Otsoniaukon koko vaihtelee Etelänavan vuodenaikojen mukaan. Se kasvaa elokuussa ja kutistuu joulukuuhun mennessä. Auringon alkaessa paistaa Antarktiksella stratosfäärissä tapahtuu kemiallisia reaktioita, jotka tuhoavat otsonia. Ihmisen ilmakehään päästämät CFC-kemikaalit ovat näiden reaktioiden takana.
CFC-kemikaaleja käytetään mm. jäähdytyslaitteissa, puhdistusaineissa ja aerosolikaasuina. Niiden käyttöä on jo kansainvälisesti rajoitettu. Sitä, että otsoniaukon jatkuva kasvu on saatu pysähtymään, pidetään rajoituksen ansiona. Otsoniaukon kutistuminen kokoon, joka sillä oli ennen 1980-lukua, vaatinee kuitenkin vähintään viisikymmentä vuotta asiantuntija-arvioiden mukaan.
Otsonikerros suojaa maata auringon ultraviolettisäteilyltä, jonka on todettu mm. altistavan ihosyövälle.
Lähde: