Metsähallituksella on alkuvaiheessa keskeinen rooli valtioneuvoston
hyväksymässä viisivuotisessa Etelä-Suomen metsien monimuotoisuusohjelmassa,
jonka tavoitteena on lisätä metsien suojelua muualla kuin Pohjois-Suomessa.
Metsähallituksen tavoitteena on ennallistaa 33 tuhatta hehtaaria metsiä ja
soita ohjelman aikana. Metsiä palautetaan mahdollisimman lähelle
luonnontilaa polttamalla, lisäämällä lahopuun määrää ja tekemällä aukkoja
metsien luontaisen kasvun edistämiseksi. Ennallistamistyöt on käynnissä
kuudellatoista kohteella, joilla päästään metsätöihin kevään kuluessa.
Ennallistaminen on alkuvaiheessa näkyvin keino lisätä Etelä-Suomen metsien
suojelua. Valtioneuvoston ohjelmaan (Metso-ohjelma) on kirjattu kaikkiaan
seitsemäntoista suojelukeinoa. Metsähallituksen ennallistamis- ja
hoitosuunnitelmien lisäksi ohjelma alkaa Suomen mittakaavassa suurella
tutkimusohjelmalla ja metsänomistajille suunnatuilla kokeiluhankkeilla.
Uusista luonnonsuojelukeinoista ensimmäisenä käynnistyy kesän aikana
kokeilu luonnonarvokaupasta Satakunnassa. Ohjelman perusperiaatteen
metsänomistajien vapaaehtoisuuden nimissä valtion maksaa käyvän korvauksen
metsänomistajan halusta ylläpitää tai lisätä monimuotoisuutta
talousmetsässä.
Suojeluohjelmassa luotetaan maanomistajien vapaaehtoisuuteen. Ohjelman
valmisteluvaiheessa lisäsuojelua kannattavien ja sitä vastustavien
näkemykset olivat niin kaukana toisistaan, että ympäristöministeriön
johdolla päädyttiin kompromissiehdotukseen, jotta uusi ohjelma ja uusia
keinoja saatiin ylipäätänsä paperille ja kokeiltavaksi. Ohjelmassa ei ole
annettu mitään prosenttitavoitteita lisäsuojelusta. Ohjelmaan on tosin
kirjattu maininta uudesta luonnonsuojelulain mukaisesta suojeluohjelmasta,
jos vapaaehtoisin keinoin nykyinen suojeluala ei laajene ohjelman aikana.
Suojeluohjelman onnistumista arvioidaan lähiaikoina valmistuvilla
pinta-ala- ja laatukriteereillä. Etelä-Suomen metsistä on tällä hetkellä
suojeltu reilu prosentti.
Miljoonien eurojen tutkimushankkeiden lisäksi Metso-ohjelman perusteella
valtion rahaa lisätään muun muassa pienten merkittävien luontokohteiden
rauhoittamiseen. Suunnitelmien mukaan ohjelmakauden lopulla rahaa on
kaksinverroin eli kahdeksan miljoonaa euroa muun muassa puronvarsien
rauhoittamiseen. Kohteiden pienen koon lisäksi kohteiden rauhoittamisen
esteenä on ollut rahapula. Valtakunnallisten metsäinvestointien perusteella
kohteita on esimerkiksi Rannikon metsäkeskuksen alueella viisi prosenttia
yksityismaiden pinta-alasta.
Ympäristöjärjestöt pitävät Metso-ohjelman toimia riittämättöminä takaamaan
kiireellinen Etelä-Suomen metsien lisäsuojelu. Alueen metsien hakkuita on
tarkoitus lisätä lähivuosina. Ympäristöjärjestöjen mukaan valtion liian
pieniä suojelualueita pitäisi laajentaa ja ennallistaa niiden lähialueita.
Monet lajien kannalta tärkeimmät, mutta liian pienet suojelualueet ovat
valtionmaiden keskellä. Arvottomampia valtion maita pitäisi järjestöjen
mielestä vaihtaa yksityismetsänomistajien tarjoamiin suojelualueisiin
liittyviin maihin.
Metso ?ohjelman ennallistamissuunnitelmat kattavat koko Etelä-Suomen
metsäalasta muutaman prosentin kymmenyksen. Viranomaisten ja
metsäjärjestöjen mukaan metsänomistajat ovat olleet kiinnostuneita ohjelman
vapaaehtoisista toimista. Metsänomistajat ovat pitäneet korvausten
maksamista rauhoitetuista kohteita kankeina ja toivoneet nopeampaan
korvausta suojelusta. Metsänomistajilla on nyt ympäristöministeri Jouni
Backmanin sanoin ’näytön paikka.’ Hän näkee metsäluonnon muuttuvana ja
kehittyvän koko ajan. Etelä-Suomen vanhojen metsien puutteessa ministeri
Backman haluaa antaa nuorille metsille Metsolla mahdollisuuden.
Suomen vanhoista metsistä, joissa ei ole harrastettu mitään metsätaloutta
30 vuoteen, alle prosentti on Etelä-Suomessa. Suomen tunnetuista 7000
metsälajista arviolta 10 prosenttia on luokiteltu uhanalaisiksi. Metso
?ohjelman arvion mukaan 10-15 vuoden aikavälillä ohjelmalla voidaan
todennäköisesti pysäyttää monien metsälajien ja elinympäristöjen
uhanalaiskehitys. Ohjelman tieteellisen kritiikin mukaan yksikään ohjelman
keinoista ei lisää uhattujen elinympäristöjen määrää, mahdollisesti vain
hidastaa elinympäristöjen määrän vähenemistä.
Laajapohjaisen monimuotoisuusohjelman tunnuksena on haavan lehti, johon on
painettu metson jalanjäljet.
Lähteet: ym, mmm, ympäristöjärjestöt
Ohjelman nettisivut: www.ymparisto.fi/luosuo/essu/1_metso3.pdf