Pelimateriaaleja Ilmari-hankkeen koulukäynneille

Hämähäkin verkko

Tavoitteena on pohtia ilmastonmuutoksen syiden ja seurausten yhteyksiä ja saada oppilaat pohtimaan ilmastonmuutokseen liittyvien termien suhdetta toisiinsa.

Verkko voidaan toteuttaa kahdella tavalla. Molempiin tarvitset ison kerän narua tai paksua lankaa ja ilmastonmuutokseen liittyviä termejä lapuilla.

Helpompi versio:

  1. Mikäli luokassa on tilaa, muodostetaan iso piiri. Vaihtoehtoisesti voidaan istua paikallaan.
  2. Jokaiselle leikkijälle annetaan yksi termilappu. Termit luetaan ääneen läpi, jotta kaikki tietävät, millaisia termejä on mukana.
  3. Tarkoituksena on keksiä yhteys oman termin ja jonkun toisen pelissä vielä jäljellä olevan termin välille.
  4. Ohjaaja voi ottaa myös itselleen lapun ja aloittaa leikin ottamalla kiinni narun päästä. Hän selittää oman terminsä ja keksii siille yhteyden johonkin toiseen termiin, jonka omistajalle heittää lankakerän.
  5. Lankakerän saaja selittää tarvittaessa oman terminsä ja keksii yhteyden johonkin toiseen termiin. Mitään termiä ei voida käyttää kahteen kertaan, joten pelin lopussa ohjaajan voi joutua auttamaan yhteyksien keksimisessä. Lisäksi voi olla jossain vaiheessa tarpeen kerrata millaisia termejä on vielä mukana.
  6. Syntyvä hämähäkinverkko voidaan lopuksi purkaa heittelemällä lankakerä takaisin samaa tietä kun se on tullutkin ja keksimällä uusia yhteyksiä termien välille.

Vaikeampi versio:

  1. Leikkijät muodostavat ison piirin.
  2. Jokaiselle leikkijälle annetaan yksi termilappu. Termit luetaan ääneen läpi, jotta kaikki tietävät, millaisia termejä on mukana.
  3. Tarkoituksena on keksiä yhteys oman termin ja mahdollisimman monen (tai vaihtoehtoisesti esimerkiksi viiden) pelissä olevan termin välille.
  4. Kaikilla leikkijöillä on riittävä määrä langanpätkiä, joiden toisen pään hän pitää itsellään ja toiset päät antaa niille leikkijöille, joiden termit ovat yhteydessä hänen omaansa.
  5. Leikin lopuksi kukin esittelee keksimänsä yhteydet ja aiheista keskustellaan.

Avoimet kysymykset – oppilaiden vastaukset

 

  1. Oppilaat jaetaan neljän hengen ryhmiin.
  2. Jokainen ryhmä keksii kolme kysymystä, joihin ei ole tunnin aikana tullut vastausta tai jotka ovat jääneet epäselviksi.
  3. Ryhmien kysymyksiä vaihdetaan siten, että jokainen ryhmä saa kolme toisen ryhmän tekemää kysymystä.
  4. Ryhmille annetaan hetki aikaa vastauksien miettimiseen.
  5. Ryhmät esittävät vastauksensa ja niistä keskustellaan. Tunnin pitäjä täydentää tarvittaessa vastauksia ja kertoo esimerkkejä.

 

Maailmankartta-peli

 

  1. Luokka jaetaan esimerkiksi viiteen joukkueeseen.
  2. Taululle ripustetaan maailman kartta, jolle on ennalta piirretty pelireitti. Ohjaaja on valinnut pelireitin ja valmistellut reittipisteisiin liittyvät kysymykset ennakolta. Kysymykset liittyvät maahan tai alueeseen, jossa reittipiste sijaitsee. Kysymykset liittyvät osittain edeltäneeseen luentoon, osittain oppilaiden arkitietoon.
  3. Kaikki joukkueet pelaavat yhteisellä nappulalla, joka voi olla esimerkiksi magneetti-vastamagneettisysteemillä toimiva ilmastoarkki tai kuumailmapallo, joka kiertää maailmaa.
  4. Joukkueet vastaavat kysymyksiin vuorotellen.
  5. Oikeasta vastauksesta joukkue saa pisteen. Pisteitä voidaan laskea vaikka lasipurkkeihin koottavilla omenoilla.

Pantomiimi tai sarjakuva ryhmissä

 

Tähän leikkiin tarvitaan aika paljon aikaa, eli se ei erityisen hyvin sovi kaksoistunnilla toteutettavaksi aktivointipalaksi. Kaikki termilaput eivät sovi tähän leikkiin. Ei esimerkiksi ole järkeä esittää autoa pantomiimina.

 

  1. Tarvitaan ilmastonmuutokseen liittyviä sanoja tai ilmiöitä.
    • Oppilaat keksivät ilmastonmuutokseen liittyvän sanan tai ilmiön, jonka kirjoittavat paperille. Paperit kerätään.
    • Vaihtoehtoisesti voidaan käyttää valmiita termilappuja.
  2. Oppilaat jaetaan ryhmiin Termit jaetaan ryhmille.
  3. Ryhmä voi valita esittääkö se sanastaan pantomiimin tekeekö sarjakuvan vai sanallisen esityksen.
  4. Tuotokset esitetään ryhmittäin koko luokalle Keskustellaan esityksistä ja termeistä.

 

Kuvallinen esitys

 

  • Miltä maailma näyttää 100 vuoden kuluttuä Piirrä! Voit kuvailla joko tilannetta koko maapallolla tai valita jonkun alueen: millainen meininki on Suomessä Entä Bangladeshissä
  • Millainen on ekokoulu entä tuhlaileva koulu? Piirrä tilanne nyt tai kehittele utopia tai dystopia tulevaisuuden koulusta.

Ilmastonmuutokseen liittyviä termejä

Lisätkää, poistakaa, korjatkaa! Teen ehdotusten pohjalta word-tiedoston, jossa sanat ovat valmiiksi aseteltuina, jotta ne on helppo printata ja leikata.

  • tulvat
  • auto
  • sademetsät
  • Kioton sopimus
  • Yhdysvallat
  • biojäte
  • otsoni
  • polkupyörä
  • hiilidioksidi
  • kasvillisuusvyöhykkeet
  • kehitysmaat
  • tupakka
  • sukupuutto
  • sähkö
  • teollisuusmaat
  • malaria
  • venus
  • vihreä sähkö
  • luomu
  • Golfvirta
  • hirmumyrsky
  • metaani
  • lentokone
  • öljy
  • saarivaltiot
  • ympäristöpakolainen
  • linja-auto
  • keskuslämmitys
  • tuulivoima
  • hiili
  • mannerjäätiköt
  • metsien
  • hävittäminen
  • ympäristöjärjestöt
  • aurinko
  • riisi
  • kasvihuoneilmiö
  • päästökauppa
  • oikeudenmukaisuus
  • politiikka
  • ikirouta
  • palautekytkennät
  • karjankasvatus
  • aerosoli
  • hiilinielut
  • energiaverot

Tulostuskelpoinen pdf-tiedosto ilmastoaiheisista sanoista

Väitteitä ilmastonmuutoksesta

Kirjoittaja taisi osittain kadottaa koulutuksessa olleen ajatuksen väitelapuista. Tässä joka tapauksessa on sarja väitteitä, jotka ovat enemmän tai vähemmän tosia, mutta pääsääntöisesti sellaisia, joita me pidämme melko tosina tai todennäköisinä. Pitäisikö näiden joukossa olla myös täysin virhelliisiä väittämiä? Korjatkaa näitä ja lähettäkää uusia, niin väitteistä tehdään samanlaiset laput kuin termeistäkin.

 

 

  • Ilmastonmuutos on maailman uhkaavin ympäristöongelma.
  • Viime kesän helteet johtuvat ilmastonmuutoksesta.
  • Lämpeneminen sulattaa ikiroutaa, jonka alta vapautuu ilmakehään metaania.
  • Ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on tutkimusten mukaan nyt korkeammalla kuin koskaan / kuin 20 miljoonaan vuoteen.
  • Lämpötila Suomessa nousee joka tapauksessa tämän vuosisadan aikana.
  • Yhdysvaltalainen tuottaa keskimäärin 20 kertaa enemmän hiilidioksidipäästöjä kuin nigerialainen.
  • Ilmastonmuutos aiheuttaa kuivuutta.
  • On ilmastoystävällisempää syödä kotimaista perunaa kuin tuotua riisiä.
  • Yhdistetty sähkön ja lämmön tuotanto on ilmastoystävällisempää kuin erillistuotanto.
  • Ilman kasvihuoneilmiötä maapallon keskilämpötila olisi 33 ºC alhaisempi.
  • Hiilidioksidia syntyy aina, kun jotain poltetaan. Ilmastonmuutos voi kohottaa ilmakehän keskilämpötilaa 2-5 ºC.
  • Tuulivoimalla voitaisiin Suomessa tuottaa huomattavasti enemmän sähköä kuin nykyään.
  • Merenpinnan nousu ilmastonmuutoksen seurauksena aiheutuu vain mannerjäätiköiden sulamisesta.
  • Ilmastonmuutos ei kohtele kaikkia tasapuolisesti.
  • Energiantuotanto on suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja. Juna tuottaa samalla matkalla vähemmän hiilidioksidipäästöjä kuin lentokone.
  • Suomessa on paremmat tuuliolosuhteet kuin Saksassa. Maatilan tuottamalla biokaasulla voidaan tankata auto ja lämmittää rakennukset.
  • Stereoiden, televisioiden ja videoiden valmiustilat kuluttavat merkittävästi sähköä. Litralla öljyä lämmittää omakotitaloa muutaman tunnin.
  • Suomi on sitoutunut pitämään kasvihuonekaasujen pitoisuudet vuoden 1990 tasolla vuosina 2008-2012.
  • Edullisin vihreä sähkö on samanhintaista kuin tavallinen sekasähkö.
  • Puolet henkilöautolla tehdyistä matkoista on alle viisi kilometriä.

Tässä uusia ideoita, joita tuotettiin 16.1.2005 olleessa koulutuksessa. Jotkut saattavat olla osittain samoja kuin yllä. Jos näistä on kysyttävää tai kommentoitavaa, ota yhteys Sampo Kyllöseen, sampo.kyllonen[at]dodo.org

 

 

 

  • Ilmastonmuutosväitteitä, onko totta vai ei. Vaikka tietokilpailutyyppisenä.
  • Sanaketju
  • Joka ryhmälle jaetaan jokin arkinen esine kuten maitopurkki, ja sitten mietitään sen yhteyttä ilmastonmuutokseen.
  • Omat ideat: mitä minä voisin tehdä?
  • Tehdään musiikkia; ilmasto-rap (rock, humppa jne.) Esimerkiksi tyyliin Puutuuliaurinko (Raakku ja helmet)
  • Ilmastonmuutostarina päivästä täynnä hyviä tekoja —>syön lähiruokaa, ajan bussilla… ja vastaavasti se huonompi malli, esimerkiksi eko- ja ökyperheen kesälomien suunnittelut. Täytyy kuitenkin huomata, että mustavalkoisuus ei välttämättä ole aina hyvä juttu
  • Keskeistä käsitteistöä tutuksi "yhdistä sana ja selitys" -pelin avulla
  • Mietitään pienryhmissä, miten ilmastonmuutos vaikuttaa omalla paikkakunnalla ja yleisesti myös Suomessa verrattuna muuhun maailmaan. Esim.miten ilmastonmuutos vaikuttaa tietyn henkilön elämään tai eri ekosysteemeihin.
  • Yhdistetään eri haittoja ja ratkaisukeinoja, esim. fossiiliset polttoaineet—>energiansäästö, uusiutuvat energiamuodot
  • Lajitellaan asioita ilmastonmuutosta voimistaviin ja heikentäviin.
  • Roolipeli eri maiden (esim. Tuvalu ja Suomi) valossa —> ryhmillä rooli eri maiden kansalaisina; mitä tekevät ja miten varautuvat muutoksiin.
  • Pareittain toinen keksii jonkin asian mitä käytetään ilmastonmuutoksen kieltämiseen (eli skeptikot) ja toinen kumoaa (tai on kumoamatta) argumentin
  • Ratkaisujen miettiminen pienryhmissä
  • Ryhmävaittelyt
  • Ihanneilmasto-myönteiset mielikuvat ja miten tulisi toimia, mitä itse pitää tärkeänä
  • Tunnin aluksi jokaisen on pakko käydä taululle laittamassa sanoja ilmastonmuutoksen mahdollisista seurauksista, lopuksi keskustellaan seurauksista:ovatko hyviä vai huonoja, mistä johtuvat, jne.
  • vertailu erilaisista tavoista: jos tekee näin, mitä siitä seuraa; voisiko tehdä jotenkin toisin.
  • Jatkokertomus: ongelma ja ratkaisu, tai sitten yksi aloittaa lauseen jollain sanalla, seuraava taas jatkaa.
  • Näytelmä, esitetään improvisoiden tai osittain valmiin vuorosanoin
  • Ongelma ja ratkaisupeli—>ryhmillä ongelma, joka pitä ratkaista ja näytellä
  • Heitellään vaikeita kysymyksiä, joihin ei ehkä ole suoria vastauksia. Esim. onko etelänmatka tämän ja tämän kielteisen muutoksen väärti; arvojärjestyksen pohtiminen
  • Kuva – mielikuva; näytekuva: mitä se tuo mieleen?; miten kuva liittyy ilmastonmuutokseen?
  • Mitä tulee mieleen sanasta ilmastonmuutos, mitä voidaan tehdä —> oppilaiden mielipiteet; Keskustelua siitä, että mitä mielipiteitä yleensäkin on. Mielipiteiden faktapohjaa luennoitsija voi halutessaan kommentoida. Esimerkiksi jokainen sanoo vuorollaan, tai pohditaan ryhmissä.
  • Ahaa-elämyksiä! Miten oman toiminnan kautta voi vaikuttaä
  • Jaetaan pienryhmille tai pareille erilaisia kysymyksiä aiheeseen liittyen, keskustellaan sitten kysymyksistä ja vastauksista yhdessä, tai kirjoitetaan vastaukset paperille tai taululle. Toimii ennen luentoa asiaan johdatuksena ja alkutietojen kartoituksena tai myöhemmässä vaiheessa esimerkiksi keskustelun avauksena tai kertauksena.
  • Pohditaan kysymystä Mitä voi tehdä itse? Pohditaan yhdessä toimien vaikutuksia ja keksitään lisää ideoita.
  • Pohditaan mitä tekee 1) kunnon kansalainen / V. Iisas, 2) paha, välinpitämätön ihminen / tavallinen ihminen / P. Ulliainen (Syksen vihkosesta löytyy vastaavanlainen esimerkki N. Ero ja T. Örskä). Mietitään arjen valintoja ja konkreettisia asioita.
  • Mietitään yksin tai pareittain kysymystä Mikä on helpoin ilmastoteko toteuttaa käytännössä? Kirjoitetaan lapuille, laput kerätään ja laitetaan seinälle katseltavaksi ja muistutukseksi. Ideoista jokainen voi myös valita jonkun, ja tehdä uudenvuodenlupauksen tyyppisen ekolupauksen.
  • Jonkinlainen kilpailu luokkien välillä, vaatii tosin toteutuakseen usein hieman pidemmän ajan.
  • Piirustustehtävä elävöittämään mielikuvia: Miltä näyttää maailma 50 vuoden kuluttua / sitten kun on itse eläkkeellä? Entä 100 vuoden kuluttua jos mitään ei tehdä / jos ilmastonmuutosta torjutaan? Voidaan toteuttaa ennen kouluvierailua tai sen jälkeen, tai yhteispiirustuksena jolloin luokassa kiertää paperi johon jokainen tekee jotain aina omalla vuorollaan. Kuvasta / kuvista voidaan tehdä myös kertomuksia tai sarjakuva, ja kuvat laitetaan luokan seinälle.
  • Kerätään taululle sanoja, mitä oppilaille tulee aiheesta ensimmäisenä mieleen. Toimii oppilaiden tietotason kartoituksena, ja oppitunti voidaan muokata sen mukaan.
  • Kuvien (esim. valokuvien tms.) käyttö lähtökohtana puheelle.
  • Leikitään ilmastokokousta. Paikalla on ainakin tutkimustuloksiaan esittäviä tutkijoita, riiteleviä päättäjiä ja kansalaisia. Osallistujat voidaan jakaa pieniin ryhmiin (delegaatioihin) ja perehdyttää aiheeseen jonkinlaisilla taustalapuilla kokouksen nopeuttamiseksi.
  • Ilmari-sankarisarjakuvan tekeminen.
  • Paperilapuille kirjoitetaan sanoja ja niiden selityksiä, laput sekoitetaan ja jaetaan oppilaille. Parien tulee etsiä toisensa ja selittää lappujen yhteys muille.
  • Jonkinlaisten hurjien tai mielikuvituksellisten ratkaisukeinojen miettiminen.
  • Pohditaan Mihin inuiti muuttaa iglustaan jos se sulaa, Mihin Tyynenmeren saarella asuva ihminen muuttaa jos saari jää veden pinnan alle, Mitä tekee rikas eurooppalainen…? Loppukeskustelu yhdessä.
  • Roolipeli: esim. inuiti ja heidän elämänsä nyt ja ilmastonmuutoksen jälkeen, keskustelua vastuusta.
  • Sarjakuvapohja, jota täydennetään, tai jokainen tekee yhden kuvan ja kuvat laitetaan seinälle ja niihin keksitään tekstit ja tarina.
  • Oppilaalle annetaan kuva, ja hän kertoo parilleen mistä on kysymys.
  • Paperilla olevia tehtäviä.
  • Jonkinlainen taukojumppa.
  • Dioja uhanalaisista eläimistä.
  • Oodi tai runo hajasanoista.
  • Väittely, jossa puolustetaan ja vastustetaan eri energiantuotantomuotoja.

 

  • Yhteystiedot:

    Tuuli Kaskinen
    tuuli.kaskinen [at] dodo.org
    050 5149752