Muuttunut ilmasto on vaikuttanut kaikkein selvimmin eläinlajeihin, jotka kykenevät liikkumaan nopeasti, kuten lintuihin, perhosiin ja muihin hyönteisiin.
Useiden lähialueilla talvehtivien muuttolintujen kevätmuutto on aikaistunut. Mm. kuovi, peippo ja kiuru palaavat keväällä noin viikkoa aiemmin kuin sata vuotta sitten. Muuton aikaistuminen on ollut voimakkainta viime vuosikymmeninä, samoin kuin ilmaston lämpeneminen. Tänä aikana laulujoutsenen talvehtiminen on yleistynyt, ja merimetso on levinnyt Suomeen saavuttaen lisääntymiskykyisen kannan.
Perhoset ovat laajentaneet levinneisyyttään kaikkialla Euroopassa 1900-luvulla. Suomesta löydettiin vuonna 2001 enemmän uusia perhoslajeja kuin koskaan aikaisemmin (18 kpl). Edellinen ennätys oli vuodelta 2000. Perhoslajit, joille kesän aurinkoisuus ja lämpö ovat keskeisiä tekijöitä, leviävät lähes säännönmukaisesti kohti pohjoista. Esimerkiksi näyttävä keisarinviitta on levinnyt Rovaniemelle saakka.
Ilmaston lämpenemisen myötä leviävät myös hyönteisten välityksellä tarttuvat taudit. Esimerkiksi Yhdysvalloissa esiintyy yhä enemmän paikallisia moskiittokantoja, jotka levittävät malariaa. Suomessa saattaa yleistyä puutiaisaivokuume, joka on Ruotsissa yleistynyt yhtenevästi ilmastonmuutoksen kanssa.
Pidentynyt kasvukausi
Selvä merkki lämpenemisestä on pidentynyt kasvukausi. Monilla paikkakunnilla kasvukausi on pidentynyt yli kymmenen päivää 30 vuodessa. Tämä ei ole toistaiseksi vaikuttanut metsien kasvuun. Pohjois-Suomessa metsien kasvun arvioidaan kuitenkin kiihtyvän voimakkaasti lämpötilan kohotessa; Etelä-Suomessa vaikutus on pienempi tai olematon.
Ilmasto lämpeni Suomessa 1900-luvulla noin 0,8 astetta, kaikkein pohjoisimmilla alueilla jopa kolme astetta. Lämpeneminen on ollut nopeaa etenkin viime vuosikymmeninä, ja on voimakkainta talvella ja keväällä.
WWF:n selvitys on yhteenveto tutkimuksista, joita ilmastonmuutoksen vaikutuksista pohjoisilla alueilla on tehty. Sitä varten on myös haastateltu monien alojen asiantuntijoita.
Lisätietoa:
- ”Suomen lajisto muuttuvassa ilmastossa”-selvitys (PDF-tiedosto, Suomen WWF)