Huippukokous alkaa, lopputulos yhä epävarma

Kestävän kehityksen huippukokouksen keskeisimpänä tavoitteena on luoda kestävän kehityksen toimintaohjelma, jossa on esitettynä aikataulutetut tavoitteet useille keskeisille kestävän kehityksen painopistealueille. Näitä tavoitteita ovat mm. vesihuollon ja energiahuollon ulottaminen niitä vailla oleville, köyhien ihmisten määrän puolittaminen, slummien asukkaiden olojen parantaminen, luonnonvarojen häviämisen pysäyttäminen ja biodiversiteetin häviämisen pysäyttäminen.


Luonnollisesti myös suurin erimielisyys vallitsee näistä tavoitteista ja aikatauluista. Suuria läpimurtoja ei viikonlopun virkamiesneuvottelujen aikana vielä saavutettu. Arvioita onnistumismahdollisuuksista on esitetty suuntaan jos toiseenkin.


Järjestötapahtumat jo vauhdissa


Jo viime viikolla lähtivät käyntiin eri kansalaisryhmien esikokoukset ja seminaarit. Itse kävin nuorison huippukokouksessa, joka järjestettiin Mogwasessa, noin 200 kilometriä Johannesburgista luoteeseen. Paikalla oli noin 500 nuorta, joista noin kolmannes Etelä-Arfikan ulkopuolelta. Kokouksessa työstettiin toimintaohjelmaa, jossa esitettiin muun muassa 500 miljoonan uuden työpaikan luomista nuorille aikuisille, ympäristösopimusten ensisijaisuuden vahvistamista suhteessa WTO-sopimuksiin sekä sitovan YK-sopimuksen luomista kansainvälisen yritysten tilivelvollisuudesta ja vastuusta. Dokumentin jalostaminen jatkuu edelleen nuorisoedustajien kokouksissa tällä viikolla.


Monin paikoin Etelä-Afrikan sisäiset kysymykset heijastuvat täällä käytävään keskusteluun ja tapahtumiin kokouskaupungissa: apartheid-hallinnon arvet ovat yhä näkyvissä ja maanomistuskysymykset ovat pinnassa. Nämä kysymykset ovat esillä erityisesti erilaisissa kansalaisjärjestöjen rinnakkaistapahtumissa ja mielenosoituksissa, jotka vetävät luonnollisesti huomiota osakseen.


Kokous on jo menestys


Katseltuani joitakin päiviä paikallisia televisio-ohjelmia ja lehtiä sekä keskusteltuani paikallisten ihmisten kanssa on helppo todeta, että varma positiivinen tulos kokouksesta on ainakin kestävän kehityksen vahva esiinmarssi Etelä-Afrikassa. Vaikka alueella vallitsee nälänhätä ja HIV-epidemia ja köyhyys on laajaa, käsitellään paikallisissa medioissa kestävää kehitystä varsin laveasti. Erilaisissa valistusohjelmissa kerrotaan nuorekkaalla otteella biodiversiteetin merkityksestä ja muiden eliöiden kunnioittamisen tärkeydestä. Samoin HIV/AIDS-kysymys tulee esiin monenlaisissa yhteyksissä.


Voi tietenkin ajatella, että suuren kansainvälisen kokouksen järjestäminen on suuri panostus yhden maan tilanteen parantamiseksi. Mahdollisuudet ovat silti laajemmat: 46,5 miljoonan Etelä-Afrikka on köyhimmän maanosan vaurain valtio. Jos maan nykyinen hallinto kykenee luomaan nostamaan elinoloja ja tekemään tämän kestävän kehityksen mukaisesti, on tämä merkittävä esimerkki muille Afrikan maille. Tässä mielessä ei ole ehkä liioiteltua sanoa, että kokous on jo oikeuttanut itsensä.


Alkava viikko kuluu ministerineuvotteluiden merkeissä. Syyskuun alusta paikalla ovat myös valtioiden päämiehet, jotka päättävät poliittisesta julistuksesta ja visioivat tämän kaiken suunnitellut toteuttamista. Ikävä kyllä yksi asia on nyt varma: Yhdysvaltain presidentti George W. Bush ei tule paikalle. Hänen hallitustaan edustaa ulkoministeri Collin Powel. Maailman suurimman talousmahdin ja rankimman ympäristökuormituksen aiheuttajan johtajan kiinnostuksen puute on ehkä toistaiseksi suurin tappio tälle huippukokoukselle.


Aleksi Neuvonen 26.8.2002


Johannesburg, Etelä-Afrikka