Tällä hetkellä panostetaan useamman tutkimuslaitoksen voimin sekä
kuitukasvien että värikasvien viljelemisen lisäämiseen Suomessa.
Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus (MTT) ja Espoon-Vantaan
Muotoiluinstituutti (Evtek) ovat mukana kansainvälisessä Spindigo
hankkeessa, jossa tavoitteena on saada sinistä väriä tuottavat
värimorsinko ja väritattare kasvamaan siinä mittakaavassa, että indigon
sinistä runsaasti käyttävä tekstiiliteollisuus ei joutuisi käyttämään
ainoastaan öljyteollisuuden sivutuotteena valmistettavaa synteettistä
indigoa. Hanke on aloitettu vuonna 2001 ja saatetaan päätökseen vuoden
2003 aikana. Kansainvälisessä hankkeessa on mukana Suomen lisäksi neljä
Euroopan Unionin maata, Saksa, Espanja, Italia ja Englanti.
Spindigo-projektin tavoitteena on tuottaa sininen väri alusta loppuun saakka,
toisin sanoen viljelystä sadonkorjuun kautta aina lopputuotteeksi saakka.
Alunperin indigon sinistä on tuotettu kasveista, mutta 1800-luvulla
synteettinen indigo syrjäytti kasvi-indigon tuotannollaan.
Kasvi-indigolla pyritään korvaamaan ainakin osa tekstiiliteollisuuden
käyttämästä synteettisestä indigosta. Luonnon väriaineesta kaavaillaan
ympäristöystävällisempää tuotannoltaan kuin nykyinen synteettinen
indigo. Hankkeessa tuodaan esille myös mahdolliset yhteiskunnalliset
hyödyt, kuten esimerkiksi uuden viljelykasvin tuomat
elinkeinomahdollisuudet maaseudulle.Hankkeessa huomioidaan myös värineristyksen jälkeen jättämä lehtimassa,
jolle etsitään käyttökohteita. Ongelmallinen seikka värin käyttöönotossa
on myös sen kankaaseen kiinnittymiseen tarvittavat kemikaalit. Tällä
hetkellä kiinnittymisen apuvälineenä käytetään kemikaalia, joka
hajotessaan vesistöissä muodostaa rikkipitoisia yhdisteitä kuten
sulffiitteja.MTT, Espoon-Vantaan muotoiluinstituutti ja Jokipiin Pellava Oy ovat
testanneet MTT:ssä vuonna 2001 tuotetusta kasvi-indigosta saatua väriä
kotimaiseen pellavalankaan. Tulokset olivat osapuolten mukaan hyviä.
Spindigo-hankkeen lisäksi Evtek on tutkinut muutaman vuoden EU
rahoitteisessa hankkeessaan kasviperäisiä värejä. Kysymys on
perustutkimuksesta ja mahdollisena käyttäjäkohteena pääasiassa
tekstiili-ja vaatetussektori. Kasvipohjaiset tekstiilivärit
mahdollistavat lähinnä pienten tuotantosarjojen valmistamisen.
Helsingin yliopiston maa-ja kotitalousteknologian laitos panostaa
kuitukasvien kuten pellavan ja hampun kasvattamisen ja käytön uudelleen
elvyttämiseen. Laitoksen työstä on konkreettisena näyttönä Nokian 6250-
myyntipakkauksen sisäosa.
Perinteisten kuitukasvien hampun ja pellavan ominaisuuksia voidaan
käyttää hyväksi monilla suunnittelun ja muotoilun osa-alueilla, kuten
esimerkiksi autoteollisuus, pakkausteollisuus ja tekstiiliteollisuus.
Luonnonkuiduista haetaan korvaavia materiaaleja teollisuudessa
käytettäville vähemmän ympäristöystävällisille vaihtoehdoille. Pellavan
ja kuituhampun ominaisuuksia on tutkittu Suomessa jo kymmenen vuoden
ajan. Molemmat kasvit ovat osoittautuneet vahvoiksi sekä kuitukasveina,
että terveystuotteina.
Nykyisiä pellavasta Suomessa valmistettavia teollisia tuotteita ovat mm.
erilaiset tekstiilit, rakennusteollisuuden eristeet ja maalit, eräät
paperilaadut sekä elintarviketeollisuudessa käytettävä öljy, siemenet ja
rouheet.
Myös MTT selvittää pellavaan liittyviä ominaisuuksia meneillään olevassa
tutkimuksessaan (Uudet viljelykasvit ja kasvituotteet). Tutkimuksessa
todetaan pellavan tuottavan myös sokereita eli lima-aineita. Tämä myös
musiiniksi kutsuttu aine soveltuu erilaisten elintarvikkeiden
rakenteensäätöaineeksi ja voi mahdollisesti korvata esimerkiksi
eläinperäisten hyydykeaineiden käyttöä.
Edellä mainittujen tutkimusten valossa olisi periaatteessa mahdollista
tulevaisuudessa saada ulkomailta tuotujen materiaalien rinnalle
kotimaista ympäristöystävällistä tekstiiliä.
Lähteet:
-MTT:n kotisivut osoitteessa http://www.mtt.fi
alaotsakkeella ?meneillään olevat tutkimukset? ja ?Projektit?
-YLE:n kotisivut
http://www.yle.fi, alaotsakkeella Kotimaa NYT, ohjelman esitysajankohta
23.1.2003
-Helsingin yliopiston maa- ja kotitalousteknologian kotisivut
http://www.honeybee.helsinki.fi/mmtek
Linkkejä asiaan liittyen:
-Rauhanpuolustajien kuluta harkiten -internetsivut
http://www.rauhanpuolustajat.fi/kulutaharkiten/
-tietoa materiaaleista ja niiden tuotannon ympäristövaikutuksista
http://www.designinsite.dk
-Kestävän kehityksen keskus
http://www.cfsd.org.uk
-Kansainvälisen suunnittelijoiden ja tutkijoiden verkoston kotisivut
http://www.o2.org