El Manzanon kylässä tehdään kovasti töitä omavaraisuuden eteen. Asukkaat käyttävät yksinkertaisia tekniikoita veden ja energian saamiseksi, viljelevät ruokaa ja kehittävät omaa kierrätysjärjestelmäänsä.
Ruokaa viljellään tarpeeksi paikallisille asukkaille, mutta myös myyntiin. Viljelijöillä on ruoan jalostamiselle ja pakkaamiselle tilat, joista tuotteet kuljetetaan lähialueen kauppoihin.
Lisäksi yhteisö opettaa taitojaan muille. El Manzanossa toimii ecoescuela, ekokoulu, jossa opetetaan muun muassa "ekolukutaitoa" ja kestävää muotoilua. Painopiste on konkreettisella tekemisellä, ja koulu kutsuukin itseään "eläväksi yliopistoksi".
Varaudutaanko El Manzanossa maailmanloppuun? Ei, vaan öljyhuippuun. El Manzano on Etelä-Amerikan ensimmäinen siirtymähanke.
Mikä siirtymä?
Siirtymäliike on irlantilaisen Louise Rooneyn luoma ja luonnonsuojelija Rob Hopkinsin tunnetuksi tekemä. Liikeen tavoite on valmistaa yhteisöjä kohtaamaan ilmastonmuutoksen ja öljyhuipun aiheuttamat haasteet ratkaisukeskeisesti ja positiivisesti: elämä ilman öljyä voi olla antoisampaa kuin nykyinen kulutuskeskeinen elämäntapamme.
Rooney kehitti ensimmäisen siirtymähankkeen Kinsalessa Irlannissa vuonna 2006. Kinsalesta ajatus levisi nopeasti Englantiin ja muualle maailmaan. Tammikuussa 2011 siirtymähankkeita, -kyliä ja -kaupunkeja oli jo 350 ympäri maailmaa.
Päämäärät ja tavoite ovat kaikilla liikkeen yhteisöillä samat, mutta keinot vaihtelevat. Siirtymäliike rohkaisee yhteisöjä vähentämään energiankäyttöään ja elämään omavaraisemmin esimerkiksi lähiruoan viljelyn, kierrätyksen ja paikallisten valuuttojen avulla.
Marraskuussa 2009 Jupiter Cormier kertoi pyrkivänsä luomaan Kumpulaan Suomen ensimmäisen siirtymäyhteisön.