Maanantai iltana käydyissä ministerineuvotteluissa saavutettiin vihdoin kompromissi kestävän kehityksen toimintaohjelman energiaa koskevista kappaleista. EU oli jäänyt yksin vaatiessaan tavoitetta uusiutuvien energiamuotojen lisäämiselle. Lopputulos olikin se, ettei tavoitetta tullut. Todetaan ainoastaan, että uusiutuvien energiamuotojen osuutta tulisi huomattavasti lisätä pikaisesti. Samassa kappaleessa kehotetaan myös monimuotoistamaan energiatarjontaan, mikä ilmeisesti jättää mahdollisuuden tulkita tämän tarkoittavan myös ydinvoiman käyttöä. EU kuitenkin omalta osaltaan selvensi heti, ettei se heille tarkoita ydinvoiman lisäkäyttöä.
Naisten oikeudet terveydenhuoltoon viimeinen kiistakapula
Toinen puoli energiakompromissista oli vesihuoltoa ja viemäröintiä koskevien tavoitteiden saaminen toimintaohjelmaan. Tavoitteena on vuoteen 2015 mennessä puolittaa ilman puhdasta juomavettä ja viemäröintiä olevien ihmisten määrä.
Hyväksymättä on vielä yksi kappale, joka koskee naisten lisääntymisterveyttä. Teknisten sekaannusten takia kappale merkittiin Balilla hyväksytyksi muodossa, jossa oikeus terveydenhuoltoon ehdollistettiin kulttuurisille ominaispiirteille ja kansalliselle lainsäädännölle. Käytännössä puhutaan siitä, tulisiko naisilla olla kulttuurista riippumatta, universaalien ihmisoikeuksien mukaisesti oikeus lisääntymiseen liittyvään terveydenhuoltoon, erityisesti aborttiin.
Nyt tämä tekninen väärinkäsitys – siis se, hyväksyttiinkö kappale Balilla vai ei – on selvitetty ja kysymys selvitetään täysistunnossa. Kulttuuristen erityispiirteiden mukaista muotoilua kannattavat lähinnä islamilaiset maat ja jyrkemmät katoliset maat sekä Yhdysvallat. Universaalien ihmisoikeuksien mukaista ratkaisua ajavat EU, Kanada ja muut länsimaat.
Aikoinaan naisten oikeus kulttuurista ja uskonnosta riippumattomaan oikeuteen terveydenhuoltoon on todettu jo Kairon väestökokouksen yhteydessä.
Mitä on jäämässä käteen
Arvioitaessa nyt kokouksen tuloksia voidaan todeta, että merkittävää etenemistä uusien tavoitteiden asettamisen suhteen ei saavutettu. EU asetti etukäteen tavoitteiden saamisen toimintaohjelmaan tärkeimmäksi tavoitteekseen. Tässä mielessä kokous oli epäonnistunut. Vaihtoehtoa kokouksen järjestämiselle ei kuitenkaan ollut: moninkeskistä sopimista on pakko yrittää. Muuta luotettavaa vaihtoehtoa kestävän kehityksen globaalille edistämiselle ei ole.
Aleksi Neuvonen 3.9.2002
Johannesburg, Etelä-Afrikka