Ympäristöpalkinto prioni-proteiinille ja Nokialle
Ympäristöjärjestö Dodo antaa Pääsiäissaari-palkinnon BSE-tautia aiheuttavalle prioni-proteeinille vuoden parhaasta tahattomasta ympäristöteosta. Palkinnon perusteena on lihaskandaalien Euroopassa aiheuttama luonnonmukaisesti ja lähellä tuotettujen elintarvikkeiden kysynnän kasvu ja lihansyönnin väheneminen. Ympäristön kannalta tämä on tarkoittanut vähentyviä lannoitevalumia vesistöihin, kuljetuksista aiheutuvien hiilidioksidipäästöjen pienentymistä ja elinolosuhteistaan kärsivien tehotuotantoeläinten määrän vähenemistä. Kunnianmaininnalla palkitaan Nokia Oyj, jonka palkitsemisen perusteena on Suomessa tapahtunut kulutuksen painopisteen nytkähdys kohti aineettomia palveluja, joista puhelut ja muut mobiilipalvelut muodostavat merkittävän osan. Samalla Dodo haluaa kuitenkin muistuttaa, että Nokialla julkisuudessa noteerattavat tarkoitukselliset ympäristöteot ovat vielä suorittamatta, vaikka kiihtyvä elektroniikan kulutustahti nopeuttaa yhä monien uusiutumattomien luonnonvarojen ehtymistä ja muodostaa jo merkittävän jäteongelman oleellisten immateriaalisten ratkaisujen yhä odottaessa keksimistään. Nyt kolmatta kertaa jaettavan Pääsiäissaari-palkinnon ovat aiemmin saanet lakkoilleet lennonjohtajat sekä valtionvarainministeri Sauli Niinistö ja valtiovarainministeriö autoilua hillitsevästä bensiiniveropolitiikasta.
Dodo – Tulevaisuuden elävä luonto ry. jakaa tänään sunnuntaina 6.5. kello 12.30 kolmannen kerran Pääsiässaari-palkinnon, joka myönnetään vuoden merkittävimmästä tahattomasta ympäristöteosta. Helsingin Wanhassa satamassa Ekokuluttaja 2001 -messuilla julkistettavaksi palkinnon saajaksi on tänä vuonna valittu prioni-proteiini, jonka aiheuttama BSE-tauti on saanut luonnonmukaisesti ja lähellä tuotettujen elintarvikkeiden kysynnän lisääntymään Euroopassa.
Lihan syöminen on kaikkea muuta kuin ekotehokasta – saman kalorimäärän tuottamiseksi tarvitaan lihassa noin seitsemän kertaa suurempi energiamäärä kuin kasvikunnan tuotteessa. Tuotantoeläimet joutuvat kärsimään tehotuotantoa varten suunnitelluissa navetoissa ja pitkien eläinkuljetusten aikana. Geenimuunneltujen viljelykasvien käyttöön eläinten rehuissa liittyy myös toistaiseksi tuntemattomia vaaroja. Kolmannen maailman ruokapula on yksi käytetyimmistä perusteluista geenimuunneltujen viljelykasvien laajemman käyttöönoton puolesta. Kenties eurooppalainen lihaan kohdistuva epäily osoittaa, että ratkaisua maailman nälkäongelmaan voisi etsiä myös toisenlaisin keinoin: vähentämällä teollisuusmaiden lihansyöntiä. Jos lihaa syötäisiin vähemmän, siitä voisi hyvin maksaakin enemmän, kuten mistä tahansa ylellisyystuotteesta. Tällöin taattaisiin lihantuottajille mahdollisuus pitäytyä kestävissä ratkaisuissa niin eläinten kohtelun, ruokavalion kuin kuluttajien turvallisuudenkin kannalta. Sanonta, jonka mukaan halvalla ei saa mitään hyvää, pitää paikkansa myös lihantuotannossa. Lihansyönnin vähentymisellä olisi mitä todennäköisimmin myös myönteisiä kansanterveydellisiä vaikutuksia mm. epäterveellisten eläinrasvojen käytön vähentyessä.
Kunniamaininnalla ja Pääsiässaari-patsaalla palkitaan Nokia Oyj., joka on maailman suurimpana matkapuhelinvalmistajana ollut luomassa pohjaa kulutuksen siirtymiselle kohti aineettomampia hyödykkeitä. Viime vuosina palveluiden osuutta ovat lisänneet erityisesti puhelut ja niiden oheispalvelut, joiden tarjonnan lisääntymistä ovat mahdollistaneet Nokian markkinoille tuomat laitteet. Koska Nokian omat päätuotteet ovat kuitenkin kestokulutushyödykkeitä eivätkä yrityksen ponnistelut näin ollen kohdistu luonnonvarojen kulutuksen vähentämiseen, voidaan todeta yrityksen toimineen ympäristösyihin nähden tahattomasti. Nokia on toiminut myös veturina Suomen teollisuuden rakennemuutoksessa, jossa painopiste on siirtynyt luonnonvarojen ja energian kulutukselle perustuvasta metalli- ja metsäteollisuudesta kohti tieto- ja osaamispainotteista tuotantoa. Mikäli kansallinen tavoite pysäyttää energiankulutuksen kasvu pysyvästi vuonna 2010 aiotaan saavuttaa, on ainoa taloudellisesti kestävä tie panostaa enemmän osaamista kuin luonnonvaroja vaativaan tuotantoon. Samalla Dodo haluaa kuitenkin muistuttaa, että Nokian merkittävimmät tarkoitukselliset ympäristöteot ovat yhä tekemättä. Elektroniikkatuotteiden kulutuksen jatkuva kasvu lisännyt uusiutumattomien luonnonvarojen käyttöä ja aiheuttanut huomattavan jäteongelman. Uusien matkapuhelinjärjestelmien luominen tarkoittaa aina uusia tukiasemia ja päätelaitteita; puhelinten elinkaari on hyvin lyhyt eikä niitä juuri korjata kuluttajien vaihtaessa jatkuvasti uusiin puhelinmalleihin. Käytöstä poistuvien puhelinten kierrätys on yhä suurelta osin ratkaisematta, minkä lisäksi monet kännyköiden osat ovat ongelmajätettä.
Pääsiäissaari-palkinto
Vain muutamassa vuosisadassa Pääsiäissaarten ihmiset tuhosivat saarten kasvit ja eläimet sukupuuttoon sekä johtivat yhteiskuntansa kaaokseen ja kannibalismiin. Hävinneiden sivilisaatioiden joukossa Pääsiäissaaret säilyy ratkaisemattomana mysteerinä, jota luonnehtivat jättimäiset kivipatsaat ja eroosion köyhdyttämä maisema. Toisaalta taustalla häilyy kuva Tyynenmeren saarista paratiisin kaltaisena ihmisen ikuisen hyvinvoinnin ja onnen tyyssijana. Palkinnolla Dodo ry haluaa muistuttaa jokapäiväisen toimintamme vaikutuksista ympäristöpalkintojen ja -titteleiden aikana. Ympäristönsuojelu on otettu osaksi jokaisen yhteiskunnallisen toimijan sanavarastoa ja puhetapaa, mutta ympäristövaikutuksiltaan kaikkein vaikuttavimmat teot jäävät silti usein huomaamatta. Pääsiäissaari-palkinnolla Dodo ry haluaa nostaa esiin tekoja, jotka myönteisillä ympäristövaikutuksillaan peittoavat monet eri tahojen palkitsemat varsinaiset ympäristöteot, mutta joiden ympäristömerkitys hautautuu tärkeämmän yhteiskunnallisen, taloudellisen tms. merkityksen alle. Ympäristöasioiden läpäisevyys jää näin usein korulauseeksi, joka lausutaan vain ympäristöotsikon alla.
Lisätietoja: Dodon pj. Simo Kyllönen tai Aleksi Neuvonen