Meksikon syrjäseuduilla kasvavasta villimaissista on löytynyt transgeenisen DNA:n jälkiä. Tutkijoita huolestuttaa geneettisesti monipuolisten villimaissikantojen säilyminen.
Yhdysvaltalaiset tieteilijät Ignacio Chapela ja David Quist ovat löytäneet Sierra Norte de Oaxacassa kasvavista villimaisseista jälkiä risteytymisestä geenimuunnellun maissin kanssa. Nature-lehdessä julkaistussa artikkelissa tämän tiedon vahvistavat myös meksikolaiset tieteilijät.
Geenimuuntelun vastustajat ovat jo kauan pelänneet, että geneettisesti muunnellut kasvilajikkeet voivat uhata ympäristöä. Ignacio Chapela kommentoi Reutersille, että tutkimuksen tulos on syytä ottaa vakavasti: seutu, josta kerättiin tutkimuksen näytteet, on tunnettu villimaissikantojen monipuolisuudesta. Hyötykasvien villit kantamuodot ovat usein tärkeässä asemassa kasvinjalostuksessa.
Villimaissista löytynyt p-35S on käytössä lähes kaikissa kaupallisissa, geneettisesti muunnelluissa hyötykasveissa. Verrokkiryhmissä, perulaisessa maississa ja meksikolaisissa näytteissä ajalta ennen transgeenisten kasvien viljelyä, ei löytynyt vastaavia merkkejä transgeenisestä DNA:sta.
Tieteilijät eivät vielä ole muodostaneet käsitystä siitä, miten villimaissikannat ovat saaneet perintötekijöihinsä geenimuunneltua ainesta. Maatalouden tutkijoiden mukaan maissin siitepöly on liian raskasta levitäkseen tuulen mukana pitkiä matkoja. Saastuneiden villimaissikantojen etäisyys lähimpiin GM-maissiviljelmiin on 100 kilometriä.
Parhaillaan koetetaan selvittää, miten geenimuunnellut perintötekijät ovat matkanneet villimaissien luo, jotta villimaissikannat pystyttäisiin pelastamaan.
Lähde: Reuters