Pohjoismaat tiivistävät yhteistyötään ympäristöterveyden alalla

Tiedotteet / Ympäristöministeriö 20.8.2001

Ministerit keskustelivat erityisesti lähialueilta tulevien ympäristöterveysriskien vähentämisestä. Keskusteluissa painotettiin Kuolan alueen ilmapäästöjen sekä Itämereen kohdistuvien päästöjen alentamista. Huonosta ilman laadusta aiheutuu huomattavia terveysongelmia; esimerkiksi Kuolan alueen suurten nikkelisulattojen läheisyydessä väestön elinikä on laskenut selvästi ja Pohjoismaiden neuvoston raportin mukaan Karjalan väestöstä kolmasosalla esiintyy hengitystieongelmia.

Ministerit nimesivät ravinnon turvallisuuden, meluhaittojen vähentämisen ja sisäilmanlaadun parantamisen tärkeiksi yhteistyön kohteiksi ja korostivat ympäristöterveyteen liittyvää lähialueyhteistyötä. Konkreettisista yhteistyökohteista päätetään ensi lokakuussa pidettävässä PN:n ministerikokouksessa.

Yksi Ivalon kokouksen tärkeimpiä aiheita oli ympäristöyhteistyö Venäjän kanssa. Ympäristöministerit ilmaisivat kokouksessaan voimakkaan huolen Venäjän ympäristön tilasta. Huoli koskee muun muassa nykyisten ydinjätteiden käsittelyä että Venäjän suunnitelmia aloittaa ydinjätteiden vastaanotto ulkomailta. Myös Itämeren lisääntynyt öljyn ja kemikaalien kuljetus olivat esillä. Pohjoismaiden ympäristöministerit päättivätkin esiintyä näissä asioissa yhtenäisesti tiistaina
Kirkkoniemessä pidettävässä Barentsin alueen ympäristöministerien kokouksessa.

Myös Japanin ydinjätteiden mahdollinen kuljetus arktisten merialueiden kautta Sellafieldiin ja La Hagueen aiheuttivat Ivalossa keskustelua. Englannin rannikolla sijaitseva Sellafieldin ydinjätteiden käsittelylaitos on ollut esillä kansainvälisessä keskustelussa jo pitkään. Norja toi esille, että uusien tutkimustulosten mukaan Sellafieldin aiheuttamia päästöjä on havaittu Huippuvuorilla asti. Ministerit päättivätkin lähettää asiasta kirjeen englantilaiselle virkaveljelleen.

Pohjoismaiden ympäristöministerit olivat yksimielisiä siitä, että lähiaikoina Pohjoismaiden Investointipankin lainoittaman ja Norjan sekä osin Ruotsin rahoituksella käynnistyvän Petshenga Nikelin sulatonmodernisoinnin vaikutuksia tulee seurata mahdollisimman laaja- alaisesti. Sulaton uudistamisen on arvioitu vähentävän laitoksen päästöjä ilmaan jopa 90 prosentilla. Seurannassa tulee ottaa tarkasteltavaksi paitsi uudistustyön vaikutukset luontoon, myös modernisoinnin sosio-ekonomiset vaikutukset alueella. Ministeri Hassin mukaan myös Suomi olisi kiinnostunut osallistumaan tällaisen hankkeen kehittämiseen ja toteuttamiseen.

Pohjoismaisen Joutsenmerkin rahoitus huolestuttaa pohjoismaisia ympäristöministereitä, koska osa paperiteollisuudesta on ilmoittanut että se ei aio uusia Joutsenmerkki-lisenssejään. Ministerit totesivat kokouksessa Joutsenmerkin olevan edelleen tehokas keino viestiä asiakkaille tuotteiden ympäristömyönteisyydestä ja ilmoittivat ponnistelevansa merkin edelleen kehittämisen puolesta.


Lähteet: Ympäristöministeriö ja Pohjolan kansalainen – Nordbo 2001