Koiviston sataman suunnitteluun ja rakentamiseen on liittynyt paljon salamyhkäisyyttä, sillä suunnitelmista ja ympäristövaikutuksista ei ole kerrottu julkisuudelle eikä paikallisille asukkaille. Koivisto on noin 6500 hengen kaupunki, eivätkä asukkaat siellä ole saaneet tietoa öljysataman tulevista ympäristövaikutuksista.
Kysymys öljysataman ympäristöarvioinnista on viimeksi ollut esillä pari viikkoa sitten Suomen ja Venäjän pääministereiden tapaamisessa. Suomalaiset katsovat, että sataman ympäristöarvioinnissa (YVA) olisi tullut käyttää UN-ECE:n Espoon sopimuksen periaatetta, jonka mukaan naapurimaat ovat mukana sellaisten hankkeiden ympäristövaikutusten arvioinnissa, joilla voi olla laajempia rajat ylittäviä ympäristövaikutuksia. Venäjä on Espoon sopimuksen allekirjoittanut, mutta ei ole sitä ratifioinut.
Venäläiset ympäristöjärjestöt ehdottavat, että kansainvälisen yhteisön ja venäläisen ympäristöliikkeen tulisi painostaa Venäjän viranomaisia noudattamaan paremmin kansainvälisiä sopimuksia, ja että Primorskin kaltaisissa hankkeissa on hyvin tärkeää, että on olemassa mekanismeja, jolla järjestöt ja kansalaiset voivat osallistua ympäristövaikutuksista käytävään keskusteluun.
Primorskin sataman ympäristöongelmina olisivat mm. vaikea navigointireitti ja alukset, joissa ei ole kaksoispohjaa. Näiden yhdistelmä esimerkiksi talvella Suomenlahden pohjukan vaikeissa jääolosuhteissa voi merkitä todellista ympäristöriskiä. Herkkä Suomenlahti ei kestä laajaa öljyonnettomuutta. Kokemusten mukaan öljysatamista ja kuljetusputkista myös usein karkaa öljyä ympäristöön.
Satamahankkeesta keskusteltiin 29.9. Pietarissa pidetyssä Pohjoisen ulottuvuuden kansalaisjärjestötapaamisessa, jonka puheenjohtajina toimivat Pekka Haavisto ja Alexander Karpov.