Ekologisen kestävyyden takaaminen kaupunkisuunnittelullisin keinoin on periaatteessa vähemmän kiistanalainen ja helpommin operationalisoitava tavoite kuin elämänlaadun parantaminen (tai ihmisten tarpeiden tyydyttäminen), koska edellinen tavoite voidaan määritellä luonnontieteellisesti.
Poliittisesti yhteysymmärryksen synnyttäminen epämääräisesti muotoiltujen käsitteiden ympärille voi olla toivottavaa, mutta problematiikan analysoinnissa tarvitaan tarkkoja käsitteitä. Ekologisen kestävyyden sisältö on siksi rajattava koskemaan juuri luonnontieteellisesti kuvattavaa tilaa. Näkemyksemme mukaan ekologisen kestävyyden paras määritelmä on tila, jossa biodiversiteetti säilyy:
- maailmanlaajuisesti
- pitkällä aikavälillä
Kaupunkisuunnittelullisin keinoin ei voida yksiselitteisesti suoraan parantaa ihmisten elämänlaatua eikä determinoida heidän käyttäytymistään. Sen sijaan voidaan luoda puitteet hyvän sosiaalisen ympäristön ja elämän kehittymiselle. Yksilöiden hyvinvointiin vaikutetaan mm. sillä, miten yksilö pystyy säätelemään sosiaalista vuorovaikutusta.
Tärkeintä tässä yhteydessä on näkemyksemme mukaan, että kaupunkisuunnittelussa paljon käytetty toimivuuskäsite laajennetaan koskemaan myös sosiaalista toimivuutta teknisen toimivuuden rinnalla.
<< Takaisin yhteenvetoon kopin 3:sta tapaamisesta 9.3.04