Sisällys:
1. Dodo kokeilee, kouluttaa ja kommunikoi
Vuonna 2014 globaaleja ympäristöongelmia ratkotaan Kääntöpöydällä
Yleistietoa Dodo ry:stä
2. Kokeilut
Kaupunkiryhmä kokoaa yhteen asiantuntijat ja kaupunkilaiset
Urbaanit asumismessut
Kestävää kaupunkia Etelä-Pasilaan
Onnellisten taloyhtiöiden konsultit
Tuulivoimaa Helsinkiin
Tuunaamo goes Korjauskahvila
Kaupunkiviljely: Kaupunkitilan haltuunotto ruoantuotannon avulla jatkuu
Ruokanaapurusto -hankkeessa yhteistyötä kaupungin kanssa
Kaupunkiviljelykoulutus, -tiedotus ja tutkimustoimintaa kehitetään
Kansainvälistä kaupunkiviljely-yhteistyötä Grundtvig-hankkeen puitteissa
Syötävä puisto Mustikkamaalle
Pienpalstatoiminta Kalasatamassa ja Suvilahdessa
Kääntöpöytä: Kaupunkiviljelyn ja ekologisen kaupungin veturi Pasilan ratapihalla
Puut pysäyttävät aavikon: naisten Sinsibere-hanke Malissa
Sinsibere-toiminta Suomessa
3. Koulutukset synnyttävät oivalluksia
Kaavakoulu
Jane Jacobsia kaupunkisuunnitteluun: “Mihin elämä tarttuu”-kurssi
Kaupunkiviljelykoulu
Toisilta oppimisen karnevaali
Globaali ilmasto- ja ympäristöpolitiikka -think tank
Globaali ruokaturva -keskustelusarja
Tekijöiden työkalut: vertaisoppimisen ja -opettamisen pajat
Ilmastotietoa verkossa: ilmasto.org
Ympäristövaikuttamisen perusteet -kurssit
Dodon keittiössä on matala kynnys
Keskustelu- ja lukupiirit
Ekskursiot ja kaupunkikävelyt
Ympäristötoimintapäivät – Miljöaktionsdagarna
Ilmari innostaa nuoret toimimaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi
4. Verkostot ja viestintä
Sisäinen viestintä
Dodo verkossa
Esittelytoiminta vie Dodon festareille
Jäsenyys
Järjestöjäsenyys ja osakkuusyhteistyö
1. Dodo kokeilee, kouluttaa ja kommunikoi
Dodo on suomalainen ympäristöjärjestö, joka uskoo ympäristöongelmien ratkeavan vain, jos niiden ratkaisemisesta tulee kiinnostavaa, houkuttelevaa ja mielekästä jokaiselle. Dodon toiminnalle on tyypillistä tarttua ideoihin ja kehittää toimintaa vuoden mittaan siihen suuntaan, mihin jäsenistö sitä vie.
Dodo keskittyy globaaleihin ympäristöongelmiin, mutta näkee ratkaisut ihmisten arjessa. Tulevien vuosikymmenten muutokset näkyvät niin kulutustavoissamme kuin osallisuudessamme yhteiskunnallisten asioiden hoitamiseen. Dodon tavoitteena on kääntää kaupungistumiskehitys ratkaisuksi globaaleihin ympäristöongelmiin ja motivoida ihmisiä tekemään ratkaisuja itse.
Dodolaisen vaikuttamisen ydin on usko kansalaisten kykyyn olla osa ratkaisuja. Vaikka poliittiset päätökset ja lainsäädäntö muuttavat asioita tehokkaasti, ei päätöksiä tapahdu, elleivät kansalaiset luo tilausta päätöksille. Dodo rakentaa pohjaa suurille, ihmisten arkisia käytäntöjä laajasti muokkaaville yhteiskunnallisille muutoksille. Vaikuttaminen perustuu Dodossa kolmelle toimintamuodolle: toimintaan innostaviin kokeiluihin, oivalluksia synnyttäviin koulutuksiin sekä verkostojen rakentamiseen.
Kokeilut antavat suuntaa tulevaisuudelle. Tulevaisuus rakentuu ihmisten mielissä nykyisistä ja menneistä kokemuksista. Jos jotain on ollut jo olemassa, on helpompaa ajatella sen olevan myös osa huomista. Uusien asioiden synnyttäminen vaatii kokeiluja: kokeileminen osoittaa, että uudet ratkaisut ovat muutakin kuin puheita ja ideoita. Kokeilu tekee ajatuksesta jotain, josta ihmisten on helppo kertoa ja rakentaa suurempia suunnitelmia. Siksi Dodo on aktiivinen kokeilujen synnyttäjä. Kokeilut ovat myös osa tehokasta viestintää.
Koulutus auttaa oivaltamaan mahdollisuuksia muutokseen. Koulutuksen merkitystä yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisuissa on vaikea kyseenalaistaa. Muutos ei etene ellei ihmisille kartu riittävästi tietoa haasteiden laajuudesta ja mahdollisista seurauksista sekä ratkaisujen tuomista eduista ja haitoista. Tietoa ei kerrytetä enää vain muodollisen, asiantuntijalta oppijalle -tyyppisen koulutuksen kautta. Siksi Dodo etsii uusia tapoja kouluttaa ihmisiä oivaltamaan oman roolinsa globaalien ympäristöongelmien ratkaisemisessa.
Verkostot levittävät muutoksen laajalle. Globaalit ympäristöongelmat eivät kunnioita maantieteellisiä rajoja tai aitoja organisaatioiden ja sektorien välillä. Uudet ratkaisut syntyvät vain yhdistelemällä eri toimijoiden taitoa, intoa ja muita resursseja. Verkostomainen toiminta auttaa rakentamaan uskoa yhdessä tekemiseen ja siihen, että tärkeiden asioiden toteuttaminen voi laajentua pienestä porukasta suurempaankin joukkoon. Dodo tekee aktiivisesti yhteistyötä erilaisten toimijoiden kanssa antaakseen kipinää uudenlaisille ratkaisuille. Verkostojen kokoamisessa viestinnällä on tärkeä rooli.
Edempää löydät lisää tietoa Dodon toiminnasta vuonna 2014 sekä toiminnan yhteyshenkilöistä. Tervetuloa ideoimaan, rakentamaan, eksymään ja löytämään inspiroivassa seurassa!
Vuonna 2014 globaaleja ympäristöongelmia ratkotaan Kääntöpöydällä
Dodon toiminta on useana vuonna rakentunut yhden teeman ympärille. Samaan aikaan monet Dodon kokeiluina alkaneet hankkeet ovat kasvaneet ja vakiintuneet. Näissä hankkeissa on syntynyt hyvää kuhinaa, jonka Dodo haluaa nyt yltävän yhä kauemmas. Pasilassa sijaitseva Kääntöpöytä on paitsi Dodon ja kaupunkilaisten yhteinen paikka Helsingissä, myös metafora tavasta, joilla globaalit ympäristöongelmat ratkaistaan: kokeilemalla ja tekemällä. Dodo haluaa luoda Pasilan Veturitalleille Helsingin ekologisen piilaakson. Tämä vihreä hubi on tila, jonne kootaan monipuolinen joukko ympäristöongelmien ratkojia. Siellä kokoonnutaan kokeilemaan kestävää ruoan ja energian tuotantoa, tutkimaan ravinnekiertoa ja sen yhteyksiä globaalin ruokaturvan kysymyksiin, suunnitellaan kestävää kaupunkia Keski-Pasilaan, pidetään Urbaanit asumismessut ja paljon muuta.
Yleistietoa Dodo ry:stä
- Dodo ry on perustettu vuonna 1995 alunperin nimellä Dodo –Tulevaisuuden elävä luonto ry. Vuonna 2006 yhdistyksen virallinen nimi lyheni Dodo ry:ksi.
- Dodo toimii Suomessa neljällä kaupunkiseudulla: Helsingissä, Oulussa, Tampereella ja Turussa.
- Lokakuussa 2013 yhdistyksellä oli 253 jäsentä. Dodon sähköpostilistoilla ja Facebookissa toimintaa seuraa yhteensä noin 6000 ihmistä.
- Dodossa on toimintaa kaikenikäisille. Monet toimintamuodot keskittyvät koulu- ja opiskeluikäisiin nuoriin ja nuoriin aikuisiin.
- Dodolla ei ole Suomessa pysyviä palkattuja työntekijöitä.
- Yhdistyksen toimitila sijaitsee Helsingin Kruununhaassa osoitteessa Vironkatu 5. Dodon tapahtuma- ja viljelykeskus Kääntöpöytä sijaitsee Pasilan vanhoilla veturitalleilla.
- Dodo on Kehitysyhteistyön palvelukeskus Kepan, Suomen Liikenneliiton ja Siemenpuusäätiön jäsen, joista kahden jälkimmäisen hallituksessa järjestöllä on edustus.
- Dodo on osakkaana Ekokauppa Ruohonjuuri Oy:ssä, A-Star Oy:ssa, OmaOma Oy:ssä, Lumituuli Oy:ssä sekä Otavan Opiston Osuuskunnassa.
2. Kokeilut
Kaupunkiryhmä kokoaa yhteen asiantuntijat ja kaupunkilaiset
Kaupunkiryhmässä on Dodon perustamisesta lähtien pohdittu kaupunkitilan ja infrastruktuurin yhteyttä sosiaaliseen ja ekologiseen elämäntapaan. Kaupunkiryhmässä käydään hyvää kaupunkia ruotivia keskusteluita ja kehitetään sitä edistäviä toimintamuotoja. Kaupunkiryhmässä dodomainen ajattelu on kehittynyt perustavanlaatuisella tavalla.
Vuonna 2014 Dodon kaupunkiryhmä aktivoituu tapahtumien, koulutusten ja tempausten muodossa. Toiminnan aloittaa tammikuussa järjestettävä “Mihin elämä tarttuu?”-tilaisuus, jossa eri projektit esittäytyvät uusille innokkaille toteuttajilleen.
Dodon kaupunkiryhmä on aktiivinen erityisesti Oulussa, Tampereella ja Helsingissä.
Urbaanit asumismessut
Vuonna 2013 ensimmäistä kertaa järjestetty Urbaanit asumismessut saa jatkoa.
Asumismessut on tapahtuma, jossa Dodo vie kaupunkilaiset koteihin, joissa elämä on vähähiilistä ja nautinnollista. Niissä tavaroita ja tiloja lainataan ja sisäpihat ovat mielekkäässä käytössä ja niissä on vähemmän lämmitettäviä kuutioita.
Tuttuun tapaan asumismessujen aikana kaupunkilaiset pääsevät tutustumaan erilaisiin koteihin, kerhotiloihin ja sisäpihoihin joko paikan päällä tai verkkosivujen kautta. Asumismessujen kohderyhmää ovat ympäristöasioista kiinnostuneet nuoret ja nuoret aikuiset kaupunkilaiset. Verkkosivut tuovat tapahtuman tutuksi myös niille, jotka eivät itse pääse paikan päälle.
Vuonna 2014 tapahtumaa kehitetään, ja sen sisältöä monipuolistetaan, sillä kaupunkiasumisen ja globaalien ympäristökysymysten linkityksistä on vielä runsaasti ammennettavaa.
Lisätietoa Urbaaneista asumismessuista: Mia Malin
Kestävää kaupunkia Keski-Pasilaan
Lokakuussa 2013 Helsingin kaupunki julkisti kolmen suurkorttelin suunnitelman Keski-Pasilaan. Julkistuksessa kerrottiin, kuinka suunnitelma edustaa kestävää kaupunkia. Kääntöpöytä on pala kestävän kaupungin kokeilua keskellä Pasilaa, noiden suunniteltujen kortteleiden vieressä. Sen sijaan eteläinen ratapiha on vielä kaavoittamatta. Dodon kaupunkiryhmä iskee tuohon tilaan ja loihtii esiin Pasilan, jossa elämä on ekologista ja onnellista.
Kaavaehdotuksen luomisen tiimoilta pyritään yhteistyöhön Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston kanssa.
Lisätietoa: Kirmo Kivelä
Onnellisten taloyhtiöiden konsultit
Onnellinen Kallio -hankkeessa etsittiin tapoja, kuinka taloyhtiöt voisivat olla yhteistyöeliminä paremman kaupunkiasumisen luomisessa yhteen kortteliin. Tästä hankkeesta ammentaen Dodon kaupunkiryhmä lähtee etsimään keinoja tarjota näitä havaintoja myös muiden taloyhtiöiden käyttöön: pihat aktiiviseen yhteiskäyttöön, pyörien säilytyksestä näppärää, energiatehokkuutta lisää, tavaroiden lainaus helpoksi jne. Pitkän aikavälin tavoitteena on muotoiltu palvelu, joka on minkä tahansa taloyhtiön tilattavissa.
Lisätietoa: Merja Nevala
Tuulivoimaa Helsinkiin
Yksi Dodon kautta aikojen suosima keino viestinnässä on monimutkaisten ilmiöiden visualisointi. Energiantuotanto ja siihen liittyvät kysymykset on ilmiö, joka jää monista tavallisista ihmisistä vieraaksi. Energia on vain väline: se on sähköä, kun haluan kuivata hiukseni kuivaajalla tai lämpöä, jota tulee pattereista. Harvemmin energiantuotantoa tulee mietittyä. Samaan aikaan kestävä energiantuotanto on yksi aikamme tärkeimmistä ja kohtalokkaimmista kysymyksistä. Kestävää energiantuotantoa ajattelee, kun se on näkyvillä samassa tilassa, missä ihmiset muutenkin liikkuvat.
Kaupunkilaisessa ympäristöjärjestössä ajattelemme, että energiaa on voitava tuottaa kestävästi myös kaupungeissa.
Dodo vastaus tähän on, että Helsingissä on voitava tuottaa tuulivoimaa. Tuulivoimalle soveltuvia paikkoja löytyy ainakin Puolustusvoimilta vapautuvalta Isosaarelta sekä Vuosaaren sataman kupeesta.
Kokemuksellisuus avartaa. Ihmiset, jotka asuvat tuulivoimalan lähettyvillä, vastustavat sitä vähemmän kuin ne, joille tuulimyllyt ovat vieraita.
Vuonna 2014 Dodo tutkii tapoja edistää tuulivoiman rakentamista Helsinkiin kaavaan vaikuttamisen ja kokemuksellisuuden kautta. Tuulivoimahankkeessa Dodolla on yhteistyökumppanina Dodon riveistä ponnistanut Lumituuli oy.
Lisätietoa: Merja Nevala
Tuunaamo goes Korjauskahvila
Mitä jos kaupungissa olisi paikka ja mahdollisuus hyödyntää jo olemassa olevia resursseja ja voimavaroja paremmin? Kuinka paljon pienempi hiilijalanjälki syntyy, kun vanha tuote korjataan tai otetaan muuhun hyötykäyttöön uuden ostamisen sijaan? Dodon Tuunaamo herää henkiin kahvikupposten kera Ouluun perustettavassa Korjauskahvilassa. Korjauskahvila edustaa konkreettista vaihtoehtoa kulutuskulttuurille. Se on avoin tila, jossa ihmiset voivat auttaa ja neuvoa toisiaan sekä oppia uusia taitoja aina pyöränkorjauksesta huonekalujen kunnostukseen. Moni oli myös halukas jakamaan osaamistaan esimerkiksi työpajojen vetämisen muodossa. Hyödynnämme Oulussa Kestävän kehityksen keskuksen tiloja ja osaamista, ja samalla kasvatamme keskuksen tilojen ja resurssien käyttöastetta.
Lisätietoa: Anu Säilynoja
Kaupunkiviljely: Kaupunkitilan haltuunotto ruoantuotannon avulla jatkuu
Dodon kaupunkiviljelijöiden tavoitteena on lisätä ekologisesti tuotetun ruoan määrää kaupungissa ja saada ihmiset pohtimaan kuluttamaansa ruokaa. Dodolaiset seuraavat ilolla, kun kaupunkiviljelyn idea ottaa vielä monen vuoden jälkeenkin tuulta alleen kaupungeissa ympäri Suomen. Toimintaa on tällä hetkellä ainakin Helsingissä, Tampereella, Turussa, Jyväskylässä ja Oulussa. Eri puolille Helsinkiä perustettujen uusien, Dodosta riippumattomien kaupunkiviljelmien perustamisen myötä Dodo voi käytännön ylläpidon sijaan entistä enemmän keskittyä kaupunkiviljelyn edistämiseen ja neuvontatyöhön.
Vuonna 2014 Dodon kaupunkiviljelyryhmä toimii kaupunkiviljelykeskus Kääntöpöydältä käsin. Kääntöpöydän toiminnan kehittämisen ja pyörittämisen ohella jatketaan tiiviimmän yhteistyön kehittämistä Helsingin kaupungin ja muiden yhteistyökumppaneiden kanssa.
Lisätietoja: kaupunkiviljely.fi
Kaupunkiviljelijöiden yhteystiedot: kaupunkiviljelijat dodo.org
Kääntöpöytä: Kaupunkiviljelyn ja ekologisen kaupungin veturi Pasilan ratapihalla
Vuonna 2014 Kääntöpöydän ydintoiminta koostu kolmesta toisiaan tukevasta osa-alueesta: viljely ja ravinnekierto, kahvila ja tapahtumat sekä energia ja rakentaminen. Kahden vuoden jälkeen toiminta on saatu vakiinnutettua ja nyt on aika kehittää ja laajentaa sitä uusiin ulottuvuuksiin.
Kääntöpöydällä testataan erilaisten kaupunkialueille sopivien, matalan kynnyksen viljelymuotoja ja toimintamalleja, joita soveltamalla erilaiset yhteisöt voivat viljellä hyötykasveja ilman ammatillista koulutusta tai puhtaasti kaupallista prioriteettia. Puutarhassa kehitetään suljetun ravinnekierron innovaatioita, hyödynnetään kohtuuhintaisia teknologiota luovasti sekä sovelletaan analyyttisesti permakulttuurimenetelmiä kaupunkiolosuhteisiin. Pienenergiantuotannon (aurinko-, tuuli- ja bioenergia) ja ekologisen rakentamisen projektit ovat myös oleellinen osa kaupunkipuutarhan kokonaisuutta. Kääntöpöytä on energiaomavarainen. Entistä tavoitteellisempaa ja systemaattisempaa toimintaa varten on tarkoitus hakea hankerahoitusta, mahdollisesti yhdessä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kanssa.
Kahvilatoiminta tulee pyörimään vähintään edellisvuosien volyymillä. Kahvila on ainakin kerran viikossa auki tarjoten entistä paremmin mahdollisuuksia järjestää sekä teema- että kulttuuritapahtumia erityisesti muiden Dodo toimintaryhmien toimesta. Lisäksi ohjelmaan kuuluu brunsseja, isompia konsertteja sekä yksityisasiakkaille ja mahdollisesti Kääntöpöydän tukijäsenille suunnattuja tapahtumia. Kahvila tulee jatkossakin työllistämään osa-aikaisen kokin / kokkeja sekä mahdollisesti harjoittelijoita. Kahvila on edelleen korvaamaton myös Kääntöpöydän varainhankinnalle. Kääntöpöydällä näkyvät Dodon keskeiset ympäristöviestit. Mediasuhteisiin panostetaan.
Kääntöpöydän sijainti tulevaisuuden kaupunkikeskustassa ja uniikissa rautatieympäristössä toimii inspiraationa vuonna 2014 luotavalle Dodon Keski-Pasilan kaupunkivisiolle, jossa urbaani, tiivis kaupunki yhdistyy radikaaleihin ekologisiin liikumisen, asumisen sekä ruoan- ja energiantuotannon ratkaisuihin.
Lisätietoja: www.kääntöpöytä.fi
Kääntöpöydän yhteyshenkilö: Jaakko Lehtonen
Ruokanaapurusto -hankkeessa yhteistyötä kaupungin kanssa
Vuonna 2013 Dodo aloitti yhteistyöhankkeen Helsingin kaupungin rakennusviraston kanssa. Hankkeessa Dodo avusti kaupunginosatoimijoita perustamaan pienpalstaviljelmiä kaupungin puistoihin, sekä kirjoitti oppaan naapurustoviljelmän perustamisesta. Vuonna 2014 hanketta jatketaan ja laajennetaan avustamalla uusien viljelmien perustamisessa ja julkaisemalla opas sekä muuta tiedotusmateriaalia yhdessä rakennusviraston kanssa. Hankkeen kautta ennakkoluulotonta kokeilukulttuuria mm. ravinnekiertojen sulkemiseksi ja asukasyhteisöjen osallistamiseksi levitetään myös uusien kaupunkiviljelytoimijoiden suuntaan.
Yhteyshenkilö: Pinja Sipari
Kaupunkiviljelykoulutus, -tiedotus ja tutkimustoimintaa kehitetään
Yhteistyötä myös erilaisten viljelyyn liittyvien tahojen kanssa lisätään. Muiden kaupunkiviljelytoimijoiden (Hyötykasviyhdistys, Lasten ja Nuorten puutarhayhdistys, Maatiainen ry, Uudenmaan martat) kanssa rakennetaan yhteistä viestintää ja koulutustoimintaa. Ammattimaisen kaupunkiviljelyn tutkimus- ja pilottihanketta valmistellaan yhteistyössä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskuksen kanssa.
Lisäksi luomme kaupunkiviljelyvision, joka on tarkoitus saada osaksi Helsingin kaupungin ympäristötoimen ja ruokakulttuuristrategian tavoitteita. Osana visiota ehdotamme, että Helsingin kaupungin tulisi palkata ainakin yksi henkilö Helsingin kaupungin kaupunkiviljelystrategian kehittämiseen osana ruokakulttuuristrategiaa.
Yhteyshenkilö: Joel Rosenberg
Kansainvälistä kaupunkiviljely-yhteistyötä Grundtvig-hankkeessa
Koulutustoimintaa kehitetään myös EU-rahoitteisessa Grundtvig-hankkeessa yhdessä Liettualaisen, Latvialaisen, Unkarilaisen ja Turkkilaisen tahon kanssa. Elokuussa 2013 alkanut kaksivuotinen Grundtvig projekti New Flavour of Your Life: Promoting Active Citizenship and Health Awareness through Gardening in Towns and Cities jatkuu. Vuonna 2014 järjestetään kokousmatkat Latviaan ja Unkariin ja oppikokonaisuudet: Starting and Developing Urban Gardening Projects ja Healthy Food and Living sekä Ravintolapäivä-tapahtuma marraskuussa.
Yhteyshenkilö: Maria Nordlund
Syötävä puisto Mustikkamaalle
Syötävä puisto on osa Maaseudun Sivistysliiton ympäristösivistys-hanketta. Kaupunkiviljelyryhmä ottaa käyttöön Korkeasaaren kaupungilta vuokraaman Mustikkamaan torpan piha-alueen. Pihalle perustetaan keväällä 2014 ruokaatuottaviin puihin ja -pensaisiin painottuva julkinen puisto. Osassa alueesta on mahdollisuus vihannesviljelyyn.
Yhteyshenkilö: Joel Rosenberg
Pienpalstatoiminta Kalasatamassa ja Suvilahdessa
Dodon pienpalsta-alueet Helsingin Kalasatamassa ja Suvilahdessa jatkavat toimintaansa entiseen malliin reilun sadan viljelijän voimin.
Kalasatama, yhteyshenkilöt: Jeanne Johansson ja Minna Kontkanen
Suvilahti, yhteyshenkilö: Maria Nordlund
Puut pysäyttävät aavikon: naisten Sinsibere-hanke Malissa
Aavikoituminen ja maaperän köyhtyminen on yksi merkittävimmistä globaaleista ympäristöongelmista, joka uhkaa huomattavaa osaa ihmiskunnasta. Aavikoitumisella on yhteys monien kehitysmaiden köyhyysongelmaan ja vahvat kytkökset ilmastonmuutokseen.
Dodo kasvattaa tietopohjaa aavikoitumisesta sosiaalisena ja yhteiskunnallisena kysymyksenä. Asiantuntijuuden kehittäminen edellyttää hanketoiminnan lisäksi myös osallistumista kansainvälisiin verkostoihin ja oman toimintamallin esittelemistä kansainvälisesti.
Dodon Sinsibere-hanke tekee ympäristötyötä Malissa, Länsi-Afrikassa. Hankkeen tavoitteena on torjua aavikoitumista kiihdyttävää metsäkatoa tukemalla maaseutukylien naisia siirtymään polttopuun myynnistä luonnonympäristön kantokykyä vähemmän rasittaviin elinkeinoihin.
Viimeisessä hankevaiheessa 2013-2015 pyritään varmistamaan maaseutukylien naisten muodostaman Sinsibere-osuuskunnan taloudellinen kannattavuus. Samalla annetaan osuuskunnan toimijoille välineitä innostaa ja tukea alueidensa asukkaita kestävään metsien käyttöön. Vuonna 2014 osuuskunnan tulonhankintamenetelmiä monipuolistetaan ja tehtävien ja osaamisen siirtoa paikallisilta hanketyöntekijöiltä osuuskunnan toimijoille vahvistetaan. Vuoden aikana osuuskunnalle perustetaan karitepuiden taimitarha sekä tuetaan uutena tulojenhankkimismuotona kanankasvatusta.
Sinsibere-toiminta Suomessa
Dodon Sinsibere-ryhmä jatkaa toimintaa Sinsibere-hankkeen seurannan, varainkeruun ja tiedotuksen parissa. Sinsibere-hankkeesta ja sen aihepiireistä tiedotetaan Dodon nettisivuilla sekä hankkeen Facebook-sivulla. Jouluna toteutetaan aineettomien hankelahjojen kampanja, jossa nostetaan esille hankkeen ruohonjuuritason naistoimija. Tiedotus- ja varainkeruuyhteistyötä Åbo Akademin ylioppilaskunnan kanssa jatketaan. Ryhmä tukee Sinsibere-osuuskunnan kauppasuhteita Suomeen koordinoimalla karitetuotteiden kuljetuksia, etsimällä uusia asiakkaita ja levittämällä sanaa Suomessa myytävistä Sinsibere-tuotteista.
Sinsiberen yhteyshenkilö: Heidi Leino
Vahvoja kyläyhdistyksiä ja ympäristönsuojelua: Tany maitso -hanke Madagaskarilla
Vuodesta 2007 Dodon kehitysyhteistyöhanke Tany maitso on auttanut maailman köyhimpiin kuuluvia viljelijöitä Madagaskarilla. Hanke tukee kestäviä elinkeinoja suojelualueiden reunavyöhykkeen kylissä ja pyrkii samalla suojelemaan sademetsiä. Vuonna 2014 hankkeessa jatketaan vuonna 2013 alkanutta exit-vaihetta, jossa vastuuta siirretään yhä enemmän Madagaskarin toimijoille ja suora materiaalinen tuki kyläyhdistyksille lopetetaan vähitellen.
Vuonna 2013 kyläyhdistysten itsenäistymistä tuettiin antamalla heidän suunnitella omat hankkeensa, joiden kuluista korvattiin hankkeen puolesta 50 %. Projektien tuli olla taloudellisesti kannattavia ja ympäristön kannalta kestäviä. Kriteerit täyttäviä uusia projekteja aloitettiin 25 eli yksi jokaisessa kyläyhdistyksessä. Projekteihin kuului esimerkiksi sikojen ja kanojen kasvatusta, punottujen mattojen valmistusta ja valkosipulin viljelyä. Vuonna 2014 näitä projekteja jatketaan ja uusia aloitetaan 25 %:n hanketuella. Kyläyhdistysten itsenäistymistä edistetään pienentämällä hankkeen rahoittamaa osuutta ja kannustamalla yhdistyksiä ja Madagaskarin koordinaattoreita itsenäiseen päätöksentekoon.
Edellisen hankekauden arvioinnin yhteydessä muotoiltujen suositusten mukaisesti erääksi exit-vaiheen päätavoitteista on määritelty kyläyhdistysten kouluttaminen ja itsenäisen päätöksenteon vahvistaminen. Tätä silmällä pitäen Madagaskarin koordinaattorit sekä teknikot saivat koulutusta projektihallinnosta alkuvuodesta 2013. Nämä puolestaan välittivät saamaansa osaamista kyläyhdistyksille kevään seminaarissa. Vuonna 2014 tarjotaan tarpeen vaatiessa lisää koulutusta aiheesta. Myös pelto-metsä -viljelystä järjestetään koulutusta ulkoministeriön suosituksesta, ja ensimmäiset aiheeseen liittyvät projektit aloitetaan. Pelto-metsä -viljelystä on jo alustavasti keskusteltu kyläyhdistysten kanssa ja sitä kohtaan on osoitettu kiinnostusta.
Työharjoittelijoiden palkkaaminen on myös hyvä tapa siirtää osaamista Madagaskarille. Aikaisemmista suunnitelmista poiketen hankkeeseen ei palkattu harjoittelijoita tekemään tuotteiden myyntiin liittyvää tutkimusta vuonna 2013. Tämä johtui siitä, ettei myyntiin kaivattu apua projekteissa, ja harjoittelijoista koettiin olevan enemmän hyötyä seuraavana vuonna. Harjoittelijoita varten varattu rahoitus siirretään ensi vuoden budjettiin. Harjoittelijoiden työnkuva määräytyy tarkemmin kun tiedetään, syntyykö ensi vuodelle markkinatutkimusta vaativia projekteja.
Myös erilaiset yhteistyökuviot tulevat olemaan tärkeässä roolissa vuonna 2014. Tämän vuoden lopussa tullaan toteuttamaan vierailuja kyläyhdistysten välillä (association exchange), samoin ensi vuonna vielä suuremmassa mittakaavassa. Näin kyläyhdistykset pääsevät jakamaan kokemuksia ja oppimaan toisiltaan. Pyrimme selvittämään yhteistyömahdollisuuksia myös muiden paikallisten toimijoiden sekä suomalaisten järjestöjen kanssa esimerkiksi Aidbrella-alustan avulla. Alkuvuodesta kartoitetaan myös olisiko lukutaitokoulutuksille vielä kysyntää esimerkiksi Tolongoinan alueella.
Kotoperäisten puiden istutusta jatketaan. Hankkeessa on aikaisemmin istutettu sekä nopeasti kasvavia käyttöpuita, kuten eukalyptusta, että kotoperäisiä lajeja. Vuonna 2014 keskitytään kotoperäisiin lajeihin. Tarvetta puiden istutuksiin liittyviin koulutuksiin selvitellään.
Seurantamatkoja Suomesta tehdään yksi touko-kesäkuussa. Myös hankkeen Madagaskarin koordinaattorit vähentävät seurantamatkojen tekemistä asteittain. Hankkeen loppuevaluaatiota aletaan valmistella suunnittelemalla määrällisiä ja laadullisia indikaattoreita. Seurannasta vastaavat pääosin hankkeen teknikot, mutta myös koordinaattorit tekevät seurantamatkoilla arviointia tukevia haastatteluja tms.
Toiminnan kehittäminen Suomessa
Kaksi koordinaattoria jatkaa vapaaehtoisryhmän johtamista ja yhteydenpitoa Madagaskarille. Tany Maitso -ryhmä osallistuu festivaaleihin ja Dodon tapahtumiin, joissa edistetään tiedotusta ja varainkeruuta. Hankkeen ollessa loppuvaiheessa sen tuloksista tiedotetaan myös Suomessa.Tiedottamista jatketaan Dodon kotisivujen, Facebookin, blogin sekä muiden mahdollisten tiedotusvälineiden kautta. Blogissa tiedotetaan aktiivisesti hankkeen vaiheista ja Madagaskarin tapahtumista. Hankkeeseen liittyviä artikkeleita julkaistaan kotisivuilla.
Tany Maitson yhteyshenkilöt: Kaisa Honkala ja Kaisa Torppa
3. Koulutukset synnyttävät oivalluksia
Uusien näkemyksien synnyttäminen ja juurruttaminen sekä ihmisten vaikuttamiskykyjen kehittäminen on Dodon ydintoimintaa. Dodossa ympäristökasvatusta suunnataan niin ammattilaisille kuin amatööreillekin. Ilmari-kouluvierailut, kaupunkiviljelykoulu ja Ympäristövaikuttamisen perusteet -kurssi jatkavat hyväksi havaittuina konsepteina. Niissä keskustellaan nuorten kanssa yhteiskunnallisen vaikuttamisen keinoista.
Dodon järjestämissä tapahtumissa herätetään keskustelua kaupunkilaisista ympäristöratkaisuista niin monikymmenpäisen järjestäjäryhmän kuin suuren yleisönkin kanssa. Pienemmissä työpajoissa käsitellään dodolaisille tärkeitä teemoja erilaisten kokoonpanojen kera. Luvassa on myös uusia oppimisen tilaisuuksia. Haluamme oppia uusia toimintatapoja ja vahvistaa Dodon roolia muutoksen generaattorina.
Haarukan jälki -keskustelu- ja työpajasarja ja päätöstapahtuma
Kääntöpöydällä järjestetään keskustelu- ja työpajojen sarja, jossa pureudutaan globaalin ruokaturvan kysymyksiin. Tapahtumissa yhdistyy Dodon toiminta laajasti: kehitysyhteistyöhankkeet ja kaupunkiviljely. Tapahtumien tarkoitus on keskustelun ja työpajojen kautta oppia konkreettisin esimerkein ruoantuotannon ja -kulutuksen vaihtoehtoja. Hankkeessa tehdään yhteistyötä Huussi Ry:n (ravinnekierto), Eetti ry:n (eettiset illalliset) Ravintola Ötökän (hyönteiset osana ravintoa), Siemenpuun, Finnwatch:n ja MTK:n kanssa, sekä hyödynnetään kumppanuussuhteita malilaiseen MFC Nyetaahan ja madagaskarilaiseen MICET:iin.
Tapahtumasarjalla on neljä tavoitetta:
- Tehdä ruokaturvasta tuttu käsite suomalaisille ja painottaa sen globaalia ulottuvuutta ihmisoikeuskysymyksenä.
- Auttaa hahmottamaan ruokajärjestelmää ja omaa paikkaamme siinä: miten omat ruokailutottumukset ja erilaiset ruokatrendit linkittyvät globaaliin ruokajärjestelmään. Tarkoituksena on ymmärtää, että ruokailutottumuksemme jättävät jäljen.
- Etsiä ratkaisuja ja vaihtoehtoisia malleja positiivisen lähestymisen kautta. Ekologisiin indikaattoreihin vertautuvan haarukanjäljen tematiikan kautta korostetaan sitä, että voimme itse vaikuttaa myönteisesti globaaliin ruokaturvaan. Hankkeen kautta on tarkoitus etsiä keinoja ja pohtia olosuhteita, joissa yksittäisen ihmisen tai yhteisön toiminnasta tulee ruokaturvaan vaikuttava ja globaalisti skaalautuva ilmiö.
- Oppia uusia toimintatapoja, lisätä Dodon asiantuntemusta ja tuoda järjestön eri hankkeita lähemmäs toisiaan vahvistaen näin Dodon roolia paikallisen muutoksen generaattorina ja globaalin kansalaisyhteiskunnan osana.
Hankkeen päätöstapahtuma järjestetään syksyllä 2014 Teurastamolla. Suunnitteilla on muun muassa paneelikeskustelu, Myytinmurtajat-osuus, ja food minutes-puheenvuorot. Lisäksi hankkeelle perustetaan omat internet-sivut haarukanjalki.org ja tuotetaan kampanjamateriaalia.
Hankkeelle on haettu Ulkoministeriön viestintä- ja kehityskasvatushankerahoitusta vuodelle 2014.
Yhteyshenkilö: Kaisa Honkala
Kaavakoulu
Kaavakoulu on kaupunkiaktiivien oma oppikoulu. Siellä kaupunkisuunnittelusta vastaavat virkamiehet ja muut asiantuntijat opastavat, kuinka kaava syntyy, kuinka siihen voi vaikuttaa, ja kuinka tehdään varjokaavoja. Kaavakoulun harjoitustyönä tehdään kaavaehdotus esimerkiksi tuulivoiman saamiseksi kaavaan tai kokonainen varjokaava Etelä-Pasilaan.
Yhteyshenkilö: Merja Nevala
Jane Jacobsia kaupunkisuunnitteluun: “Mihin elämä tarttuu”-kurssi
Dodo haluaa monipuolistaa kaupunkisuunnitteluosaamista kaupungeissamme. Ihmiskeskeinen lähestymistavan tuominen kaikkeen suunnitteluun on tärkeää tulevaisuuden onnellisten kaupunkien luomisessa. Kurssi järjestetään joko osana Aalto yliopiston kurssitarjontaa, tai vaihtoehtoisesti Dodon monena vuonna järjestämän Ympäristövaikuttamisen perusteet -kurssin tapaan erillisenä kansanopistotyyppisenä kurssina.
Yhteyshenkilö: Merja Nevala
Kaupunkiviljelykoulu
Kaupunkiviljelykoulu pohjaa Demos Helsingin kehittämään Koulu-konseptiin ja vertaisoppimiseen. Kuka tahansa voi ilmoittautua opettajaksi ja valmistella 45 minuuttisen oppitunnin itseään kiinnostavasta aiheesta joka liittyy kaupunkiviljelyyn. Kaupunkiviljelykoulu toteutetaan keväällä 2014.
Yhteyshenkilö: Maria Nordlund
Globaali ilmasto- ja ympäristöpolitiikka -think tank
Dodon think tank -toiminta syventää tekijöiden osaamista: keskiössä ovat uusi tieto ja ideointi tavoista, joilla tuottaa mielekästä ajankohtaista ja asiantuntevaa keskustelua. Yhtälön avaamisessa korostuvat kestävä ilmasto-, ympäristö- ja talouspolitiikka, ja niiden kyky käsitellä kestävää resurssien käyttöä. Think tank-toiminta avaa näitä solmuja ja lisää ymmärrystä tavoista sitoa yhteen kansainvälinen ja paikallinen. Esimerkiksi kansainvälisessä politiikassa parhaillaan käytävään post-2015-keskusteluun liittyen pohditaan, miten inhimillinen kehitys ja planetaariset rajat voivat kohdata uudella YK:n vuosituhattavoitteiden jälkeisellä agendalla. Lisäksi think tankin ideat nivotaan Dodon muuhun toimintaan.
Think tankin yhteyshenkilö: Joni Karjalainen
Tekijöiden työkalut: vertaisoppimisen ja -opettamisen pajat
Dodossa muodostetaan ryhmiä, jotka tuottavat sisältöä ja tekevät löydetyistä ideoista ja aihioista totta. Ihmiset motivoituvat eri tavoin ja siksi Dodo tarjoaa monipuolista toimintaa, joka on samalla jäsenistön sisäistä koulutusta.
Dodo kouluttaa toimijoitaan kutsumalla yhteiskunnallisen muutoksen ja tekijyyden asiantuntijoita keskustelemaan sekä sisäisissä koulutustilaisuuksissa että kaikille avoimissa opintopiireissä. Fasilitoidut opintopiirit mahdollistavat sekä aiheen syvemmän että systemaattisemman käsittelyn. Opintopiirejä järjestetään myös yhteistyössä mm. Otavan Opiston Osuuskunnan kanssa.
Sisällöllisen käsittelyn lisäksi kiinnitetään huomiota toiminnan taitoihin: Kaupunkien tekijöiden työkalut -koulutussarjassa pureudutaan budjettien ja hankesuunnitelmien tekemiseen, yhteistyökumppaneiden yhteensaattamiseen, videoimiseen ja yleisölle esittelemiseen. Viestintäkoulutukselle annetaan erityistä painoarvoa. Koulutukset ovat vertaisoppimiseen perustuvia tapaamisia, jotka auttavat projektien käynnistämisessä, levittämisessä ja esittelemisessä.
Yhteyshenkilö: Pauliina Jalonen
Järjestöjen ilmastotoiminta verkossa: ilmasto.org
Ilmasto.org-sivusto on sivusto järjestöjen ilmastotoiminnalle. Llisäksi ilmasto.org julkaisee asiantuntijapuheenvuoroja sekä tarjoilee blogiraportteja YK:n ilmastokokouksista. Sivustolla on oma osio kouluille, osiosta löytyy ilmastokasvatusmateriaalia oppitunneille. Jos sivusto saa hakemansa hankerahoituksen, vuonna 2014 sivustolla toteutetaan kehittämishanke, jonka myötä sivuston vaikuttamis-osio uudistetaan ja sivustolle rakennetaan entistä laajempaa kouluille suunnattua materiaalipakettia. Hankerahoituksen turvin on tarkoitus päivittää sivuston sisältöä, kehittää sosiaalista median hyödyntämistä ilmastoviestinnässä aikaisempaa tehokkaammin ja selvittää aktivismia ja taidetta yhdistäviä toimintamuotoja.
Sivuston taustalla on seitsemän suomalaista kansalaisjärjestöä: Dodo, Greenpeace Finland, Luonto-Liitto, Maan ystävät, Suomen luonnonsuojeluliitto, Tekniikka elämää palvelemaan ja
WWF Suomi. Sivuston tilijärjestönä vuonna 2014 toimii Tekniikka elämää palvelemaan ry.
Ilmasto.org -yhteyshenkilö: Tea Tönnov
Ympäristövaikuttamisen perusteet -kurssit
Dodo on järjestänyt Ympäristövaikuttamisen perusteet -kursseja jo kymmenen vuoden ajan pitkälti samanlaisella konseptilla. Kurssiryhmä kuulee useiden tapaamiskertojen aikana alustuksia, joissa monenlaiset toimijat kertovat omista vaikuttamiskokemuksistaan ja avaavat ympäristövaikuttamisen erilaisia mahdollisuuksia.
Kurssikonseptia uusitaan vuoden 2014 aikana niin että eri tavalla vaikuttamistyötä tekevien alustuksiin perustuvat keskustelut sekä osallistaviin menetelmiin perustuvat käytännön harjoitukset rytmittävät kurssia. Ympäristövaikuttamista lähestytään kuitenkin edelleen hyvin moninäkökulmaisesti. Keskustelun ja harjoitteiden kautta kurssin osallistujat tutustuvat laajaan kirjoon erilaisia vaikuttamiskeinoja, voivat vertailla niitä keskenään ja löytää itselleen mielekkäitä vaikuttamisen keinoja.
Vuonna 2014 järjestetään yksi pidempi kurssi sekä keväällä ja syksyllä intensiivikursseja. Kursseja on tarkoitus järjestää sekä Helsingissä että muilla paikkakunnilla.
YVP-kurssin yhteyshenkilö: Pauliina Jalonen
Dodon keittiössä on matala kynnys
Dodo-keittiö on tilaisuus, jossa on matala kynnys ja hyvä tunnelma. Siellä isommat ja pienemmät ilmiöt ja taidot tulevat puiduiksi ja jaetuiksi. Dodo-keittiöissä niin uudet ja vanhat dodot, Dodon toimintaryhmät kuin kiinnostavat ulkopuolisetkin tutkiskelijat jakavat oppimiaan tietoja, taitoja ja ideoita, ja tapaavat niistä innostuneita. Dodo-keittiöt ovat hyvä tapa tutustua asioihin, joita Dodo pitää tärkeänä. Ne ovat myös hyvä paikka tulla mukaan Dodon toimintaan. Kääntöpöytä mahdollistaa tapahtuman järjestämisen muuallakin kuin Dodon toimistolla.
Dodo-keittiöiden yhteyshenkilö: Merja Nevala
Keskustelu- ja lukupiirit
Perinteinen keskustelu- ja lukupiiritoiminta jatkuu vuonna 2014. Keskustelupiireissä osallistujat keskittyvät tiettyyn teemaan tai rajatumpaan aiheeseen, jota käsitellään lukemalla kirjallisuutta ja keskustelemalla siitä. Keskustelupiirit tarjoavat osallistujille syventymistä ympäristöaiheisiin ja oppimisen kokemuksia. Mielenkiintoiset keskustelut ja pohdinnat ovat osa ratkaisua; uusia tapoja ympäristöongelmien ratkaisemiseen ei synny ilman perustavanlaatuista pureskelua. Vuonna 2014 keskustelupiirejä järjestetään jäsenistön kiinnostuksen mukaan.
Kirjallisuuden luontokäsityksiä Dodossa on pohdittu pitkään ja lukupiirit jatkuvat edelleen sekä Helsingissä että Turussa. Helsingin lukupiiri kokoontuu pääsääntöisesti yksityiskodeissa tai Dodon toimistolla. Turun lukupiiri kokoontuu kuukausittain Turun Kirjakahvilassa. Tapaamisissa keskustellaan mielenkiintoisesta, jollakin tapaa ihmisten luontosuhdetta luotaavasta teoksesta, joka voi olla proosaa, lyriikkaa tai asiatekstiä.
Kirjallisuuden luontokäsityksien Helsingin yhteyshenkilö: Aino Rajala
Kirjallisuuden luontokäsityksien Turun yhteyshenkilö: Saana Rusi
Ekskursiot ja kaupunkikävelyt
Dodo järjestää kaikille avoimia retkiä ja kävelyjä. Kaupunkilaisten omaan havainnointiin perustuvia Jane Jacobs -kävelyjä toteutetaan vuosittain eri puolilla maailmaa. Dodo järjestää omia Jane Jacobs -kävelyitä Suomessa. Dodo järjestää myös muita, kaupunkia eri näkökulmista tutkivia kaupunkikävelyjä eri Dodo-paikkakunnilla.
Keväällä 2014 suunnitellaan edellisvuoden tapaan tutustumismatkaa eurooppalaiseen kaupunkikulttuuriin. Matkalla tutustutaan paikalliseen ympäristötoimintaan ja kaupungin liikennesuunnitteluratkaisuihin sekä tiiviin kaupungin ylivoimaisuuteen.
Kaupunkikävelyjen yhteyshenkilö: Eeva Berglund
Ympäristötoimintapäivät – Miljöaktionsdagarna
Dodo osallistuu Natur och Miljön ja Luonto-Liiton järjestämään viikonlopun mittaiseen ympäristökasvatustapahtumaan järjestämällä työpajan ympäristövaikuttamisen taidoista. Dodo myös viestii tapahtumasta omissa verkostoissaan.
Ympäristötoimintapäivien yhteyshenkilö: Tea Tönnov
Ilmari innostaa nuoret toimimaan ilmastonmuutoksen ehkäisemiseksi
Ilmari-kouluvierailut tukevat ja kannustavat nuoria hahmottamaan omia vaikuttamismahdollisuuksiaan yhteiskunnassa sekä toteuttamaan omia projektejaan. Kouluille tarjotaan kahdenlaisia kouluvierailuja, joissa toisessa esitellään teoreettisemmin ilmastonmuutosta sekä mahdollisuuksia sen hidastamiseen, ja toisessa tuetaan koulun ilmastotyötä tekeviä toimintaryhmiä.
Hankkeen viesti on, että ilmastonmuutos on globaali ongelma, jonka ratkaisemiseksi työskennellään eri puolilla maailmaa. Globaalin Etelän ja Pohjoisen ihmiset ovat tasavertaisia toimijoita, vaikka ilmastonmuutoksen seuraukset vaikuttavatkin eniten köyhimpiin. Ilmastonmuutoksen ratkaisemisessa tarvitaan kaikkien ihmisten panosta ja nuoret ovat tässä tärkeässä roolissa.
Ilmastokasvatusta kehitetään erillisessä, 2012 käynnistyneessä, hankkeessa. Tutkimusryhmän kehittämiä ideoita kokeillaan kouluissa ja kehitetään edelleen läpi vuoden. Hanketta kommentoivat kasvatustieteen asiantuntijat. Hanketta rahoittaa opetus- ja kulttuuriministeriö ja sitä hallinnoi Nuorten Akatemia.
Kouluvierailuita toteutetaan edelleen yhteistyössä Maan ystävien, Luonto-Liiton ja Nuorten Akatemian kanssa. Hankkeen talous- ja henkilöstöhallinnosta vastaa Nuorten Akatemia, joten Dodon tilinpäätöksessä hanke ei siksi näy.
Ilmari-hankkeen yhteyshenkilö: Tea Tönnov
Org-päivät kokoaa aktiivitoimijat yhteen
Org-päivät on tärkein ainoastaan Dodon jäsenille suunnattu koulutustapahtuma. Viikonlopun mittainen sessio kokoaa järjestön aktiivitoimijat yhteen. Org-päivät järjestetään vuonna 2014 kahtena viikonloppuna, keväällä ja syksyllä. Org-päivillä rakennetaan uusia ideoita ja toimintamuotoja Dodon toimintaan sekä lisätään toimijoiden tiedollisia ja taidollisia valmiuksia valituista aiheista.
Org-päivien yhteyshenkilö: Maria Nordlund
4. Verkostot ja viestintä
Dodo on vahvasti vapaaehtoisorganisaatio. Palkattuja työntekijöitä ei ole lukuunottamatta kehitysyhteistyöprojekteja ja tiettyjä väliaikaisia tehtäviä hoitavia ihmisiä. Tärkeä osa Dodon toimintaa on ihmisten innostaminen tekemään asioita yhdessä. Dodon verkostoon kuuluvat niin henkilöjäsenet, tapahtumissa kohdatut satunnaiset kansalaiset kuin erilaiset suomalaiset järjestötkin. Dodo tekee yhteistyötä myös kuntien, valtionhallinnon ja yritysten kanssa. Verkostoon kuuluu myös yrityksiä, joissa Dodolla on osakkuus.
Dodon toiminta on jäsenmääräänsä suurempaa. Tärkeä osa tässä on Dodon toiminnan avoimuus eri suuntiin. Dodo on ajatusten hiekkalaatikko, jossa uudet ideat virtaavat ja kehittyvät. Rohkea suhtautuminen uusien asioiden ja omien ideoidensa jakamiseen kannustaa ja voimaannuttaa osallistumaan oman ympäristön kehittämiseen, globaalien ympäristöongelmien ratkaisemiseen ja järjestön kehittämiseen.
Etenkin jäsenille haluamme tarjota kokemuksen vahvasta mukana olemisesta ja mahdollisuudesta vaikuttaa ja käynnistää toimintaa. Dodo haluaa myös yllättää yhdessä tekemisen tavoillaan ja toimii ennakkoluulottomasti erilaisten tahojen kanssa. Näin rakennetaan luottamusta: sinulle tärkeistä asioista välittävät myös monet muut ja siksi ratkaisujen löytyminen on usein helpompaa kuin uskotaan.
Viestinnän yhteyshenkilö: Merja Nevala
Sisäinen viestintä
Vapaaehtoisorganisaatiossa jokainen on vastuussa sisäisestä viestinnästä. Tärkeitä sisäisen viestinnän välineitä ovat verkkosivusto dodo.org, sähköpostilistat ja sosiaalinen media. Vuonna 2014 sisäistä viestintää kehitetään kouluttamalla jäsenistöä yhdistyksen viestintätavoista ja verkkosivuston käytössä, uudistamalla Dodon sähköistä viikkotiedotusta, sekä ideoimalla uusia keinoja viestien kulkemiseksi. Myös jäsenviestintää kehitetään. Viestit välittyvät myös yhteisissä tapahtumissa. Dodo järjestää jäsenistölleen vuonna 2014 perinteiset Dodon syntymäpäiväjuhlat sekä pikkujoulut. Myös muun muassa sadonkorjuujuhlat kaupunkiviljelmillä ovat odotettuja yhteenkokoontumisen hetkiä.
Yhteyshenkilö: Maria Nordlund
Dodo verkossa
Dodon verkkosivu dodo.org esittelee Dodon toimintaa suomeksi ja englanniksi. Verkkosivulle nimitetään verkkokummi, joka opastaa ja jakaa tietoa kotisivun käytöstä. Dodo on aktiivinen myös sosiaalisessa mediassa, kuten Facebookissa, ja sisältöjen jakamisessa haluamme olla entistä virkeämpiä.
Yhteyshenkilö: Jaakko Hannula
Esittelytoiminta vie Dodon festareille
Dodo esittelee toimintaansa ympäri vuoden sekä omissa että ulkopuolisissa tapahtumissa. Kesällä tällaisia ovat mm. Faces-festivaali, Alppifest ja Maailma Kylässä -festivaali Helsingissä. Toimintaa esitellään etenkin yliopistojen yhteydessä järjestettävissä tapahtumissa. Dodo järjestää talvella avoimien ovien päivän toimistollaan.
Esittelytoiminnan yhteyshenkilö: Anni Kukka
Jäsenyys
Dodon aktiivijäsenistö tapaa keskustelutilaisuuksissa, tapahtumissa ja talkoissa, usein yhdessä aiheista kiinnostuneiden ei-jäsenten kanssa. Niissä vaihdetaan ajatuksia ja luodaan pohjaa tulevalle toiminnalle. Jäsentiedotuksen tärkeimpiä kanavia ovat sähköposti, sosiaalinen media ja www.dodo.org -sivusto, jotka mahdollistavat myös muilla kuin Dodo-paikkakunnilla asuvien osallistumisen. Dodo.org -sivuston lisäksi eri projekteille on omia kotisivuja, jotka tiedottavat näiden toiminnasta jäsenistölle. Jäsenille tuotetaan huolella toimitettuja jäsenkirjeitä sekä toimintasuunnitelma ja kuvitettu toimintakertomus. Vuoden aikana Dodon jäsenille järjestetään tarpeen mukaan koulutustilaisuuksia järjestön toimintaa kehittävistä aiheista. Jäsenistö valitsee vuosittain keskuudestaan hallituksen, joka koordinoi Dodon toimintaa. Dodon jäsenille on erilaisia etuuksia, esimerkiksi alennuksia Ravintola Kääntöpöydässä. Dodon jäsenet ovat tervetulleita innostuneiden ihmisten seuraan yhdistyksen tapaamisissa, tapahtumissa, org-päivillä ja juhlissa.
Jäsenvastaava: Varapuheenjohtaja, Maria Nordlund, tyypit dodo.org
Järjestöjäsenyys ja osakkuusyhteistyö
Dodo on Kehitysyhteistyön palvelukeskuksen, Kepan, Suomen Liikenneliiton sekä Siemenpuusäätiön jäsen. Dodo on ollut mukana perustamassa Siemenpuusäätiötä, joka jakaa tukea kehitysmaissa toimiville ympäristöjärjestöille ja -hankkeille. Dodolla on edustus sen hallituksessa ja neuvottelukunnassa. Dodo on kannatusjäsen myös Kruununhaan kivijalkayrittäjien Krunikan yrittäjät ry:ssä.
Dodo on osakkaana Ekokauppa Ruohonjuuri Oy:ssä, lainauspalvelu Kuinomaa hallinnoivassa Omaoma Oy:ssä, reilun kaupan erikoisliikettä pyörittävässä A-Star Oy:ssa ja tuulivoimaa tuottavassa Lumituuli Oy:ssä. Dodon hallitus seuraa aktiivisesti Ruohonjuuren sekä Omaoman toimintaa ja Dodolla on edustus Ruohonjuuren hallituksessa. Dodo on myös Otavan opiston osuuskunnan jäsen.