Venäjän pohjoiset kansat, öljy ja me -paneelikeskustelu la 20.10.

Tilaisuudessa pohditaan sitä, miten Pohjois-Venäjän energiavarojen käyttö
vaikuttaa alueen ympäristöön ja alkuperäiskansojen elämään ja mikä rooli EU:lla, Suomella ja suomalaisilla on öljyn- ja kaasunporauksen haittojen minimoimisessa.


Asiantuntijoina ovat
– Anzori Barkalaja, tutkija, rehtori, Viljandin kulttuuri-instituutti
– Henna Haapala, ylitarkastaja, Ympäristöministeriö
– Pekka Haavisto, vieraileva tutkija, Ulkopoliittinen instituutti
– Kaisa Hietala, riskienhallintapäällikkö, Fortum Oyj.

Paneelikeskustelu on osa hanketta, jonka tavoitteena on parantaa Venäjän
pohjoisten alkuperäiskansojen elinoloja suomalaisille kansalaisjärjestöille
sopivimmin keinoin.

Pohjois-Venäjän öljy- ja kaasuvarojen hyödyntäminen uhkaa vakavasti alueen
herkästi vaurioituvaa luontoa ja asukkaita, ellei kumpienkin erikoistarpeita
oteta nykyistä paremmin huomioon. Teollisen tuontikulttuurin lievelimiöt ja perinteisten elinkeinojen rapautuminen ympäristön pilaantumisen myötä ovat kärjistäneet alkuperäisväestön terveydelliset ja sosiaaliset ongelmat äärimmilleen: miesten keskimääräinen eliniänodote on paikoin vain 41 vuotta ja myös lapsikuolleisuus on lisääntynyt huomattavasti. Työttömyys, kulkutaudit, itsemurhat ja alkoholismi vaivaavat. Paikalliset kielet ja kulttuurit, jotka ovat toistaiseksi säilyttäneet hyvin vahvoina vuosituhantisten pyyntikulttuurien maailmankuvan ja taidon elää tasapainossa luonnon kanssa, ovat vaarassa hävitä ainaiseksi.

Pohjoisen luonnon vaurioituminen uhkaa myös koko maapallon ilmastotasapainoa.YK:n ympäristöohjelman viime kesäkuussa julkistaman selvityksen mukaan suurin osa arktisista alueista on vaarassa ennen vuotta 2050, jos alueen luonnonvarojen hyödyntäminen jatkuu nykyistä vauhtia.

Suomen ja EU:n energiapoliittiset strategiat nojaavat hyvin voimakkaasti juuri Pohjois-Venäjän laajojen öljy- ja kaasuesiintymien hyödyntämiseen. Tämän vuoksi
meidän on kannettava vastuumme myös siitä, millaisia paikallisia vaikutuksia niiden käytöllä on. Onko maakaasu “puhdasta” myös Jamalin niemimaalla, Barentsinmerellä tai Kuolassä

Lisätietoja:

Santeri Junttila, SuSu r.y.
Lisää pohjoinen yhteys -projektista