Venäjä on maailman suurin öljyntuottaja. Koska Eurooppa ei käytä kaikkea tarjolla olevaa öljyä, Venäjä etsii öljynviennille uusia kohteita Yhdysvalloista ja Kaukoidästä. Luoteis-Venäjä on määritelty Venäjän liikenneministeriön suunnitelmissa satama- ja meriliikenteen kehittämisen prioriteettialueeksi, jossa erityishuomio on sujuvan ja luotettavan öljynviennin turvaamisella. Suomenlahti on tässä visiossa merkittävä öljynkuljetusväylä.
Vuodesta 2000 Suomenlahden öljykuljetukset ovat kasvaneet 40 miljoonasta tonnista tämän vuoden arvioituun 100 miljoonaan tonniin. Vuonna 2010 öljykuljetuksia arvioidaan olevan 190 miljoonaa tonnia. Vielä kolme vuotta sitten kuljetusmäärien arvioitiin kasvavan huomattavasti vähemmän. Tänä vuonna Venäjän suunnitelmiin ovat kuuluneet Ust-Lugan monikäyttösataman rakentaminen sekä kahden jäänmurtajan hankkiminen Primorskin ja Vysotskin satamien tarpeisiin (käyttöönotto vuonna 2007).
Mikäli öljykuljetuksia tulevaisuudessa ohjataan kulkemaan Murmanskin ympäri vuoden sulana pysyvän sataman kautta, osa Itämeren talvikuljetuksista saattaa siirtyä tälle pohjoisemmalle reitille. Tarvittavan infrastruktuurin rakentaminen vaatii kuitenkin investointeja.
Jotta öljykuljetusten riskit pysyisivät hallinnassa, tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Öljykuljetusten ja öljyvahinkojen riskeistä on tehtävä kattava koko Itämeren kattava analyysi.
Pakollinen ilmoittautumisjärjestelmä GOFREP tai vastaava järjestelmä on laajennettava kattamaan koko Itämeren alue. Suomenlahdelle tarvitaan myös lisää jäävahvistettuja öljytankkereita sekä avovesi- ja talviolosuhteisiin tarkoitettuja öljyntorjunta-aluksia. Yhteisiä toimintavalmiuksia edistäisi myös se, että Venäjä ratifioisi Espoon sopimuksen, joka mahdollistaa ympäristövaikutusten arvioinnin tekemisen hankkeista, joiden ympäristövaikutukset ylittävät valtioiden rajat.
