1. Hyvä tarkoitus ei riitä
Paremman elämän tavoittelu pilaa maailman. Ympäristöongelmat ovat syntyneet hyvien tarkoitusten sivutuotteena. Tärkein keino parempaan elämään on ollut talouskasvu, jota edelleen pidetään keskeisenä positiivisen kehityksen mittarina, vaikka kaikki kasvuun perustuvat yhteiskunnat ovat vääjäämättä kulkeneet kohti ekokatastrofia. On löydettävä uusi, kokonaisvaltainen tapa toteuttaa hyvät tarkoitukset. Vanhoja keinoja ei voi paikata laastarilla. Tarvitaan perustavaa muutosta – sekä yksilön hyvä elämä että koko ihmiskunnan olemassaolo on tehtävä mahdolliseksi.
2. Tarvitaan ratkaisijoita, ei syyllisiä
Ympäristöongelmat kiusaavat ihmisiä epäsuorasti joskus täällä, useammin tuolla, eikä niistä tunnu aiheutuvan konkreettista uhkaa. Niinpä ympäristö jää päivänpolitiikalle ja bisnekselle vieraaksi tai ainakin marginaaliseksi asiaksi. Globaalien ympäristöongelmien muodostama uhka ei ole samassa todellisuudessa kuin lasten koulumatkan turvallisuus, oma työuupumus, vanhusten laitoshoidon resurssipula tai tehtaiden irtisanomiset. Syyllisiä tai edes vastuullisia on vaikea nimetä. Silti megaluokan ympäristöuhkien – luonnonvarojen ehtymisen tai radikaalin ilmastonmuutoksen – sivuuttaminen tuhoaa lopulta kaikki hyvän elämän edellytykset.
3. Elämän merkityksellisyys eli ympäristösankaruus
Elämä on tylsää, koska se on yhteisistä päämääristä tyhjä. Suuret asiat on ulkoistettu muiden hoidettaviksi. Kuitenkin niiden yhteisestä hoitamisesta muodostuisi tarina, josta meidän aikamme voitaisiin muistaa. Sen tarinan tekijöiden pitää pukeutua haarniskaan, valloittaa vuoret ja astua aurinkoon. Miksi ympäristöongelmien ratkaisut esitetään joko teknisinä säätöinä tai naurettavan pieninä arkitekoinä Ympäristösankaruudenhan pitää läpileikata koko elämä. Se ei ole vain kuluttamista tai äänestämistä vaan keskustelemista, oppimista ja tekemistä kotona, töissä ja vapaa-ajalla. Sankaruus tarkoittaa merien puhdistamista, ilmastonmuutoksen torjumista ja sukupuuttoaallon pysäyttämistä. Se on maailman pelastamista teoin, jotka tuovat elämään sisällön ja nostavat sen tylsyydestä.
4. Demokratia ei toimi ympäristöasioissa
Kansallisvaltioiden demokratia on pelattu ulos ympäristöongelmien ratkaisemisesta. Kansanvaltainen hallitusmuoto ei enää onnistu koskettamaan kansalaisia. Se käpertyy kansallisen kilpailukyvyn ylläpitoon ja kotimaiseen tulonjakopolitiikkaan. Globaalien ympäristökatastrofien ratkaiseminen ei siihen mahdu. Demokratia ei tässä historian vaiheessa tarjoa vaikuttavia välineitä ratkaisujen löytämiselle. Aloite on siirtynyt markkinoille. Voivatko kuluttajat ja yritykset yksin ottaa vastuun?
5. Maailmankansalaisuus: keitä me olemme huomennä
Me olemme maailmankansalaisia, joilla on tarjottimellaan välineet globaalien ongelmien ratkaisuun ja maanpäällisen paratiisin löytämiseen. Siedämme ja jopa ymmärrämme toisiamme paremmin kuin koskaan. Lumous ei kuitenkaan kestä loputtomasti. Niukkenevat luonnonresurssit ja epävarmuudesta kumpuava suvaitsemattomuus murentavat luottamusta. Uudet raja-aidat ovat nousemassa. On voitettava länsimaisissa ihmisissä piilevä pelokkuus ja huoli ja vaalittava luottamuksen perintöä. Yltäkylläinen tulevaisuus on yhteisessä unelmassa.
Kommentoi ja anna palautetta: d10 [at] dodo.org.