Tällä hetkellä kansanedustajille ajankohtainen on kysymys siitä, sallitaanko ydinjätteiden tuonti muista maista sekä käsittely ja säilytys Venäjällä. Ensimmäisessä käsittelyssä 21.12.2000 myönteinen päätös tehtiin lähes 90-prosenttisella kannatuksella. Vastustajien joukossa oli Oikeistovoimien liiton ja Jablokon edustajia.
Samaan aikaan ROMIR:n tekemän mielipidekyselyn mukaan 93 % venäläisistä vastusti ydinjätteiden tuontia ulkomailta.
Ministeri hypnotisoijan roolissa
Duuman toiminta Venäjän väestölle näin tärkeän kysymyksen käsittelyssä hämmästyttää. Mahdollisesti kansanedustajiin vaikutti hypnoottisesti atomiteollisuusministeri Jevgeni Adamovin ilmoitus siitä, että ottaessaan vastaan maailman ydinjätteitä Venäjä saa tuojamailta 20 miljardia dollaria ja turvaa ydinpolttoaineen saannin. Tosin Kemiallisen turvallisuuden liiton tietojen mukaan Venäjällä on jo 14 000 tonnia omia ydinjätteitä.
Ydinjätteitä ei osata käsitellä, eikä ekologisesti hyväksyttävää turvallista käyttöä koskevaa ohjelmaa ole olemassa. Atomienergiaministeriö ei ole kyennyt takaamaan edes omien työntekijöidensä turvallisuutta. He ja heidän lapsensa sairastavat enemmän kuin väestö keskimäärin. Venäjän uudet lait johtavat tilanteeseen, jossa puhdasta energiaa saadaan muissa maissa, tuotot saa atomienergiaministeriö ja ydinjätteet jäävät venäläisille useiden sukupolvien ajaksi.
Käytännössä kaikki ydinjätteen varastointipaikat Venäjällä ovat täynnä. Ainoa paikka, jossa sitä käsitellään, on tuotantoyhtiö Majak Uralilla. Sinne joudutaan jatkossa junilla, lentokoneilla, jokilaivoilla ja autoilla tuomaan ulkomailta ”polttoainetta”, ja viemään se käsittelyn jälkeen säilytyspaikkoihin. Tästä syntyy suuren mittakaavan ydinonnettomuuden ja terrorismin riski sekä suuria kuluja kuljetuksen turvallisuudesta huolehtimisesta.
Ydinjätteiden tuontia vastustetaan kaikkialla Venäjällä Itämereltä Sahalinille. Mielenosoituksia on ollut yli 30 kaupungissa. Joka viides alueiden lainsäädäntöelimistä on ilmaissut duumalle suhtautuvansa lakiesityksiin kielteisesti. Svedlovskin alueen duuma on aikonut valittaa lakiesityksistä perustuslakituomioistuimeen. Ydinjätteen tuontia ulkomailta vastustetaan etenkin Siperiassa, missä säteilyturvallisuus on muutenkin huolenaiheena. Tomskin ja Novosibirskin mielenosoituksissa kirjoitettiin paikallisille edustajille vetoomuksia, joissa pyydettiin duumaa olemaan hyväksymättä ympäristön turvallisuutta vaarantavia lakeja. ”Severskin ja Zelenogorskin maanalaisiin säiliöihin ei saa valuttaa enää litraakaan radioaktiivisia jätteitä, varsinkaan vieraita”, esitti Novosibirskin alueen duuma. Kemerovon alueella lakiesityksiä vastustivat yksimielisesti niin yleistö, joukkoviestimet kuin tutkijatkin.
Ainoastaan Altain alueella, kansanäänestystä vaativaa vetoomusta lukuunottamatta, ei ole vielä ilmaistu suhtautumista ydinjätteiden tuontiin. Vaitiololla hyväksymme edustajiemme kannan ja annamme siunauksemme myös alueellisten elimien toimimattomuudelle. Lukija saattaa ihmetellä huoltamme, kun alueellemme ei suunnitella jätteiden tuontia. Mutta muiden säiliöiden täyttyessä muistetaan myös Altain maaperä ja vuoristo.
Atomienergiaministeriön suunnitelmissa ulkomailta tuodulle ydinpolttoaineelle rakennettaisiin Siperiaan nykyaikainen tehdas, joka käsittelisi jopa 1500 tonnia ydinjätettä vuodessa. Silloin ”ei koske meitä” -asenne ei toimi. Asumme kaikki samalla planeetalla, hengitämme samaa ilmaa ja juomme samaa vettä. Sen käsittänevät hyvin myös Karjalan ja Muurmanskin alueen lainsäädäntöelimet, jotka Altain alueen tavoin eivät ole tarttuneet atomienergiaministeriön suunnitelmiin.
Lähde: T.Dmitrijenko, Barnaul, Altai
Ekologia ja ihmisoikeudet, no 313, 13.3.2001, ENWL-info Ecological North West Line / StPetersburg
Tiivisti ja toimitti Kaisa Herva.