Boliviassa jotkin yhteisöt vastustavat näitä uhkia kestävään kehitykseen perustuvan metsänhoidon avulla.
Tästä esimerkkinä on Bolivian Amazonissa elävä yuqui-intiaaniheimo. Perinteisesti yuquit ovat eläneet metsästäjä-keräilijöinä. Viisi vuotta sitten he saivat oman territorion, jota nyt hoitavat ympäristöystävällisin metsänhoitotekniikoin. Tämä on paljolti Maailman Luonnonsäätiön WWF:n ja muiden vastaavien järjestöjen ansiota.
WWF on käynnistänyt Boliviasta Meksikoon ulottuvan kampanjan, jonka tarkoituksena on edistää yhteisöllistä metsänhoitoa Latinalaisessa Amerikassa. Siellä sijaitsee puolet maailman trooppisista metsistä. Meksikoon tai Guatemalaan verrattuna Bolivia on vasta-alkaja yhteisöllisen metsätalouden alalla, mutta se on edennyt nopeasti esimerkiksi sertifioinnissa.
Aluksi yuqui-heimo oli epäluuloinen uusien, ympäristöystävällisempien metsänhoitomenetelmien suhteen, mutta kun yhteisö on kokeillut uutta lähestymistapaa, suhtautuminen on muuttunut lämpimämmäksi.
Ensimmäisen puutavarakaupan tuotto – 40 000 dollaria – sijoitettiin pankkitilille. Tämä oli aivan uusi käytäntö: perinteisesti rahat olivat menneet yhteisön johtajien taskuihin. Uuden toimintatavan myötä heimojohtajat ovat alkaneet toimia demokraattisemmin ja nähdä metsäalueen koko yhteisön omaisuutena. Välittömän rahallisen hyödyn lisäksi metsätalouden harjoittaminen on muun muassa kohentanut intiaaniryhmien yhteishenkeä.
Metsätalouden tuotot ovat kasvaneet, ja intiaanit toivovat että muutaman vuoden päästä he voisivat ryhtyä myymään tukkien sijasta sahatavaraa. Tavoitteena on myös tuotannon ympäristösertifiointi, jolloin hintoja oli mahdollista nostaa ja lisätä puutavaran valikoimaa.
Sertifiointi tuottaisi hyötyä kuitenkin vasta silloin, jos puutavara saavuttaa Yhdysvaltain ja Euroopan ympäristötietoiset markkinat. Tällöin koko kuljetus-, jalostus- ja markkinointiketjun olisi koostuttava sertifioiduita yhtiöistä.
Vaikka sertifioinnin mahdollisuus on toistaiseksi auki, yuquit uskovat, että metsänhoitosuunnitelma turvaa heidän asemansa. – Tämä hoitosuunnitelma turvaa lastemme tulevaisuuden, sanoo yuqui-intiaani Raquel Guagua Subera Isategua. – Heidän ei tarvitse lähteä kylästä ja ryhtyä kerjäläisiksi, kuten maattomien ihmisten.