Jyväskylän yliopiston lehdistötiedote 28.5.2004, lyhennetty versio
Aino Palmroth on tutkinut väitöskirjatyössään osakkeiden myynnillä rahoitettuja tuulivoimaprojekteja Suomessa ja Tanskassa. Tutkimus keskittyy kahteen kansalaisten aloitteesta toteutettuun tuulivoimalahankkeeseen. Toinen on vuonna 1999 toimintansa aloittanut suomalainen Lumituuli Oy Oulun lähellä ja toinen Middelgrundenin
merituulipuisto, joka valmistui vuonna 2001 Kööpenhaminan edustalle.
Palmrothin mukaan molempien tuuliosuuskuntien toimijat ovat vetäneet hankkeisiin mukaan koko kolmannen sektorin toimijakenttää. Toimijat ovat laajentaneet valmiita verkostojaan, käyttäneet apuna järjestöjä, yhdistyksiä ja liikkeitä sekä toimineet pitkälti vapaaehtoispohjalla kansalaisten erilaista osaamista yhdistäen.
Lumituuli ympäristöjärjestön laboratoriona
Lumijoella suunniteltiin jo 1990-luvun alkupuolella tuulivoimalan rakentamista. Hanke kariutui, kun puuhanaiset ja -miehet eivät saaneet riittävästi osakkeita myydyksi. Suunnitelma oli jo pantu mappiin, kun sen vetäjiksi tarjoutui joukko nuoria opiskelijoita helsinkiläisestä ympäristöjärjestö Dodosta. Sähkömarkkinoiden vapautumisen myötä osakkeita voitiin nyt markkinoida koko maan alueella, ei vain Lumijoella ja sen naapurikunnissa.
Lumituuliprojektin tavoitteena oli saada ”lumipallo liikkeelle”, esittää energiantuotannolle puhdas vaihtoehto ja suojella ympäristöä. Lumituuli Oy:stä tuli ympäristötoimijoiden laboratorio. Hankkeen vetäjät uskovat, että tuulivoiman tuotanto kasvoi Suomessa Lumituulen myötä. Hanke sai julkisuutta, eikä tuulivoimasta kirjoitettu yhtä kielteisin sävyin kuin aiemmin. Palmroth toteaa, että tuulivoimalan pystyttäminen antoi ympäristötoimijoiden argumenteille perustan ja auttoi kääntämään kansalaistoimijoiden kieltä talouden ja tekniikan kielelle.
Middelgrundenin tuulipuisto ympäristömonumenttina
Middelgrundenin merituulipuisto on rakennettu yhteistyössä osuuskunnan ja Kööpenhaminan energiayhtiön kanssa. Molemmat omistavat 10 tuuliturbiinia 40 MW tuulipuistosta, jonka teho oli valmistuessaan suurempi kuin kaikkien Suomeen siihen asti pystytettyjen tuulivoimaloiden teho yhteensä. Palmrothin tutkimus keskittyy niihin ruohonjuuritason toimijoihin, jotka perustivat yli 8500 osakkaan osuuskunnan ja vastasivat omasta puolestaan puiston rakentamisesta.
Voimalat aineellistavat tavoitteita
Ympäristömyönteisyys tai fossiilisten polttoaineiden käytön vastustaminen eivät yksinään saa aikaan muutoksia. Vahva argumentti on rakentaa vaihtoehto, toimiva voimala, joka muuntaa tavoitteet materian kannettavaksi, Palmroth painottaa.
Palmroth on pyrkinyt hahmottamaan ajatusta tuuliteknologisesta kollektiivista; ihmisten, luonnon ja teknologian yhteen kietoutumisesta tuuliteknologiassa. Voimalat ovat aineellistaneet ympäristöhuolta, innostusta uusiutuviin energialähteisiin ja kansalaisten toimintaa yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Palmrothin mukaan samanlainen kehitys olisi mahdollista muidenkin uusiutuvien energialähteiden ja -tekniikoiden kohdalla.
Energian WWW?
On esitetty tulevaisuuden visioita, joissa energiaa tuotetaan hajautetusti WWW:n kaltaisessa maailmanlaajuisessa verkossa. Tavallinen kansalainen voi samaan aikaan tuottaa omaa energiaansa ja tarjota ylijäämäenergiansa verkkoon toisten käytettäväksi. Visio on täysin mahdollinen toteuttaa käytännössä, jos niin halutaan, Palmroth uskoo.
Lisätietoja
Aino Palmroth, palmroth [at] yfi.jyu.fi
tai viestintäharjoittelija Kaisa Räsänen, tiedotus [at] jyu.fi
Teos on julkaistu sarjassa Jyväskylä Studies in Education, Psychology and Social Research numerona 241, 177 s., Jyväskylä 2004.
Sitä saa Jyväskylän yliopiston kirjaston julkaisuyksiköstä, puh. (014) 260 3487, myynti [at] library.jyu.fi