Kumppanuuksista keskusteltiin koko päivä ns. osallisdialogissa, jossa hallitusten delegaatioiden ohella mukana oli edustajat myös yhdeksästä Riossa 1992 määritellystä pääryhmästä (naiset, nuoret, alkuperäiskansat, maanviljelijät, ammattiyhdistykset, kansalaisjärjestöt, tiede- ja teknologia, paikallishallinto ja liike-elämä). Näistä ryhmistä naiset, nuoret ja alkuperäiskansat suhtautuivat skeptisesti kumppanuuksien todellisiin toteutusmuotoihin kertoen esimerkkejä aiemmista ”kumppanuuksista”, kehityshankkeista, jotka ovat aiheuttaneet enemmän tuhoa kuin kestävää kehitystä. Kansalaisjärjestöjen edustajat olivat valmiita hylkäämään koko kumppanuushankkeen vaatien hallituksia keskittymään varsinaisen kestävän kehityksen toimintaohjelman vahvistamiseen.
Voimakkaan kritiikin takana on vahva epäilys siitä, että USA, joka on erittäin pitkällä kumppanuushankkeidensa rakentamisessa, pyrkii heikentämään kumppanuuksilla hallituksia velvoittavan toimintaohjelman sisältöä. Keskusteluissa USA kuitenkin antoi vahvasti ymmärtää, että senkin mielestä kumppanuuksien tulisi tukea varsinaista toimintaohjelmaa, ja että kumppanuuksien toteutumista tulisi seurata keskitetysti.
Yleisesti tilanne on muutenkin kärjistymässä selkeämmäksi vastakkainasetteluksi USAta vastaan: joidenkin kansalaisjärjestöjen edustajien rintapieliin näyttää ilmestyneen lappu ”What are we going to do about the United States?” Protesti jää kuitenkin tehottomaksi, elleivät muut maat, erityisesti EU, ole valmiita ottamaan vahvempaa kantaa. Tämä vaatisi todennäköisesti laajempaa päätöstä unionin ulkopolitiikan täsmentämisestä.
Kumppanuuksien suurin voima voisi olla nimenomaan uusien, ei välttämättä rahallisten, resurssien vapauttamisessa. Erityisen lupaava eilisessä dialogissa oli tieteen ja teknologian into lähteä mukaan kumppanuuksiin. Juuri tutkimuksen suuntaaminen palvelemaan kestävän kehityksen toteuttamista voisi tuoda merkittäviä edistysaskelia.
Toimintaohjelma yhä vaiheissa
Kumppanuuskeskustelun ohella jatkuivat myös neuvottelut toimintaohjelmasta. Odotettavissa on, että työ jatkuu ainakin tämän viikon loppuun. Monet odottavat myös, että perjantai-iltana ajaudutaan kriisiin vaikeiden kysymysten jäädessä yhä ratkaisematta. Tällöin ensi viikolla tänne saapuvilla ministereillä olisi mahdollisuus aloittaa puhtaammalta pöydältä ja neuvotella keskenään jopa vahvempia tuloksia kuin mitä virkamiesvalmistelusta voi nyt syntyä.
Ikävä kyllä toistaiseksi sulkeistettuna eli jatkoneuvotteluihin siirrettynä on monia tärkeitä aloitteita, kuten Suomen esittämä kymmenen vuoden työohjelma tuotanto- ja kulutustapojen muuttamisesta kestävämmiksi ja esitys ympäristön kannalta haitallisten ja kilpailua vääristävien tukien poistamisesta.
Idealismiakin ilmassa
Osallistuin myös japanilaisen Network Earth Villagen tilaisuuteen, jossa oli mitä hurmaavinta idealismia. Järjestö pyrkii muodostamaan verkostoa, joka vaatisi kaikissa maissa globaalisti yhteisen etumme vastaisten asioiden korjaamista, esim. ydinaseiden ja maamiinojen poistamista. Tähän tarvittaisiin nimenomaan kaikkien maailman ihmisten vaatimuksia, jotka ylittävät maakohtaiset intressirajat. Vaikka ajatuksen toteuttamiskelpoisuutta voi epäillä vedoten esim. ihmisten yleiseen tunteeseen omasta voimattomuudesta, ei sitä voi muuta kuin kannattaa lämpimästi.
Johannesburgin kestävän kehityksen kokouksen seuraamiselle on avattu uusi portaali http://wssd.info.
Aleksi Neuvonen
Bali, Indonesia 29.5.2002