Komission esityksen tarkoituksena on myös tehostaa luomutuotteiden
markkinointia ja tutkimusta. Markkinoinnin ongelmana on se, etteivät
luomutuotteiden kysyntä ja markkinat nykyisellään kohtaa. Vaikka
kuluttajat tahtovat luomua, he ostavat usein kaupasta halvempia,
keinolannoitteilla ja torjunta-aineilla kasvatettuja tuotteita.
Tuotteiden tutkimusta komissio haluaa edistää mm. siksi, että luomun
ympärillä liikkuu paljon uskomuksia, esimerkiksi paremmista
ravintoarvoista, mutta niitä ei ole tieteellisesti todistettu. Samaan
aikaan pitäisi komission mukaan tehostaa valvontaa, sillä
luomutuottajienkin joukkoon eksyy huijareita.
Maatalousministerit suhtautuivat vuodenvaihteen kokouksessaan
komission esitykseen myönteisesti. Kiistaa on kuitenkin mm. siitä,
miten kansalliset tarkastuslaitokset saataisiin yhtenäistettyä. Saksan
maatalousministeri ilmoitti, että heillä toimivat jatkossakin omat
tarkastuslaitokset. Saksa aikoo myös pitää omat luomumerkkinsä
käytössä, vaikka rinnalle tulisikin yhteinen EU-merkki. Suomi
kannattaa yhteistä luomumerkkiä ja tarkastuskäytäntöä, koska
sisämarkkinoilla voi muuten syntyä häiriöitä.
Virkamieslähteiden mukaan Suomella on ollut vaikeuksia viedä viljaa
joihinkin maihin, joissa nojataan yksityisen standardilaitoksen
arviointeihin.
Maatalousministerit keskustelevat luomutuotannon
toimintasuunnitelmasta seuraavan kerran maaliskuussa. EU aikoo
kehittää myös säännöstöä EU:n ulkopuolelta tuleville luomutuotteille.