Jatkona teeman esittelyyn ensimmäisessä tapaamisessa, pohditaan tässä ensin arkkitehtonisen kaupunkisuunnittelun poliittista merkitystä ja teoreettista kiinnostavuutta, jonka jälkeen tarkastellaan yleisemmin yhteiskuntatieteen merkitystä suunnittelulle.
Kaupunkisuunnittelun tutkimuksesta
Fokusoimme arkkitehtoniseen kaupunkisuunnitteluun ja sen kannalta suoraan relevanttiin kaupunkitutkimukseen. Aihe on laaja-alainen, teoreettisesti kiinnostava ja poliittisesti tärkeä. Kuitenkin kaupunkitutkijat ja kaupunkisuunnittelijat puhuvat helposti toistensa ohi. Sosiaalista näkökulmaa suunnitteluun ei tule nähdä pelkkänä makuasiana! Lisää …
Aihepiirin tärkeys ja teoreettinen kiinnostavuus
Kaupunkisuunnittelu vaikuttaa olennaisesti elämänlaatuun ja ekologiseen kestävyyteen, mutta tavoitteet ovat kiistanalaisia ja käytettävät käsitteet epäselviä. Ekologinen kestävyys on näistä tavoitteista periaatteessa selkeämpi. Se voidaan määritellä tilana, jossa biodiversiteetti säilyy maailmanlaajuisesti pitkällä aikavälillä.
Hyvällä suunnittelulla voidaan luoda puitteet hyvälle elämälle ja myönteiselle sosiaaliselle vuorovaikutukselle. Kaupunkisuunnittelun toimivuuskäsite on laajennettava koskemaan myös sosiaalista toimivuutta. Lisää …
Maantieteellinen, yhteiskuntatieteellinen ja esteettinen näkökulma kaupunkisuunnitteluun
Vaikka käsittelemme kaupunkisuunnittelua eri tieteiden näkökulmasta, jako on lähinnä pragmaattinen. Kaikki tutkittavat ilmiöt ovat jossain mielessä sosiaalisia eikä poliittista ulottuvuutta siksi tule kokonaan unohtaa, vaikka näkökulma olisikin ”humanistinen”. Lisää …
Yhteiskuntatieteellinen näkökulma kaupunkisuunnitteluun
Yhteiskuntatiede on luonnontiedettä riippuvaisempi filosofisista taustaoletuksista. Silti yhteiskuntatieteet ovat osoittaneet yksiselitteisiä korrelaatioita ympäristön ominaisuuksien ja ihmisten käyttäytymisen välillä. Epäselvissäkin tapauksissa kaupunkisuunnittelussa on argumentoitava omien arvolähtökohtien oikeutuksesta ja niiden suhteesta esitettyihin ratkaisuihin.
Elämänlaadun käsitteestä on vaikeampi päästä yksimielisyyteen kuin ekologisen katastrofin torjumisen tarpeesta ja keinoista.
Ekologinen kestävyys on edellytys muulle inhimilliselle toiminnalle. Elämänlaadun ja sen edistämisen keinojen arviointi riippuu elämänkatsomuksesta. Yhteiskuntatieteellisesti voidaan osoittaa tilastollisia ja muita empiirisiä tosiasioita sekä esittää uskottavia sosiaalisia mekanismeja sisältäviä teorioita, joilla havainnot pystytään selittämään. Yhteiskuntatieteelliset havainnot ja selitykset ovat kuitenkin riippuvaisempia taustalla olevasta tieteenteoreettisesta ja viime kädessä filosofisesta näkemyksestä kuin luonnontieteelliset tutkimustulokset.
Vaikka kaupunkisuunnittelullisin keinoin parannettavan elämänlaadun sisältöä ei voidakaan tarkkaan lyödä lukkoon, suunnittelussa olisi tärkeää huomioida, että suhteellisen suureen yhteisymmärrykseen on päästy tietyistä ympäristön ja sosiaalisen käyttäytymisen välisestä suhteesta. Myös silloin kun tavoitteet tai syy-yhteydet ovat kiistanalaisia on tärkeää pystyä argumentoimaan ratkaisujen taustalla olevista näkemyksistä sekä näkemysten suhteesta tehtäviin ratkaisuihin.
<< Takaisin kopin ohjelmaan