Yhteisöllisten eläinlajien piirista löytyy useita merkkejä moraalisesta toiminnasta. Tällä on järjestön mukaan suuri merkitys sille, miten tuotantoeläimiä tulisi kohdella. CIWF hyväksyy sen, että eläimiä tapetaan niiden lihan vuoksi, mutta katsoo, että niitä olisi kohdeltava humaanisti.
Euroopan unioni on v. 1997 hyväksynyt näkemyksen, että eläimillä on tunnekokemuksia sekä jonkinasteinen tietoisuus.
CIWF:n mukaan monet eläintieteilijät, jotka ovat tutkineet eläinten käytöstä ja henkisiä kykyjä joko havainnoiden tai kokeellisesti, ovat sitä mieltä että useat eläimet tuntevat ja ajattelevat.
CIWF:n edustajan mukaan näkemys, että eläimilläkin on ajattelua ja tunne-elämää, on viimeisten 15 vuoden aikana saanut yhä laajemman hyväksynnän.
CIWF:n tutkimusjohtajan mukaan maataloustuotannossa käytetyillä eläimillä on paljon enemmän henkistä elämää kuin yleisesti ajatellaan. Mutta ihmisten asenteet ovat sidoksissa perinteisiin kulttuurisiin arvostuksiin – esimerkiksi sikoja ja koiria kohdellaan aivan eri tavoin.
Jotkut tahot ovat kuitenkin toista mieltä siitä, onko eläinten tunne- ja älyllisestä elämästä mitään tieteellistä evidenssiä. Countryside Alliance –järjestön tiedottaja kommentoi, että nykyään on muodikasta ajatella eläimien pystyvän täysin samanlaiseen henkiseen elämään kuin ihmisten.
Universities’ Federation for Animal Welfare (Ufaw) –organisaation johtaja kuitenkin katsoo, etteivät eläinsuojelijoiden mielipiteet ole täysin vailla perusteita. Eihän edes toisten ihmisten tietoisuuden olemassoloa pystytä varmasti todistamaan, silti sitä pidetään itsestäänselvyytenä. Ufaw:n johtajan mukaan on järkevää olettaa, että kaikilla selkärankaisilla on jonkintasoista tietoista elämää.
Lähde:BBC