Latinalaisen Amerikan suurimmassa valtiossa Brasiliassa elää noin puolet maailman kasvi- ja eläinlajeista. Ne ovat keskittyneet Amazonin sademetsäalueelle, joka on myös lukuisien intiaaniheimojen kotiseutu. Monilla Amazonin alueen kasveilla on käyttöä lääketieteessä ja elintarviketeollisuudessa. Tällaisia ovat esimerkiksi kurare, josta valmistetaan lihaksia rentouttavia lääkkeitä sekä guarana, jota käytetään luontaislääkkeissä ja virvoitusjuomissa.
Brasilian alkuperäiskansat – joista monet ovat häviämisen partaalla haluavat nyt turvata taloudelliset oikeutensa kasvien hyödyntämistä koskevaan tietoon. Tällöin alueen heimot saisivat kipeästi tarvitsemiaan käteisvaroja.
Brasilian hallituksen tekijänoikeus- ja patenttiasioista vastaava virasto oli mukana järjestämässä aihetta käsittelevää kokousta joulukuun alkupuolella. Tapaamiseen osallistui shamaaneita ja kansanparantajia useista heimoista.
Tällä viikolla brasilialaisviranomaiset ja intiaanien edustajat toimittavat intiaanien hengellisten johtajien ja kansanparantajien laatiman julistuksen YK:n tekijänoikeusjärjestön kokoukseen Geneveen. Tavoitteena on puolustaa alkuperäiskansojen traditioita ja ehkäistä geenipiratismia.
Brasilia on eräs ensimmäisiä valtioita, joka on nostanut esiin kysymyksen perinnetiedon tekijänoikeuksista ja ainoa maa, joka on tehnyt asiassa konkreettisia aloitteita.
Monet patentit kattavat vain tuotekehityksen loppuvaiheet. Rahallisen hyödyn saavat lääke- ja muut yhtiöt, eivät intiaanit jotka ovat havainneet kasvien lääkinnälliset ominaisuudet. Monet kansanparantajat pelkäävät, että heidän perimätietonsa joutuisi vääriin käsiin, eivätkä siksi uskalla välittää sitä eteenpäin.
Intiaanien tavoitteena on turvata muun muassa oikeudet maa-alueisiinsa. Intiaanit katsovat, että heidän vuosituhantinen tietämyksensä ja läsnäolonsa ovat ehtona eläin- ja kasvilajien säilymiselle. Brasilian hallitus sanoo, että se suostuu intiaanien aluevaatimuksiin mutta tästä voi aiheutua erimielisyyksiä ja jopa aseellisia konflikteja maanviljelijöiden kanssa.
Brasilian 220 intiaaniheimoa muodostavat alle prosentin 170-miljoonaisesta väestöstä. Monet heimot elävät viidakossa tai syrjäseuduilla, koska portugalilaiset valloittajat pakottivat ne sisämaahan 500 vuotta sitten. Laittomat hakkuut sekä kullan ja timanttien kaivuu joillakin alueilla ovat ajaneet monet heimot asuinsijoiltaan ja hävittäneet niitä kokonaan.
Alkuperäiskansojen edustajat toivovat, että YK laatisi yrttilääkkeitä ja -ravinteita koskevan perimätiedon käyttöä säätelevän sopimuksen. He haluavat lisäksi mm. saada edustajiaan alan kansainvälisiin elimiin sekä Maailman kauppajärjestöön. Säädösten toteuttamista käytännössä tarkkailisivat intiaanien omat lakimiehet.
Lähde: Reuters