Pasilan konepajasta kannattaa olla kiinnostunut, sillä potentiaali on valtava. Alue rajautuu tiiviiseen asumisalueeseen lännessä ja pohjoisessa, koillisessa sijaitsee yksi kantakaupungin tärkeimmistä työpaikka- ja teollisuuskeskittymistä. Teollisuuskadulla kulkee päivittäin 23 000 henkilöautoa ja Aleksis kiven kadulla 11 000 henkilöautoa yhdessä raitiolinja 9:n ja bussilinja 58:n kanssa. Todellinen elämisen ja liikkumisen solmukohta, eikö totta.
Osittain tulevaisuuden käyttö on vielä auki. Kaupungin papereissa alue on jakautunut kuuteen alueeseen ja asemakaavaan, joista neljä on jo vahvistettu ja kaksi viimeistä on jo putkessa. Asuntoja on tulossa lähes 100 000 kerrosneliötä ja uutta toimitilaakin 73 000 kerrosneliötä. Rakentamisesta vastaa rakennusyhtiö NCC, jonka visioissa alue muodostaa valmistuttuaan “urbaanin kaupunkikeitaan”, joka tarjoaa mm. yhteisöllisiä tapahtumia ja tiloja kohtaamisiin.
Me haluaisimme nähdä Pasilan konepajan eräänlaisena vaihettumisvyöhykkeenä, jossa työ, asuminen ja vapaa-aika kohtaavat vanhan teollisuusalueen miljöössä. Alueen asemakaavat ovatkin varsin hyvät ja mahdollistavat erittäin kiinnostavan alueen syntymisen, mutta suuri kysymys on, että yltääkö käytännön toteutus suuriin suunnitelmiin?
Jotta Pasilan konepajasta muotoutuu itäisen kantakaupungin helmi, tulee kiinnittää huomiota ainakin seuraaviin tekijöihin:
- Tukeeko asemakaava alueen saavutettavuutta ja luontevaa läpikulkua?
- Milllaisilla tilan elementeillä voidaan edesauttaa Bruno Granholmin aukion rakentumista viihtyisäksi kaupunkitilaksi, joka kutsuu ja houkuttelee oleilemaan?
- Miten varmistetaan, että pienyritykset, työhuonetta kaipaavat “läppärinomadit” ja muut potentiaaliset toimijat asettuvat alueelle?
- Onko rakennusliikkeen palkkaama yhteisötuottaja paras tapa “tuottaa yhteisöä”?
- Miten hyödynnetään rakennus- ja kunnostusvaiheen väliaikainen käyttö?
- Miten pystytään hyödyntämään alueen käyttömahdollisuudet eri vuorokauden ja vuodenaikoina?
Kaupungissa on kiinnostavaa juuri se muodoton ja rakenteilla oleva osa, johon voi vielä vaikuttaa. Väliaikaisessa käytössä tulisi hyödyntää Kalasataman oppeja ja ryhtyä rakentamaan uutta identiteettiä mahdollisimman pian. Sillä tulevaisuuden kannalta on olennaista kutsua kiinnostuneet toimijat mukaan jo nyt!
Isot yritykset ovat jo alueella, seuraavaksi on pk-sektorin, harrastajien ja asukkaiden vuoro painaa oma kädenjälkensä Pasilan konepaja-alueeseen.
Antti Möller
Outi Rissanen