3.4.2002
Periaatteessa käynnissä olevaa kokousta ei voida venyttää, mutta parin ylimääräisen päivän löytymistä ensi viikolta oli kuitenkin väläytelty. Jo pitempään on ollut puhe, että neljättä ja samalla viimeistä valmistelukokousta Balilla touko-kesäkuussa pidennettäisiin viikolla. Kolmas vaihtoehto on pitää kokonaan ylimääräinen kokous New Yorkissa toukokuun alussa. Selvää on, että aikataulullisesti ja rahallisesti tällaiset ratkaisut eivät synny kitkatta.
Näistä spekulaatioita huolimatta viralliset neuvottelut toimintaohjelmasta käytiin tietenkin normaalisti. Toisessa työryhmässä saatiin käsiteltyä kestäviä tuotanto- ja kulutustapoja käsittelevä osio ja päästiin sen jälkeen luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan osion kimppuun. Samaan aikaan toisaalla työstettiin koko päivä kestävän kehityksen täytäntöönpanoa koskevaa osioita lähinnä tiedettä ja teknologiaa, teknologian siirtoa ja kauppaa koskevin osin.
Köyhyyden poistaminen vai ekologinen kestävyys?
Yleisenä huomion keskusteluista voi todeta, että kehitysmaiden ryhmä G77 näyttää melko systemaattisesti teroittavan köyhyyden poistamisen olevan kestävän kehityksen keskeisin tavoite. Samalla siivotaan yleensä viittaukset ekologiseen kestävyyteen sivummalle omiin alalukuihinsa.
Mielenkiintoista on myös lukea raportteja (katso Earth Negotiations Bulletin) tuotanto- ja kulutustavoista käydystä keskustelusta. Niiden perusteella näyttäisi siltä, että esimerkiksi USA:lla ei ole juuri ollut asiaan mitään rakentavaan vaan ainoastaan lukuisia ehdotuksia selkeiden tavoitteiden poistamisesta. Esimerkkinä mainittakoon taloudellisen kasvun ja sen negatiivisten ympäristövaikutusten irtikytkentä, joka kuulemma on nykyisin OECD:n piirissä yleisesti hyväksytty tavoite. Tästä huolimatta Yhdysvallat oli täällä ehdottanut irtikytkentää koskevan viittauksen poistoa.
Kumppanuuksia sorvataan
Niitä harvoja asioita, jotka näyttävät täällä etenevän, on keskustelu kestävän kehityksen kumppanuussopimuksista. Epävirallisissa neuvotteluissa puheenjohtajisto esitti eilen alustasvan yhteenvedon kumppanuuksien kriteereistä. Hyvä huomio oli, että puhe kumppanuuksien vapaaehtoisuudesta on ehkä virheellinen ilmaisu: kumppanuudet ovat sikäli itse organisoituvia, ettei niitä ohjata valtiolliselta tasolta, mutta kun niihin kerran on sitouduttu, ovat osapuolet myös raportointivelvollisia. Tosin puheenjohtajat joutuivat toteamaan, että seurannan toteutusmalli on vielä pahasti kesken.
Lähtökohta kumppanuussopimuksille on, että niiden on tarkoitus tukea valtioiden välisen toimintaohjelman toteuttamista. Nyt kysymys näyttää kuuluvan, mikä lopulta on se sopimus, jota näillä uusilla välineillä voitaisiin tukeä
Aleksi Neuvonen
New York 4.4.2002
Aiemmat raportit New Yorkin valmistelukokouksesta:
- Tehokas neuovottelutaktiikka yhä kateissa kestävän kehityksen toimintaohjelman työstössä (2.4.2002)
- Kestävän kehityksen globaali toimintaohjelma syntyy takkuisasti (23.3., 1.4.2002)
- Konkreettisia toimia kestävälle kehitykselle haetaan ensi viikolla (27.3.2002)
- Kestävän kehityksen neuvotteluissa päästiin tiistaina asiaan (26.3.2002)
- Kestävän kehityksen huippukokouksen valmistelukokous alkoi aikalisällä (25.3.2002)