa erilaisille näkemyksille, kuunnella toisiamme ja oppia yhdessä – ehkä luoda uusia yhteyksiäkin! Kolme teemaa perustuivat opintopiirimme tukimateriaalina käytettyyn kirjaan, mutta myös ajankohtaisuuteen ja ilmiöiden toistumiseen. Tarkemmin kustakin sessiosta ja teemasta alla!

I
Autonomiset tilat (23.4)
Ensimmäisessä sessiossa käsiteltiin suoraa toimintaa kaupunkiympäristöissä, valtausliikettä ja urbaaneita autonomisia tiloja.

Tähän istuntoon osallistui kaksi aktiivista vierasta eri liikkeistä – toinen heistä oli mukana Oranssin valtauksissa ja kulttuurikeskustoiminnassa jo 90-luvulla. Tällöin nuorten kaupunkiaktivistien aloittama Oranssi otti haltuunsa vanhoja purku-uhan alla olevia taloja ja kunnosti ne kohtuuhintaisiksi asunnoiksi nuorille Helsingin asuntopulan keskellä. Oranssi toimii edelleen aktiivisesti tänä päivänä tarjoten kohtuuhintaista, yhteisöllistä asumista nuorille ja omaehtoista kulttuuritoimintaa kaikille. Tämän istunnon toinen vieras on ollut mukana uudemmassa valtausliikkeessä, jossa yksi painopiste on ollut autonomisten ja ei-kaupallisten tilojen luominen kulttuuri- ja sosiaalitoiminnalle, erityisesti nykypäivän nuorille Helsingissä.

Vasemmalla: Kiihkeä keskustelu vierailijoiden kanssa käynnissä.
Oikealla: Kookoksen (Haapaniemenkatu 6, Helsinki) valtaus käynnissä vuonna 1990. Valtauksesta tuli tärkeä kohtaamispaikka ja sen myötä syntyi myös sosiaalikeskus. Valtauksen myötä rakennus pelastui ja nykyään sitä käyttää Teatterikorkeakoulu (Kuva: Työväenmuseo Werstas).

Tutustuimme 90-luvun valtausliikkeen tapahtumiin ja siihen, miten se on vaikuttanut kaupunkitilan käyttöön, paikalliseen kulttuuriin ja kaupunkikulttuurin uusiutumiseen, sekä ihmisten elämään paikallisesti. Tämän lisäksi keskustelimme autonomisen ja vaihtoehtoisen kulttuurin nykytilasta ja tarpeista, matalan ja nollakustannusten tilojen merkityksestä sekä mahdollisuuksista luoda yhteisöllisyyttä ja rakentaa yhdessä jotain mielekästä…

Kaaoskartanon valtauksen sisäänkäynti Meilahdessa, Helsinki 2024. Kyltissä lukee Yhteisalue. Kaaoskartano pyöritti tässä vanhassa, tyhjillään pitkään olleessa kartanossa autonomista sosiaali- ja kulttuurikeskusta muutaman kuukauden ajan. (Kuva: Työväenmuseo Werstas).

Toivomme, että tämä sessio tarjosi hyvän katsauksen viime vuosikymmenten tapahtumiin ja syihin, miksi ihmiset ovat lähteneet toimimaan. Oli ilahduttavaa huomata, kuinka monet tarpeet ja syyt toimintaan eivät ole muuttuneet ajan myötä ja kuinka nykyiset liikkeet toimivat aktiivisesti samojen asioiden puolesta. Toivomme myös, että tämä sessio sai osallistujamme pohtimaan nykyistä kaupunkiympäristöä ja sen rajoitteita ja mahdollisuuksia, omaehtoisten tilojen ratkaisevaa roolia uuden kulttuurin luomisessa ja ilmaisten, omaehtoisten kohtaamispaikkojen merkitystä yhteisön rakentamisessa.

Lisää Oranssin toiminnasta:
Oranssi Ry (kulttuuritoiminta) https://oranssi.net tai Instagramissa @oranssi_ry
Oranssi Asunnot (asumistoiminta) https://oranssiasunnot.fi tai Instagramissa @oranssiasunnot
Lisää Kaaoskartanon toiminnasta Instagramissa @kaaoskartano

II
Toiminta elämän puolesta (7.5.)
Toisessa istunnossa keskityttiin eläintenoikeusliikkeiden suoriin toimiin Suomessa, sekä muualla.

Keskustelimme yhdessä vieraamme Kristo Muurimaan kanssa Oikeutta Eläimille -järjestöstä eläinten oikeuksien taistelun eri ilmenemismuodoista ja mahdollisuuksista. Miten voimme pysäyttää elämää tuhoavia voimia? Kenelle kuuluu vapaus ja elämä, ja miten tarjota vapautta ja uusia mahdollisuuksia muille? Mihin vedämme toimintamme rajat ja miksi? Kannattaako riskejä ottaa? Mikä tekee toiminnastamme oikeutettua ja kuka sen määrittää?

Keskustelimme ja vaihdoimme ajatuksiamme oikeutettujen toimien määritelmistä ja siitä, mikä kaikki voi vaikuttaa jonkin oikeuttamiseen. Tämä johdatti meidät keskusteluun lajisyrjinnästä ja siitä, miten elämän arvo vaihtelee ja miten eri olentoihin sovelletaan erilaisia oikeuksia ja lakeja. Tämänkertainen sessio tarjosi loistavat puitteet havainnoida toimien oikeutuksen ja päämäärän välisen tasapainon monimutkaisuutta.

Vasemmalla: Jokaisen istunnon aikana tarjolla oli voileipiä ja lämmintä juotavaa. Dodon kasvihuone alkoi hieman jo vihertää toukokuun alun toiseen istuntoon mennessä.
Oikealla: Eläinoikeusteemoja aloittava sivu kirjassa ”Suoraa toimintaa – Autonomiset liikkeet Suomessa”.

Hankkeessamme olemme lähestyneet suoraa toimintaa tämän määritelmän kautta: Suora toiminta on poliittisen protestin aktiivinen muoto, joka saa yleisen oikeutuksensa kaikkien hyvän tavoittelusta ja tekokohtaisen oikeutuksensa toiminnassa käytettyjen keinojen yhteensopivuudesta päämäärän kanssa.” Tämä määritelmä perustuu lainaukselle Maarit Laihosen Pro Gradu-tutkielmasta Suoran toiminnan oikeutus (2020, Helsingin Yliopisto). Opintopiirimme toinen sessio vei meidät tämän määritelmän ydinnalueille — mistä suorassa toiminnassa on kyse ja miten se voi joskus olla ehkä ainoa tapa rakentaa oikeudenmukaista, demokraattista, kaikille parempaa yhteiskuntaa.

III
Globaali solidaarisuus (21.5.)
Opintopiirin kolmannella kerralla tarkastelemme globaalia solidaarisuustoimintaa ja siihen liittyviä poliittisia keinoja, sekä niiden suhdetta suoraan toimintaan. Tällä kertaa mukana oli kaksi vierasta globaaleista solidaarisuusliikkeistä, jotka ovat olleet aktiivisia paikallisten toimien ja mielenosoitusten ja muiden aktioiden järjestäjiä.

Keskustelimme siitä, mitä keinoja solidaarisuustoiminta käyttää ja miksi, mitä on poliittinen paine ja millaisia eri protestin muotoja on ollut käytössä, sekä mitä voisi mahdollisesti olla olemassa. Miten voimme hahmotella toiminnan mittakaavoja ja  sen vaikutusta? Millä tavoin paikallinen toiminta on yhteydessä globaaleihin ongelmiin (ja mitä ne ovat?) ja jossakin muualla käytäviin taisteluihin?

Mustaherukkamehua ja muistiinpanoja opintopiirikokonaisuuden viimeisellä kerralla.

Tässä sessiossa pohdimme mahdollisuuksiamme vaikuttaa johonkin, mikä tapahtuu kaukana meistä. Onko olemassa keinoja vaikuttaa, vaikka jokin ei tapahdu omassa elinympäristössämme? Olemmeko irrallaan näistä asioista, vaikkeivät ne suoraan vaikutakkaan meihin? Mitä mielenosoitus voisi mahdollistaa? Miten poliittisen paineen luominen voisi vaikuttaa – ja miten sitä voisi luoda? Onko olemassa muita toiminnan tapoja?

Kiitos!
Kiitos kaikille tähän opintoryhmään osallistuneille! Toivomme, että nämä kolme erilaista sessiota tarjosivat kattavan ja monipuolisen katsauksen siihen, mitä aktivismin lähihistoriassa on tapahtunut ja mitä siitä voidaan oppia ja tuoda tähän päivään. Toivomme myös, että sessiot tarjosivat uutta tietoa, näkemyksiä, yhteyksiä ja näkökulmia omiin mahdollisuuksiimme toimia itsellemme tärkeiden asioiden puolesta avoimessa, demokraattisessa yhteiskunnassa.

Haluamme kiittää kaikkia vierailijoitamme korvaamattomasta panoksestanne – on ollut hyvin inspiroivaa päästä ymmärtämään toimintaa ja niiden syitä syvemmin, päästä keskustelemaan erilaisista menetelmistä ja käytännön seikoista, mutta myös sukeltaa yhdessä syvemmälle toiminnan ja toimijuuden taustalla oleviin filosofioihin.

Keskustelun tukena koko opintopiirin ajan käytimme Anton Montin ja Pontus Purokurun kirjaa ”Suoraa toimintaa – Autonomiset liikkeet Suomessa 1986-2016”. Kiitos Into Kustannus ja kirjan kirjoittajat! Lopuksi haluamme vielä kiittää jokaista mukanaollutta asiantuntijavierasta ja osallistujaa — ilman teitä tämä ei olisi ollut mahdollista ja toivomme, että onnistuimme täyttämään odotuksesi, sekä tarjoamaan uutta näkemystä toimijuuteen, omiin mahdollisuuksiisi ja toiminnan mahdollisiin muotoihin. Ja kiitos Työväenmuseo Werstas luvasta käyttää kuvianne osana tätä koostetta!

Toimintaviikonloppu (16.-18.5)
Hietalinna, Oulu

Hankkeen kolmas Toimintaviikonloppu sijoittui tällä kertaa Hietasaareen, Ouluun. Vietimme tämän kauniin keväisen viikonlopun Suomen Punaisen Ristin Hietalinnan talolla. Paikka tarjosi meille ihanat puitteet kokoontua yhteen ja luoda lämminhenkistä ja välittävää ilmapiiriä.

Tälläkin kertaa Toimintaviikonlopun ohjelma koostui pääosin erilaisista työpajoista, mutta nyt ohjelmaan kuului myös suora toiminta-aiheinen elokuvailta ja joitain muita mielenkiintoisia mahdollisuuksia tarkastella suoraa toimintaa eri tavoin ja eri vinkkeleistä. Hyvin tärkeä osa tästä viikonlopusta mahdollistui työpajojemme ohjaajien toimesta, joista kaikki ovat aktiivisesti mukana kansalaisaktivismissa ja perehtyneitä mm. ilmastoasioiden, ihmisoikeuksien ja sosiaaliseen oikeudenmukaisuuden  asioiden edistämiseen järjestämällä ja organisoimalla erilaista toimintaa, mielenosoituksia ja aktiota.

Tapahtumassa käytettyjä printtimateriaaleja. Ohjelma, kaikkien työpajojen tiedot, minileffafestarin ohjelma ja turvallisemman tilan periaatteet annettiin osallistujille tulostettuina käsiohjelmina. Tämä auttoi toivottavasti maadoittumaan keskellä aktiviteettien täyttämiä päiviä. Kaikki tarvittava tieto, ohjeistukset ja sisällöt koostettiin näihin tulosteisiin, sekä lisäksi nettidokumenttiin. 


Tässä pieni kurkistus viikonlopun ohjelmaan. Työpajat suunniteltiin fasilitaattoreiden toimesta ja lopulta niitä sovitettiin yhteen tapahtumaan edeltävissä kokouksissamme. Ohjelma suunniteltiin niin, että siitä muodostuisi kronologinen ja kattava kokonaisuus, mutta samalla se antaisi ihmisille mahdollisuuden osallistua vain joihinkin työpajoista ja silti saada osallistumisesta kaikki irti. Käytimme ohjelmassamme avainsanoja kuvaamaan aktiviteettien sisältöä ja minkätyyppinen aktiviteetti on odotettavissa. Ajatuksena oli valottaa sitä, millainen aktiviteetin lähestymistapa on, ja auttaa ihmisiä mukauttamaan suunnitelmiaan ja osallistumistaan sen mukaan, miltä heistä tuntuu ja mitkä heidän tarpeensa ovat. Käytetyt avainsanat löytyvät kursiivilla jokaisen kuvauksen alta.

Intro suoraan toimintaan / Jonne (Dodo)
Aloitimme suoran toiminnan tutkimisen lauantaiaamuna alustamalla viikonlopun teemaa ja sen tasoja. Suoraa toimintaa tutkittiin aluksi rennon keskustelun pienryhmissä tapahtuvan ajatustenvaihdon kautta. Tämän kokoontumisen  tarkoituksena oli kutkutella mielikuviamme suorasta toiminnasta ja sen monimuotoisuudesta, sekä luoda tilaa erilaisten näkemysten jakamiselle. Tavoitteena ei ollut löytää vastauksia oikeastaan mihinkään, vaan ennemminkin löytää kysymyksiä, joihin toivottavasti saatiin vastauksia viikonlopun aikana muiden aktiviteettien kautta. 

herättelevä, keskusteleva, maadoittava, rento, sosiaalinen

Aktivistitaide tänään / A4CT
Mikä rooli aktivistitaiteella voi olla yhteiskunnallisen ja poliittisen muutoksen aikaansaamisessa tänä päivänä? Tässä työpajassa tutkittiin, miten taiteen affektiivinen potentiaali voi johtaa tehokkaampiin aktivismin muotoihin ja miten niiden vaikutusta voidaan havainnoida. Pohdimme yhdessä aktivistien ja taiteilijoiden kohtaamia haasteita nykypäivän poliittisessa ilmapiirissä, sekä tarkastelimme vastarinnan ja ilmaisun strategioita teorian ja käytännön kautta.

aktivistitaide, luova vastarinta, teoria, käytäntö

Lisää A4CT:sta täällä:
https://artivism4ct.cargo.site
Instagram: @artivism4ct

Building people power through direct action / Jannat Rahman (Regeneration 2030)
Tässä työpajassa keskustelimme ja opimme yhdessä, mitä kansanliike tarkoittaa ja miten se voi rakentua. Mitä minä – tai mitä ”me” – voimme tehdä sen luomiseksi? Tämä voimaannuttava työpaja ohjasi meitä tarkastelemaan uudelleen sitä, miten ymmärrämme yhteisön ja sen rakentamisen. Työpajassa meidät kutsuttiin tutkimaan itseämme muutoksen alkuna — jotta voisimme löytää toisemme ja lähteä luomaan muutosta ympärillämme.

yhteisö, paikallisuus, sisäinen muutos, teoria

Lisää aiheesta Regeneration 2030 nettisivuilla (englanniksi)!

Minileffafest
Lauantai-ilta oli omistettu elokuville ja dokumenteille, joissa käsiteltiin suoraa toimintaa eri paikoissa ja konteksteissa. Näytöksiä oli aina kaksi samanaikaisesti, kahdessa eri tilassa. Osallistujat pääsivät valitsemaan, mitä he halusivat nähdä, tehden valinnat kuvausten ja avainsanojen perusteella. Tämän avulla osallistujat pystyivär valitsemaan kiinnostavimmat elokuvat ja dokumentit monien joukosta ja koostamaan oman katsottavien leffojen listan illalle. 

Kaikissa elokuvissa ja dokumenteissä pureuduttiin suoran toiminnan monitahoisuuteen – esitellen sen eri muotoja, syitä ja vaikutuksia eri yhteyksissä ja eri puolilla maailmaa. Koostamallamme kokonaisuudella halusimme antaa katsauksen siihen, miten erilaisista lähtökohdista ja erilaisissa yhteiskunnallisissa tilanteissa tapahtuvaa toimintaa, syitä, tapoja ja toimijoita ei voi suoraan vertailla.  Se, mikä on mahdollista joillekin, ei ole mahdollista kaikille – se, mikä on vapaaehtoista joillekin, ei ole vapaaehtoista kaikille. Elokuvailta tarjosi loistavan mahdollisuuden pysähtyä ja tutustua hyvin erilaisissa olosuhteissa elävien yksilöiden syihin ryhtyä toimiin. Vaikka halusimme näyttää, miten moninaiset syyt saavat ihmiset ryhtymään toimiin, halusimme myös tuoda esiin sitä, miten monet kamppailut ovat lopulta yhteisiä ja miten olemme tässä maailmassa yhdessä. 

paikallinen toiminta, tunteellinen, voimakas, toivo, valtaus, toivo, kevyt, järjestäytyminen, emotionaalinen, voimakas, ravisteleva, toivottomuus, kylmät väreet, silmiä avaava, dynaaminen, syvällinen, raju

Occupy the Farm

Vasemmalla: Dear Future children
Oikealla: Kuinka korjata Maailma?

Ihana Virpi Suutarin ohjaama Havumetsän lapset!

Huudot kollektiivisena voimana ja poliittisena taidemuotona / Lea Lintula
Sunnuntaiaamuna pääsimme herättelemään itseämme  meren äärelle, yhteiseen ääneen. Pohdimme yhdessä, mistä koostuu napakka miekkarihuuto ja miten niitä voi itse kehittää. Tämä työpaja sai meidät voimaantumaan huudosta ja laittoi meidät pohtimaan huutoja poliittisena taidemuotona. Työpaja järjestettiin rantavedessä, mikä mahdollisti sen, että saimme päästää kaiken ulos keuhkoistamme!

kollektiivinen voima, äänen käyttö/ilmaisu,  poliittinen kehollisuus, toimijuus, mielenosoitus, väline, työkalu.

Lisää kansalaisaktivismi-aiheisia juttuja ja muuta härderlliä Lean Instagramissa
@lelelintu

Erään osallistujan työpajan aikana tekemiä muistiinpanoja.

Tehokas viestintä aktivismissa / TAIVO
Käytäntökeskeinen työpaja, jossa tutkittiin mielenosoituksiin ja aktioihin liittyvää viestintää ja sen tehokkuutta. Miten välittää viesti ja saada median huomio? Opimme, miten järjestäytyä – tehokkaasti. Mitkä ovat ne avainelementit, jotka tekevät toiminnasta oikeasti tehokasta? Onko olemassa joitakin asioita, jotka pitäisi aina ottaa huomioon ja pohtia, kun suunnitellaan mitä tahansa toimintaa? Millä keinoin voit saada mediassa näkyvyyttä ja tilaa asiallesi?

tavoitteet ja kohderyhmä, tiedotusvälineet, viestintä, kerronta

Lisää TAIVOsta ja sen toiminnasta erityisesti Oulun alueella:
https://taivo.org

Aktiosuunnittelu / Wilhelm
Tässä työpajassa perehdyimme jokaisen toiminnan keskeisiin elementteihin, teimme toimintasuunnitelman ja palasimme aina pohtimaan tekemiämme valintoja. Työpaja haastoi työskentelemään dynaamisella otteella ja oppimaan luottamaan prosessiin. Työpajassa yhdistettiin paljon asioita aiemmista työpajoista: lähestymistapa kehotti luovuuteen ja keksimään uusia tapoja ja tulokulmia eri aiheisiin, mutta myös työskentelemään yhdessä dynaamisessa ympäristössä, pyrkien vaikuttavuuteen aiemmin oppimallamme toimintaan liittyvien keskeisten elementtien tarkastelulla. Tämän työpajan aikana syntyi monia uusia, mielenkiintoisia ideoita ja erittäin vaikuttavia toimintasuunnitelmia. Mikä tapa päättää tämä viikonloppu!

työkalut, strategia, tavoitteet, taktiikat, yleisö, toimintalogiikka, beautiful trouble

Tämän punaisen pöydän äärellä tehtiin lukematon määrä suunnitelmia, muistiinpanoja, harjoituksia ja mitä kaikkea muuta!

Ruokaa, pihapelejä, rentoa hengailua ja päivien sisältöjen purkamista yhdessä.

Tällä kertaa toimintaviikonloppuun osallistui yhteensä 20 toiminnasta kiinnostunutta nuorta. Osallistujat ja työpajojen vetäjät saapuivat eri puolilta Suomea; yksi tärkeimpiä tavoitteitamme tälle viikonlopulle oli tuoda ihmisiä yhteen laajasti eri puolilta Suomea ja tarjota mahdollisuus osallistua merkitykselliseen myös maaseudulta tai kaukaisemmilta alueilta tuleville. Tavoitteemme toteutui hyvin — toivottavasti viikonlopun aikana saadut uudet ajatukset ja opit pääsevät käyttöön kaikkialla, mistä osallistujat saapuivat.

Yksi tärkeä tavoitteemme viikonloppuun ja sen antiin liittyen oli, että ohjelmamme ja kaikki sen työpajat olisivat antaneet sen verran uutta tietoa, taitoja ja näkökulmia, että mukana olleet osallistujat lähtisivät viikonlopun jälkeen kotiinpäin tiedonjanoisina ja halukkaina tutkimaan kaikkea tätä vielä syvemmin. Ja uskomme, että onnistuimme tässä tavoitteessa! Suunnittelemamme ohjelman  lisäksi viikonloppu tarjosi loistavat puitteet rentoutumiselle, uusien tuttavuuksien ja ystävyyksien luomiseen, nautiskeluun ja vaikkapa saunomiseen, sekä oma-aloitteeseen otteeseen. Ruokailut, tiskaaminen ja paikan siistinä pitäminen hoidettiin yhdessä, tähän jokainen pääsi osallistumaan omien kykyjensä ja fiiliksen mukaan. Tuntui todella siltä, että kaikki olivat yhdessä luomassa viikonlopun mahtavaa tunnelmaa ja tekemässä Toimintaviikonlopusta unohtumattoman kokemuksen. Kiitämme sydämellisesti kaikkia toimijoita ja tekijöitä, jotka auttoivat tekemään tästä viikonlopusta totta – se ei olisi ollut mahdollista ilman teitä!

Kiitos tuhannesti!

Syksy 2025

Vuoden 2025 syksyllä Kohti Toimintaa-projektin viimeinen teema, utopiat, starttaa. Tällä kertaa sekä opintopiiri, -että Toimintaviikonloppu tapahtuvat pääkaupunkiseudulla! Tästä kaikest lisää tietoa uutiskirjeessä ja sosiaalisissa medioissa hyvin pian!

Oletko kiinnostunut tässä vaiheessa projektista ja sen tulevista käänteistä? Voit rohkeasti olla yhteydessä meihin! Otamme avosylin vastaan uusia ideoita, ajatuksia ja kommentteja. Jos etsit merkityksellistä toimintaa ja paikkoja kohtaamiselle samanhenkisten ihmisten kanssa, voit tulla mukaan vapaaehtoiseksi hankkeeseen! Jos kiinnostuit, voit laittaa viestiä suoraan projektin koordinaattorille, Jonnelle (”nimi”@dodo.org).

*

Aktivismi (kevät)

Kohti Toimintaa-hanke potkaistiin liikkeelle heti helmikuun alussa, opintopiirin muodossa. Olimme suunnitelleet niin, että jokainen puolivuotinen teema saisi oman opintopiirin ja toimintaviikonlopun. Opintopiirit rakentuisivat useammasta kerrasta, ne voisivat olla lukupiirejä, tai työpajakokokonaisuuksia — tai ehkä jonkinlainen hybridi niiden väliltä! Meillä oli selviä suuntaviivoja ja tavoitteita, mutta halusimme pitää projektin aktiviteetit ja rakenteen sellaisina, että osallistujat voisivat vaikuttaa niihin ja tulla osaksi projektin kehityskaarta.

Opintopiiri 1/24
”Yhteisöt, yhteydet ja toiminta”
Helsinki

Ensimmäinen opintopiirimme tapahtui helmikuun ja toukokuun välisenä aikana, joka toinen viikko. Tämä opintopiiri keskittyi radikaaliin ystävyyteen, yhteisöihin ja yhteisöllisyyden merkitykseen muutoksen alustana. Näiden asioiden tutkailu tapahtui yhteentulemisen keinoin – jokainen piiri täyttyen keskustelusta, kysymyksistä, jaetuista kokemuksista ja ajatuksista. Opintopiirimme yhtenä kulmakivenä toimi Kuulumme toisillemme – kirjeitä ja kirjoituksia ystävyyden politiikasta – kirja.

Kuulumme toisillemme on Mikael Brunilan, Vilja Saarisen ja Valter Sandellin kirjeenvaihtoon pohjautuva, ystävyyttä ja jakamista sekä henkilökohtaisella että teoreettisella tasolla käsittelevä teos. Sen on julkaissut suomalainen pienkustantamo Khaos Publishing. Haluamme sydämellisesti kiittää Khaos Publishingia tuesta opintopiirien mahdollistamisessa! Kirja saatteli meidät keskusteluihin, jotka toimivat katalysaattorina yhteisöllisyyden syntymiselle, luottamuksen ja kuuluvuuden kehittymiselle, sekä niin monille silmiä avaaville keskusteluille! 

Kuulumme toisillemme-kirja, sekä opintopiirissä kirjoitettu kirje.

Lämpimien kelien saapuessa opintopiirit pidettiin Dodon kasvihuoneessa.

Sivu 103, muistiinpanoja, kukkia.

Taide (syksy)

Kevään aikana kartuttamamme kokemus ihmisten yhteentuomisesta, yhteisöllisten tilojan ja aktiviteettien luomisesta, sekä inspiroivista ja toimijuutta tarkastelevista sisällöistä toimi lähtökohtana syksyn suunnittelulle. Halusimme pitää projektin uusiutuvana ja kokeilevana – pitäen jotakin vanhaa mukana, mutta aktiivisesti tehden tilaa uudelle. Syksyn sisältöjen lähtökohtana oli rohkea uuden kokeileminen ja heittäytyminen.

Halusimme kokeilla erilaista lähestymistapaa syksyn opintopiireille: tällä kertaa jokaista opintopiirikertaa olisi vetämässä eri henkilö. Kevään opintopiirit järjestettiin suljetun ryhmän periaattella, eli ryhmä pysyi samana koko opintopiirijakson. Nyt halusimme kokeilla jokaiselle sessiolle omaa ilmoittautumista, kun järjestävä taho ja session teemakin oli aina hieman eri.

Syksyn Toimintaviikonloppu järjestettiin lokakuun viimeisenä viikonloppuna Tampereella, Pispalassa. Päädyimme järjestämään niin, että aktiviteetteja oli samanaikaisesti eri paikoissa, ympäri Pispalan harjua. Olimme syksyn aikana hakeneet avoimella haulla taiteeseen ja toimintaan perehtyneitä tekijöitä jakamaan tietotaitoaan Toimintaviikonlopussa. Avoimeen hakuun tuli hurja määrä vastauksia, joista pyrimme kokonaisuutta silmällä pitäen valikoimaan erilaisia tekijöitä. Tämän melko orgaanisen prosessin lopputulemana Toimintaviikonloppu koostuikin mm. monenlaisista työpajoista, taidekävelystä,

Opintopiiri 2/24
”Välitila”

Opintopiirimme lähtökohtana tänä syksynä oli toimia toiminnan mahdollistaja, uusien ja odottamattomienkin lähestymistapojen tarjoajana, sekä luovuuden piilopaikkojen ja toiminnan kohtaamispintana. Opintopiiri rakentui välitilojen (käännös englannin kielen termistä “liminal space”) ympärille. Välitila on jotakin sellaista, minkä olemassaolo ja funktio ei ole aivan selvää. Liian pieni eteinen, missä ei ole tilaa pukeutua tai säilyttää kenkiä, voisi on melko hyvä ja arkinen esimerkki, mitä fyysinen välitila voi olla. Jotakin, mihin huomio ei kiinnity, jossakin välissä. Välitila konseptina on melko abstrakti ja monitulkintainen, mutta se kuvastaa hyvin kaikkea sitä, mikä ei ole sidottu selvään funktioon. Tämä kaikki on myös sitä, missä luovuus ja uusiutuminen asuu. Syksyn opintopiirien keskiössä olikin näiden tilojen ja paikkojen tarkastelu, sekä leikkiminen luovuuden pintojen ja vapautumisen kokemusten kanssa. Halusimme kutsua lähiympäristömme ulkopuolelta uusia tekijöitä mukaan ja järjestimme avoimen haun, minkä kautta saimmekin laajan kirjon eri toimijoita osaksi projektia! Haussa yhtenä kysymyksenä oli, että mitä välitilat tarkoittavat hakijalle. Vastausten kirjo ja erilaiset lähestymistavat tähän käsitteeseen olivat yllättäviä: fyysisten tilojen lisäksi mahdollisina välitiloina nähtiin muun muassa aika (nykyhetki) ja sosiaalisista asetelmista kumpuavat henkiset, tai keholliset välitilat.

Lopulta koostimme kuusiosaisen opintopiirikokonaisuuden osittain avoimen haun kautta tulleista ehdotuksista ja osittain pyytämällä mukaan Dodolle jo tuttu tahoja. Syksyn aikana välitiloja ja luovuutta, sekä toimintaa ja toimijuutta tutkailtiin eri perspektiiveistä, monin eri työkaluin. Jokainen työpajoista sijoittui eri paikkoihin ympäri Helsinkiä, paikkoihin, mihin session fasilitoija halusi ihmiset tuoda. Alla tiivistettynä kaikki kuusi sessiota ja niiden keskeiset lähestymistavat fasilitoijien omin sanoin.

I
KONTRASTI 11.9.
Pasila, Helsinki
”Tämä on kutsu tutkailemaan urbaanin tilan kontrasteja ja asuttamaamme tilaa. Kokoontumisemme aikana syntyy kollektiivinen installaatio, missä läsnä oleva hetki, tunteemme ja suhteemme ympäristöön, mihin olemme kahlittuna, jää elämään.”

II
PUSKASSA 25.9.
Arabia, Helsinki
“Luonnossa monimuotoisuus on kukkeimmillaan välitiloissa: vaihettumisvyöhykkeillä metsän ja pellon rajalla, veden ja mantereen välisissä kosteikoissa. Myös kaupunkien hukkatilat, jättömaat ja ryteiköt tarjoavat elintilaa esimerkiksi niittyjen kasveille, jotka eivät pärjää tiheästi kasvavassa varjoisassa metsässä.

On kuitenkin arvioitu, että joka yhdeksäs laji Suomessa on vaarassa kuolla sukupuuttoon. Listalla on naali, kolme lohta, tuhatjalkainen ja lähes puolet Suomen linnuista, kuten harakka. Millainen välitila on elää sukupuuton uhan alla? Millainen on tila, jossa laji on kadonnut? Näitä kysymyksiä tutkimme seuraavassa opintopiirissämme maalaustaiteen keinoin, ja pohdimme mahdollisuuksia luontokadon pysäyttämiseen taiteen keinoin.

Sessiossa on alustus aiheeseen, paljon tilaa keskustelulle ja mahdollisuus maalata oma teos, josta voi tehdä installaation tai käyttää esimerkiksi kylttinä mielenilmauksessa.”

III
KAISLA 9.10.
Rastila, Helsinki
“Monimutkaisuuden lisääntyminen ja toisiaan ruokkiva kriisien vyyhti osoittaa, että hallitsemisen ja kontrolloinnin polku on poljettu loppuun. KAISLA-työpajassa mietitään, miten olla elävien systeemien kanssa, ilman tarvetta kontrolloida niitä. Muistetaan, että luovuus ja leikki asuu meissä. Meillä on kyky heittäytyä, tuntea ja erehtyä. Me olemme osa sitä luontoa, josta löytyy viisautta seistä — maadoittuneena, mutta tuulessa joustaen. Kuin kaislat.”

IV
TIKIT 6.11.
Metsälä, Helsinki
“Ton ja Masha esittelevät kokemuksiaan protestoinnista tekstiilien, vaatteiden ja suoran toiminnan kautta. Heidän töidensä aiheina ovat mm. opiskelijat, naiset, työntekijät, lgbtqi+ -oikeudet, ekologiset kysymykset ja sodanvastaisuus.

He kertovat projekteistaan, joissa he ovat olleet mukana ja perustajina: ompeluosuuskunta Shvemy (ukrainalais-venäläinen taideryhmä), ompeluosuuskunta Resew (kokeellinen talous- ja yhteisöprojekti), myös kokemuksistaan ​​luovasta työstä yhdessä yhteisöjen kanssa.”

V
YMPÄRÖIVÄ KEHO 11.11.
Itäkeskus, Helsinki
“Miksi tunnen olevani yksin joukossa? Miten olemme niin lähellä toisiamme, mutta silti tavoittamattomissa? Onko hoivaa ostoskeskuksissa tai metroasemalla? Kuinka voin ravistella ympäristöäni? Kuinka pääsen kiinni seikkailuun ja taikuuteen ympärilläni? Kuinka piiloutua julkisessa tilassa?

Suomessa sääntöjen noudattamisen ja status quon ylläpitämisen kulttuuri on vaalittu, yhteiskunnallisesti arvostettu normi. Hyvä esimerkki tästä ovat kaupunkialueen sosiaaliset ja infrastruktuuriset tilat, jotka muovaavat kehomme liikettä sitä mihin keskittyä ja tuntea — kun taas suuri osa kaikesta tukee homogeenisen valkoisen identiteetin tavoitteita. Liikettämme ohjaa yksityistämisen ja kapitalistisen kulutuksen säännöt. Voisimmeko löytää yhteyksille ja leikille enemmän tilaa, kuin mitä niille on nyt annettu?”

VI
MYRSKY 20.11.
Kalasatama, Helsinki
“Keskellä Kalasataman suunniteltua kaupunkiympäristöä on unohtunut paikka. Sitä saatetaan kutsua välitilaksi, joutomaaksi, hukkatilaksi tai ylijäämäksi. Mutta mikä on paikan oma rooli? Miten me toimimme suhteessa siihen?

Nyt lankamyrsky saapuu Kalasatamaan. Opintopiirissä virkkaamme tilapäisen teoksen paikkaan, joka oli ennen merta ja odottaa nyt jotain tulevaa. Virkkaamisen lomassa pohdimme erilaisia tilan kerroksia sekä taiteen merkitystä tilan tekijänä.”

Kuvia työpajan ajalta. Kokoonnuimme Kalasataman vapaakaupungissa valmistelujen merkeissä ja jatkoimme siitä Verkkosaaren viimeisille joutomaan paloille.

Myrskyn yksityiskohtia päivänvalossa.

Teos kerättiin pois kaksi päivää tekemisen jälkeen ja alue siivottiin myös löydetystä roskasta. Teoksen langat uudelleenkäytetään follow-up-työpajassa – täten teos jää elämään eri muodossa.

Toimintaviikonloppu 25.-27.10.
Pispala, Tampere

Syksyn toimintaviikonloppu järjestettiin Tampereella, Pispalanharjulla. Toimintaviikonloppu järjestettiin yhteistyössä mm. Hirvitalon ja Pethausin kanssa, ja iso osa aktiviteeteista sijoittuikin näihin paikkoihin. Lisäksi käytössämme oli kolmas sisätila, missä majoittuminen ja ruokailu pääsääntöisesti tapahtui. Osa työpajoista ja muista aktiviteeteista tapahtui ulkona, Pispalan upeissa maisemissa. Kevään toimintaviikonlopusta poiketen, kaikki tämänkertaiset aktiviteetit oli hajautettu erilleen Pispalanharjulle, useaan eri paikkaan. Tämä loi aivan omanlaisensa dynamiikan — mahdollistaen useamman samanaikaisen aktiviteetin tapahtumisen, mutta myös luoden rikkonaisuutta ja monimutkaisuutta viikonlopun kulkuun. Hankkeen kaksi ensimmäistä Toimintaviikonloppua olivatkin lopulta hyvin toisistaan poikkeavia kokonaisuuksia.

Tampereella järjestetty Toimintaviikonloppu muistuttikin jopa hieman festivaalia, asioiden tapahtuessa eri paikoissa samanaikaisesti. Osa työpajoista ja muista sisällöistä löytyi aiemmin syksyllä järjestetyn avoimen haun kautta, osa Dodon valmiiden kontaktien kautta. Halusimme antaa mahdollisuuksia esitellä omaa praktiikkaa ja rakentaa työpajakonspeti oman tekemisen ja lähestymistavan ympärille. Työpajojen vetäjillä oli melko vapaat kädet rakentaa jotakin sellaista, minkä he kokivat olevan toimivaa ja kutsuvaa. Järjestettyjen yhdeksän työpajan ja taideaktiviteetin kokonaisuus piirtyikin hauskasti tekijöidensä näköiseksi ja antoi osallistujille mahdollisuuden saada laajasti uutta kosketuspintaa taiteelliseen tekemiseen.

Viikonlopun käsiohjelma.

Työpajoissa osallistujat pääsivät tutkimaan aktivismia ja luovuutta. niissä käsiteltiin muun muassa kehollisuutta ja somatiikkaa, pienjulkaisuja ja itse tekemisen mahdollisuuksia, jättömaita ja sieltä löytyviä jälkiä ja tarinoitam visuaalista taidetta ja viestien välineenä, erilaisia materiaaleja ja niiden luomia mahdollisuuksia, yhteisölähtöistä tekemistä ja yhteisöjä, sekä toimintaamme osana niitä. Alla pieni esittely osana Toimintaviikonloppua järjestetyistä työpajoista ja kurkkaus niiden sisältöihin.

Yhteenkuuluvuus/Juuret
Aloittelijaystävällisessä liikkeellisessä työpajassa tutkimme sitä, miten tunteet kehoissamme ilmenevät. Lisäksi pohdimme yhteenkuuluvuutta. Millaiseen olemiseen ja liikkeeseen tunteet meitä kutsuvat? Miten ne kehottavat vastaamaan ulkoiseen ja sisäiseen maailmaamme? Työpajan aikana olemme enimmäkseen ulkona. Ohjauskielinä ovat englanti ja suomi. Ohjaajana on Anthoni Levonsaari, tanssiin ja somaattisiin menetelmiin erikoistunut teatteri-ilmaisun ohjaaja (AMK).

Zinet aktivismissa
Tule tutustumaan zine-julkaisujen ruohonjuuritason muuttavaan voimaan — ne menevät sensuurimuurien raoista ja vievät tietoa sydämestä sydämeen. Sarjakuvataiteilija Elvira Kim, joka teoksessaan ”Ystäväni Venäjältä katoavat” (My friends in Russia are disappearing), kertoo kokemuksistaan ja rohkaisee jakamaan tietoa asioista, joista sinut on pakotettu vaikenemaan.

Vas: Elviran zinetyöpaja
Oik: ReSew cooperativen esitelmä tekstiiliaktivismista ja sen luomista mahdollisuuksista.

Parsitaan kapitalismi queer-fem-anarkismiksi
Ton/Tonya Melnyk ja Masha Ravlyk ovat taiteilijoita ja aktivisteja Kiovasta, Ukrainasta, Shvemy- ja Resew-ompeluosuuskuntien jäseniä, queer-ihmisiä ja pakolaisia. He esittelevät kokemuksiaan protestien tekemisestä tekstiilien, vaatteiden ja suoran toiminnan avulla. Työpajassa pääset oppimaan myös kirjonnan alkeet.

Trashcape
Trashscape on antroposeenin kokeellinen kaivaustutkimus, jossa jättömaista muuttuu arkeologisia kaivauksia, museoita ja taidenäyttelyitä. Projekti toimii paitsi alustana, jonka avulla voidaan kysellä ja kritisoida ihmiskunnan kulutuskeskeistä luonnetta, myös kenttänä, jonka avulla voidaan leikkisästi tutkia kieltä, kuvitella mahdollisia tulevaisuuksia ja kyseenalaistaa tapamme määritellä taide ja kauneus.

Trashscapen on tuottanut taidekollektiivi Translation flowers (Inkeri Jäntti (FI), Nancy Dewhurst (UK) ja Sunčica Pasuljević Kandić (RS)). Aluksi projekti keskittyi ensisijaisesti Oulun kohteisiin — kolmikko aikoo kuitenkin laajentaa projektia Berliiniin, Novi Sadiin ja ympäri maailman!

TRAHCAPE-työpajassa otettuja Polaroid-kuvia (kuva: Inkeri Jäntti)

(kuva: Inkeri Jäntti)

Raivovirkkaus ja lankamyrsky (kaksiosainen työpaja)
Raivovirkkaustyöpajassa opit virkkaamaan tajunnanvirtatyylillä ja purkamaan ajatuksesi ja tunteesi lankasolmuiksi! Tässä työpajassa opit myös virkkauksen perusteet — työpaja sopii myös kokeneille virkkaajille. Työpajassa tehtyjä luomuksia voi hyödyntää illalla järjestettävässä toisessa osassa. Voit kuitenkin halutessasi osallistua vain yhteen työpajoista. Tässä virkkaustyöpajassa ei ole paineita tai tavoitteita; sinä päätät mitä teet ja miten teet – ja ohjaaja auttaa sinua.

Illan laskeutuessa ohjaamme virkkauksemme valitsemaamme paikkaan Tampereen julkisessa tilassa. Lankamyrsky on katutaiteen muoto, jossa pinnat peitetään virkkaamalla tai neulomalla tai esim. kaupunkisuunnitteluun liittyviä asioita tuodaan esille kiinnittämällä niihin huomiota langan avulla.

Työpajojen erilaisia ympäristöjä – sisätiloissa Pispalan vanhoissa puutaloissa, metsissä ja kaduilla.

Lankamyrsky, ennen/jälkeen (by Verna Talvi).

Yhteisöfoorumi
Tämän työpajan vetäjänä toimii henkilö, joka on saanut inspiraation viime kevään opintopiiristä. Kokoonnumme tarkastelemaan yhteisön, yhteisöllisyyden ja ystävyyden merkityksiä. Oletko kiinnostunut rihmastollisesta ajattelusta ja luovista lähestymistavoista yhteisön rakentamiseen? Sitten tämä foorumi on sinua varten!

Pispalan taidekävely, Pyykkipuiston jumpat, Hirvarin kansankeittiö…
Isompien työpajojen lisäksi osallistujilla oli mahdollisuus osallistua muun muassa Hirvitalon aktiivien järjestämään Pispalan taide- ja aktivismihistoriaan pureutuvaan kävelyyn, kehonhuoltoon ja rauhoittumisharjoitteisiin, Hirvitalolla joka lauantai järjestettävän kansankeittiön toteuttamiseen ja muihin vastaaviin aktiviteetteihin pitkin viikonloppua.

Artivist café
Sunnuntaina Pethausilla järjestettiin taidenäyttely osana Toimintaviikonloppua. Tähän näyttelyyn oli kutsuttu ihmisiä eri taustoista ja yhteyksistä, pyrkien luomaan paikan yhteetulemiselle, uusien tuttavuuksien ja verkostojen luomiselle, sekä yhteisöllisyydelle. Näyttelyssä oli taiteilijoita ympäri Suomea, joista moni oli maahanmuuttajataustaisia ja akateemisen taidemaailman ulkopuolelta. Näyttelyssä oli keskiössä taiteen kautta toteutettu aktivismi ja ihmisten yhteentuleminen. Toimintaviikonlopun osallistujat saivat mahdollisuuden päästä keskustelemaan ja vaihtamaan ajatuksia näyttelyyn osallistuneiden taiteilijoiden kanssa, tutustumaan erilaisiin tapoihin tehdä aktivismia taiteen keinoin, sekä rauhoittumaan hektisen viikonlopun jälkeen pullan ja kahvin äärelle Pethaus-alakulttuurikeskuksen lämpimässä tunnelmassa. Näyttely oli avoin kaikille ja iloksemme se kiinnosti myös paikallisia kävijöitä. Tästä syntyi asetelma, mikä mahdollisti uudenlaisia kohtaamisia ja keskusteluja ilmaisen pullan ja kahvin äärellä. Näyttely kesti ainoastaan yhden päivän ja se päätti koko tapahtumakokonaisuuden.

Osallistujat ja näyttelyn taiteilijat keskustelivat, tutustuivat ja vaihtoivat ajatuksia näyttelyn aikana (kuva: Inkeri Jäntti)

Työpajojen kirjon ja monimuotoisuuden ajatuksena oli mahdollistaa erilaiset kokemukset ja uuden oppiminen läpileikkaavasti, taiteen eri aspekteja tutkien ja omaa mielenkiintoa seuraten. Suurin osa tapahtuman työpajoista sijoittui lauantaille ja osallistujat saivatkin mennä työpajasta toiseen aamusta iltaan, oman jaksamisen ja fiiliksen mukaan.

Saimme luotua kokonaisuuden, missä taiteen ja toimijuuden aspekteja käsiteltiin laajasti ja monipuolisesti — tämän mahdollisti kaikki omaa osaamistaan ja praktiikkaansa avoimessa haussa tarjonneet tekijät, sekä Dodon toiminnan kautta löytyneet osaajat. Haluamme kiittää erikseen jokaista työpajan järjestäjää, tilojansa (ja apuansa) meidän käyttöömme antaneita Pethausia ja Hirvitaloa, sekä mukana olleita vapaaehtoisia ja työpajoja vetäneitä – ja tietty ihan jokaista osallistujaa, joita tuli ympäri Suomen! Toivomme, että osallistuneille jäi käteen uusia ideoita, inspiraatiota ja joitain työkaluja, millä lähteä tutkailemaan omaa toimijuuttaan taiteen keinoin.

Toimintaviikonloppu oli todella intensiivinen, mutta myös antoisa kokonaisuus ja sai meidät jälleen kerran tarkastelemaan sitä, että mitä voimme ja haluamme tarjota. Onnistuimme tuomaan yhteen paljon sellaista toimintaa ja tekemisen muotoja, mitkä harvoin pääsevät kohtaamaan. Viikonloppu tarjosi laajasti mahdollisuuksia myös uusien yhteyksien luomiseen, toimintatapojen ja taitojen oppimiseen, luovuuden ja luovien metodien tarkasteluun toiminnan muotona, sekä oman toimijuuden ja merkityksellisyyden tutkimiseen. Tällä kertaa kaikkea oli todella paljon. Aktivieetteja, paikkoja, hoidettavia asioita, yllätyksiä. Huh! Kiitos!

*