Keskeiset käsiteparit tiiviis ja väljä sekä tehokas ja tehoton aiheuttavat usein sekaannusta niiden epäjohdonmukaisen käytön takia. Yksi selkeä käyttö on viitata tiiviillä sellaiseen rakentamiseen, joka peittää suuren osan maa-alasta ja tehokkaalla sellaiseen, jolla tiettyä pinta-alaa kohden saavutetaan suuri kerrosneliömäärä. Tällöin väljästi rakennetuilla korkeilla pistetaloilla voidaan saavuttaa sama tehokkuus kuin tiiviisti rakennetuilla pientaloilla. Tähän on kuitenkin heti lisättävä, että maallikolle helposti syntyy harhakäsitys, jonka mukaan kerrostalorakentaminen yleensä on tehokasta. Kerrosneliömetrimäärän muodostumisen kokonaisgeometria on vaikeampi hahmottaa kuin korkeuden kaltainen silmiinpistävä ulottuvuus. Pienimuotoiset umpikorttelit ovat kaikesta huolimatta usein huomattavasti tehokkaampia kuin väljästi rakennetut pistetalokorttelit.
Maassamme arvostetaan auringonvaloa, osin luonnollisesti pimeän talven, osin maahamme poikkeuksellisen syvälle juurtuneen funktionalistisen suunnitteluihanteen johdosta. Valokulman säilymiseksi samana korkeat talot on rakennettava etäämmälle toisistaan kuin pientalot. Tämä yhdessä rakennuttajille tai autonomistajille taloudellisesti edullisen maapintapysäköinnin järjestämispakon kanssa estää korkean ja tiiviin yhdistymisen tehokkaksi rakentamiseksi (korkealla rakentamisella säästetty maa-ala käytetään pysäköintipaikkoihin, eikä esim. viljelypalstoihin).
Tehokkuusluvut ovat niinikään usein harhaanjohtavia, koska tontti-, kortteli- ja aluetehokkuudet poikkeavat suuresti toisistaan. Rakennusliikkeitä kiinnostaviin suuriin tonttitehokkuuksiin päästään helposti, koska tiet, viheralueet ja usein myös pysäköinti ovat tontin ulkopuolella. Jos pelkästään katsotaan tonttitehokkuutta, suuria pysäköintialueita ja leveitä teitä vaativa kerrostalorakentaminen näyttää usein hyvin tehokkaalta.
Väljyys tässä tarkoitetussa mielessä ei ole sama asia kuin asumisväljyys. Väljissä asunnoissa asuvat voivat asua tehokkaasti rakennetuilla alueilla (esim. keskustan hienostoalueella) ja ahtaasti asuvat voivat asua tehottomasti rakennetulla alueella (esim. ongelmalähiössä).