Ilmastokonferenssin viimeinen viikko alkanut

Ilmastokonferenssin viimeinen viikko alkanut

Haagin ilmastokonferenssin viimeinen viikko on alkanut. Edellinen viikko hukkautui lähinnä EU:n ja USA:n päästöjen vähentämisen menetelmiä koskevien erimielisyyksien setvimiseen.

Edellisellä viikolla EU kritisoi USA:n aikomusta käyttää maatalous- ja metsämaataan hiilinieluna. EU:n mukaan Kioton sopimuksen tavoitteet tulisi saavuttaa leikkaamalla teollisuuden, energiantuotannon ja liikenteen päästöjä. Yhdysvaltain – joka on maailman suurin saastuttaja – asenne on ollut ratkaiseva neuvottelun edistymisen hidastumisessa. EU:n ympäristökomissaari Margot Wallström kommentoi sitä seuraavasti: “Olisi absurdia, jos kasvihuonekaasujen suurin tuottaja ei ratifioisi Kioton sopimusta.”

USA:n edustajat ovat myöskin ilmaisseet haluttomuutensa suostua sopimukseen, joka ei velvoita päästörajoituksia kehitysmailta ja joka saattaa vahingoittaa USA:n taloutta. USA on myöskin vedonnut siihen, että sen päästöjen kasvu on hidastunut vuodesta 1990 lähtien vuosittain prosentin verran, enimmäkseen kehittyneemmän teknologian takia. “Olemme tehneet hyvää työtä…ja sitä on ohjannut tiede ja teknologia, ei YK:n mandaatti”, kommentoi senaattori Hagel asiaa eilen.

Liittolaistensa Japanin, Australian, Kanadan ja Uuden-Seelannin kanssa USA on pyrkinyt saamaan pöytäkirjaan hyväksynnän ns. joustomekanismeille. Niissä hyväksyttäisiin saastuttamisoikeuden ostaminen mailta, jotka pystyvät saavuttamaan päästötavoitteet. Neuvottelijat joutuvatkin vielä päättämään siitä, pitäisikö rikkaammille maille antaa mahdollisuus maksaa köyhemmille näiden metsien hiilinieluista. Näitä mekanismeja on kritisoitu siitä, että ne eivät johtane todellisen saastutustason laskemiseen.

Joidenkin osallistujien mukaan neuvotteluja uhkaa myös OPECiin kuuluvien öljyvaltioiden huoli vientituotteensa menekin tulevaisuudesta. Saudi-Arabia onkin ilmoittanut menettävänsä biljoonia dollareita mikäli sopimukset kasvihuonekaasujen päästöjen leikkauksista johtavat öljynkulutuksen vähentymiseen. Eräiden lähteiden mukaan Saudi-Arabian edustajat ovat tehneet runsaasti työtä neuvotteluita jarruttaakseen.

Kehitysmaat koettavat turvata neuvotteluissa itselleen teollisuusmaiden rahallista apua puhtaamman teknologian rakentamiseksi. Niille ei ole asetettu päästötavoitteita, mutta nykytiedon mukaan ilmastonmuutos tulee koettelemaan niitä kaikkein rankimmin.

USA:n huoli ilmastopaketin ostamisen vaikutuksesta talouteen näyttää melko perusteettomalta. Wood Mackenzie -konsulttien tekemän tutkimuksen mukaan ainakaan energia-alalla ei odoteta Kioton sopimuksen tavoitteiden toteuttamisen tulevan kalliiksi. Sovittuihin päästörajoituksiin sitoutuminen maksaisi jokaiselle teollisuusmaiden asukkaista noin 1-5 dollaria vuosittain vuoteen 2010 saakka. Lisäksi noin puolet energia-alan yrityksistä odottaa saavansa uusien rajoitteiden voimaan tullessa itse asiassa voittoa, ei tappioita. Myös USA:n 5 kansallisen tutkimuslaboratorion tutkimuksen mukaan yli 80 prosenttia USA:n päästörajoituksista pystyttäisiin toteuttamaan kotimaisin toimenpitein, joiden hyödyt ylittävät kustannukset.

Myös konferenssin oheistapahtumissa on esitelty useita ratkaisuja, joilla kasvihuonekaasujen päästöjä voitaisiin alentaa, ja joilla samalla olisi taloutta kohentava vaikutus. Niin auto- kuin muu raskas teollisuuskin on ilmoittanut olevansa valmis kasvihuonekaasupäästöjensä pienentämiseen. Kun valtiot vertailevat kasvihuonekaasujen päästövähennysten kustannuksia, Haagin oheistapahtumissa on vertailtu päästörajoitusten mukanaan tuomia taloudellisia hyötyjä.

Lähde: Reuters, SK