Kaikki käyttöön -hankkeen vieraskynäblogi / Kirsi Silvennoinen, Luonnonvarakeskus.
Ruokahävikkiä syntyy, kun ruoka menee pilalle eikä sitä voi enää ihminen syödä. Ennen
ruokahävikkiä on kuitenkin ruokaa, joka on jollain lailla vaarassa joutua hävikkiin, vaikka
olisikin vielä ihan syötävissä. Tähän kannattaa iskeä ja tunnistaa nuo vaaran paikat omassa
taloudessa. Voisiko kohtuullisella vaivalla muuttaa hiukan rutiinia ja käyttää uhanalaiset
ruoat ennen pilaantumista?
Suomessa kotitalouksien ruokahävikki, eli alun perin syötäväksi tarkoitettu, mutta pois
heitetty ruoka, on 20–25 kiloa henkilöä kohti vuodessa eli noin 5 % kotiin ostetusta ruoasta.
Määrä on huomattava; aika monta kotiin kannettua kauppakassillista ja biojätteisiin
kannettua biopussia. Hävikkiin käytetyllä rahalla voisi myös tehdä muutakin, ostaa ehkä
hieman parempia raaka-aineita tai pitää lapsille kutsut!
Eniten kotitalouksissa joutuu hävikiksi tuoretuotteita kuten vihanneksia ja hedelmiä, leipää
ja mikä surullisinta, myös kotona valmistettuja ruokia. Vihannekset ja hedelmät säilyvät
oikeassa lämpötilassa hyvin, joten niiden hävikki on hieman yllättävää. Tässä kohdassa
kannattaakin miettiä mitä kaikkea vihanneksista voikaan loihtia: yhdistelyn määrä on
rajaton, vähän nuhjahtaneita vihanneksia voi huoletta silputa ja laittaa keittoon, pannuun tai
pataan! Lautastähteiksi jääneet kotiruoat kelpaavat yleensä vain lemmikeille, eli
annostelussa kannattaa olla tarkkana. Kattilaan jääneen ruoan voi hyvinkin syödä tulevina
päivinä tai laittaa pakastimeen.
Kysyttäessä syitä hävikille vastauksena on usein kiire, suunnittelemattomuus, yllättävät
tilanteet, tai että on vaikea tietää, milloin ruoka on käyttökelvotonta. Ruokaa ostettaessa voi
olla vaikea muistaa mitä kotona jo on ja paljonko mitäkin tarvittaisiin lisää. Vaikeusaste
nousee, kun tiedossa on jotain erikoisempaa; vieraita, syntymäpäiviä tai muita juhlia, kuten
joulu! Pää on vaikea pitää kylmänä, kun miettii tarjoilujen riittävyyttä, varsinkin jos ruokaa
pitää ostaa monelle päivälle. Jos ruokia jää, voi niitä voi pakata vieraille mukaan, varsinkin
jos omat säilytystilat ovat täynnä. Vaikka säilytys tehtäisiinkin oikein, aina ei olla varmoja
onko ruoka vielä syötävää. Ruokaa kannattaa tarkastella ja luottaa aisteihin, jos näkö ja haju
ovat kunnossa, on ruokakin luultavasti kunnossa, toki kannattaa suhtautua varovaisesti
herkästi pilaantuviin kala- tai juustotuotteisiin.
Omassa taloudessa voi hyvinkin tehdä hävikin vähentämisen suhteen merkittäviä tekoja,
esimerkiksi ilmastovaikutuksen osalta merkitys suurenee, jos hukkaan joutuu paljon
eläinperäisiä tuotteita tai ruokia. Ilmastovaikutuksen vähentämiseksi tärkeää on miettiä
kokonaisuutta, voisiko siirtyä kasvipainotteisempaan ruokavalioon sekä vähentää
poisheitetyn ruoan määrää. Samalla terveyskin voi kohentua! Pois heitetty appelsiini tai
satsuma on myös menetetty C-vitamiini-, kalsium-, ja kuituannos, ja juuri sitrukset ovat niitä
useimmiten poisheitettyjä hedelmiä. Appelsiini ja mandariinit ovat joulunajan
sesonkihedelmiä ja niitä tuodaan meille lähinnä Espanjasta. Tiesitkö että yhden appelsiinin
tuotantoon tarvitaan peräti 80 litraa vettä, nämä herkut kannattaa tosiaan syödä viimeiseen
pisaraan!
Elintarvikejätettä ja ruokahävikkiä on tutkittu Suomessa noin kymmenen vuotta, tiedämme
jo paljon, mutta edelleen tutkimusmenetelmiä kehitetään ja parhaita vähennyskeinoja
selvitetään. Koska ruokaa hukkaantuu ruokaketjun kaikissa vaiheissa, on tärkeää, että koko
ketju myös osallistuu asian tutkimiseen ja tekee oman osansa. Suomessa onkin viime vuosina
tehty tutkimuksen lisäksi paljon kehitystyötä eri sektoreilla ja saatukin hävikkiä hallintaan.
Hyvin esimerkkejä ovat alennuslaputetut tuotteet kaupoissa, lahjoitukset uudelleenjakeluun,
uudet ylijääneestä raaka-aineesta tehdyt tuotteet, ravitsemispalveluissa ylijääneen
valmistetun ruoan myynti tai lahjoitus esim. lounasajan jälkeen tai uudet teknologiset
ratkaisut. Oman talouden lisäksi, voikin antaa tukensa hävikin vähentämiselle myös kaupassa
ja ravintoloissa, ostaa ja käyttää mahdollisuuksien mukaan hävikkiuhan alaisia tuotteita sekä
viedä omat ylijääneet syömäkelpoiset tuotteet uudelleenjaettavaksi esimerkiksi
yhteisöjääkaappiin.
Itse olen käyttänyt runsaasti lounasruoan ostomahdollisuutta työpaikan ravintolasta ja
todennut sen loistavaksi tavaksi saada illallinen helposti kotiin. Tosin näin etätyöaikana
annoksen voi etsiä myös hävikkiuhan alaisista annoksista ilmoittavista sovelluksista, helppo
tapa pelastaa ruoka-annos ja kokeilla samalla uusia makuja edullisesti!
Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!
Kirsi Silvennoinen
Tutkija, Luke – Luonnonvarakeskus
Ruokavirasto 2021. Käsittely ja säilyttäminen https://www.ruokavirasto.fi/henkiloasiakkaat/tietoa-
elintarvikkeista/kasittely-ja-sailyttaminen/hygienia-kotikeittiossa/kasvikset-ja-hedelmat/
The Water Footprint Network https://www.waterfootprint.org/en/resources/interactive-
tools/product-gallery/