Ekologinen kestävyys sisältää monia ulottuvuuksia, mutta keskeisimmät lienevät ilmastonmuutoksen torjuminen ja biodiversiteetin säilyminen. Ekologista kestävyyttä edistävä politiikka tähtää siten ilmastonmuutoksen torjumiseen ja biodiversiteetin turvaamiseen.
Tavoitteiden on toteuduttava:
- maailmanlaajuisesti
- pitkällä aikavälillä
Paikallista biodiversiteettiä lyhyellä aikavälillä edistävät toimenpiteet voivat vaarantaa kokonaisvaltaisesti kestävän kehityksen.
Biodiversiteetti voi säilyä vaihtoehtoisilla tavoilla. Tilanteet, joissa tietyt eliöt tai jonkin lajin tietyt yksilöt jäävät eloon vain muiden menehtyessä saattavat aiheuttaa eettisiä ongelmia ihmisten valintojen vaikuttaessa lopputulokseen. Käytännössä ekologisesti kestävän strategian asettamat vaatimukset lienevät yleensä kuitenkin riittävän selviä, jotta kestävän kehityksen mukaista politiikkaa muotoiltaessa voidaan vertailla ”ekologista näkökulmaa” esimerkiksi muihin poliittisiin ja taloudellisiin vaatimuksiin.
”Ekologinen” -termin käyttö
Julkisessa keskustelussa huomautetaan joskus, että tarkasti ottaen ”ekologinen” on luonnontieteellinen deskriptiivinen termi. ”Ekologinen tasapaino” palautuu aina, riippumatta eliöiden määrästä tai laadusta. Huomautus on tietyissä asiayhteyksissä paikallaan, mutta toisissa triviaali tai dogmaattinen. ”Ekologinen” ei tietenkään kirjaimellisesti tarkoita samaa kuin ”ekologisesti järkevä” tai ”luonnon monimuotoisuuden säilymisen kannalta välttämätön/järkevä toimenpide”, mutta voidaan käyttää lyhenteenä näistä ilmaisuista.
”Eletty ekologisuus”
Kaupunkisuunnittelussa törmätään usein vaatimukseen asukkaiden luontosuhteen vaalimisesta, jolla vastustetaan tiivistä rakentamista ja tiivistämistä. Asukkaiden luontokokemuksella on kuitenkin verrattain vähän tekemistä globaalin biodiversiteetin kanssa ja liittyy enemmänkin asukkaiden viihtyvyyteen, jolla sinänsä myös on itseisarvoa. Kaupunkilaisten luontosuhteella saattaa olla välineellistä arvoa ekologisen kestävyyden edistämisen kannalta, mutta tämä mahdollinen yhteys on osoitettava erikseen.
Kaupungin ”ekologisuuden” ja kaupunkilaisten luontosuhteen vaalimisen välistä monisyistä yhteyttä ei voida nähdä mikäli niiden oletetaan olevan analyyttisesti identtisiä.
<< Takaisin yhteenvetoon kopin tapaamisesta 1.11.05