Chilen Iquiquen aavikkokaupunkiin syntyi 60-luvulla tilapäisasutusta alueelle, jota ryhdyttiin kutsumaan Quinta Monroyksi. Viidenkymmenen vuoden aikana asukkaat kiintyivät asuinpaikkaansa, vaikka elinolot olivat surkeat.
Vuonna 2003 chileläiset viranomaiset pyysivät paikallisen yliopiston Elemental-suunnitteluryhmää suunnittelemaan uuden asuinratkaisun Quinta Monroy'hin.
Ei sittenkään mahdoton tehtävä
Tarkoitus oli rakentaa 97 taloa 5 000 neliön tontille. Työ tuli tehdä yhteistyössä asukkaiden kanssa ja erittäin pienellä budjetilla: rahaa maalle, infrastruktuurille ja rakentamistyölle oli vain 7 500 dollaria eli noin 5 500 euroa per asunto. Chilessä tuolla rahalla saa enintään 30 neliömetriä rakennettua tilaa.
Tila ja budjetti eivät kumpikaan riittäneet omakotitaloille eikä rivitaloille, ja kerrostalo ei tarjonnut laajennusmahdollisuuksia kasvaville perheille.
Arkkitehdit ja asukkaat päättivät yhdessä, että huonon talon sijaan rakennettaisiin kunnollisen talon välttämättömät osat. Kunkin talon viereen tulisi samankokoinen tyhjä tila, johon asukkaat voisivat laajentaa asuntojaan ajan ja rahavarojen mukaan. Ratkaisu mahdollistaisi vähittäisen keskiluokkaistumisen, ainakin asumisen puolesta.
Asukkaat tarttuivat toimeen ja lisäsivät taloihin uusia rakenteita, värejä ja pintamateriaaleja – ja ennen kaikkia elämää. Quinta Monroyn asuinpinta-ala on yli kaksinkertainen verrattuna siihen, mitä alkuperäisellä budjetilla olisi voinut saada aikaan.
Elemental-ryhmä on pystyttänyt jo yli tuhat samantyyppistä taloa Etelä-Amerikassa, ja toinen mokoma on suunnitteilla. Quinta Monroy on huomioitu myös Moma-taidemuseon arkkitehtuurinäyttelyssä.
Documental del Proyecto Quinta Monroy en Iquique, Chile from elementalchile on Vimeo.