LEHDISTÖTIEDOTEjulkaistavissa 23.7.2001
Ministerit pääsivät läpi yön jatkuneiden vaikeiden neuvottelujen jälkeen aamulla sopuun YK:n ilmastokokouksessa Kioton pöytäkirjan käytännön toteutuksesta. Valtioiden edustajat hyväksyivät lopulta kokouksen puheenjohtajan Jan Pronkin tekemän kompromissiesityksen.
Vaikeimmaksi kiistakysymykseksi yön synkkinä tunteina osoittautui sopimuksen noudattamisen valvonta eli sopimusslangilla compliance. Etenkin Japani ja Venäjä vierastivat laillisesti sitovia sanktioita Kioton pöytäkirjan tavoitteiden rikkomisesta. Sopu syntyi kuitenkin lopulta, kun Japanille myönnettin erivapauksia sopimuksen noudattamisesta.
”On ilahduttavaa, että valtiot pääsivät vuosien kiistelyn jälkeen sopuun Kioton pöytäkirjan toteutuksesta. Nyt ne voivat alkaa pöytäkirjan ratifioinnin. Vihdoin päästään sanoista tekoihin: todella vähentämään ilmastoa lämmittäviä päästöjä”, toteaa Sami Wilkman Suomen WWF:stä.
Kompromissiesityksessä tarjotaan ratkaisu kolmeen neuvotteluja jo vuosia hiertäneeseen kiistakysymykseen: nieluihin, kehitysmaarahoitukseen ja joustomekanismeihin.
Ympäristöjärjestöjen mielestä hyvää esityksessä on:
-monet valtiot ovat sitoutuneet lisäämään kehitysmaarahoitusta, ja rahoituksen riittävyys arvioidaan vuosittain
-esitys tunnustaa tarpeen kaventaa teollisuus- ja kehitysmaiden välisiä päästöeroja
-hiilinielujen käytölle kotimaassa ja joustomekanismeissa on asetettu määrällinen yläraja
-puhtaan kehityksen mekanismissa (Clean Development Mechanism, CDM) hiilinielujen ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset on jossain määrin otettu huomioon
-joustomekanismeille luodaan raportointi- ja todentamisjärjestelmä, jotta taataan todellisten ja kestävien päästövähennysten syntyminen
-ydinvoima on suljettu pois joustomekanismeista
-pääpaino joustomekanismeissa pyritään antamaan pienille uusiutuvia energialähteitä ja energiatehokkuutta lisääville hankkeille
Esityksen puutteita ovat mm.:
-kehitysmaarahoitus on poliittisten sitoumusten varassa. Vapaaehtoisuus ei valitettavasti riitä.
-hiilinielujen runsas käyttö laskee teollisuusmaiden päästövähennystavoitteen 5,2 prosentista noin 1,8 prosenttiin
-joustomekanismien käytölle ei aseteta selkeää kattoa, vaan niiden todetaan vain täydentävän kotimaisia toimenpiteitä
-nielut on sisällytetty CDM:ään. Pelättävissä on, että teollisuusmaat pakoilevat päästövähennyksiä kotimaassa rahoittamalla ympäristölle ja paikallisille ihmisille haitallisia valtavia plantaasi-istutuksia kehitysmaissa.
-ympäristövaikutusten arvioinnista ja julkisesta osallistumisesta ei ole riittävää mainintaa
-sopimuksen noudattamisen valvonnasta päättäminen lykättiin ensimmäiseen osapuolikokoukseen Kioton pöytäkirjan voimaanastumisen jälkeen.
”Nyt on otettu vasta ensimmäiset haparoivat askeleet ilmastonsuojelun pitkällä tiellä. Maailmanlaajuisia päästöjä on vähennettävä tulevina vuosikymmeninä 2/3 vaarallisen ilmastonmuutoksen estämiseksi. Kioton pöytäkirja on täysin riittämätön ja puutteellinen, mutta työ on aloitettava jostain”, muistuttaa Maan ystävien Oras Tynkkynen.
”Pöytäkirja sisältää koko joukon ympäristöuskottavuutta heikentäviä porsaanreikiä, joilla vastentahtoisia maita – mm. Australiaa, Kanadaa ja Japania – houkuteltiin mukaan sopimukseen. Ympäristöjärjestöt tulevat vahtimaan hyvin tarkkaan, että valtiot todella alkavat vähentää päästöjä ja se tehdään ekologisesti ja sosiaalisesti kestävällä tavalla”, lisää Simo Kyllönen Suomen luonnonsuojeluliitosta.
Lisätietoja Bonnissa:
Simo Kyllönen, Suomen luonnonsuojeluliitto, puh. 050-343 6049
Oras Tynkkynen, Maan ystävät, puh. 040-588 2594
Sami Wilkman, Suomen WWF, puh. 0400-849 477
Theo Kurten, Luonto-Liitto, puh. 050-526 0123