Kaupunkisuunnittelun ja kaupunkitutkimuksen välillä on kuilu, mikä osittain on luonnollista johtuen niiden erilaisesta luonteesta. Käsityksemme mukaan olisi kuitenkin tärkeää lisätä suunnittelijoiden kiinnostusta teoreettiseen pohdintaan ja argumentointiin ja samalla tarkentaa joitain kaupunkitutkimuksen kysymyksenasetteluita niin, että ympäristön fyysisiä piirteitä käsiteltäisiin entistä tarkemmin ja suoraan suunnitteluun liittyen.
Kaupunkisuunnittelun ja -tutkimuksen opintopiiri (kopi) keskittyy suunnittelun luonteen ja tavoitteiden pohdiskeluun sekä kaupunkisuunnittelun kannalta relevantin kaupunkitutkimuksen esittelyyn. Pohdimme mm. sitä, minkälainen hyvä kaupunkiympäristö on ekologisesta, sosiaalisesta ja esteettisestä näkökulmasta.
Kopin tarkoituksena akateemisena opintopiirinä on paneutua teoreettisesti kiinnostaviin kysymyksiin. Sen lähtökohtana on kuitenkin myös näkemyksen muodostaminen hyvästä kaupunkiympäristöstä ja sen ekologisista ehdoista.
Kaupunkisuunnittelu edellyttää ”poikkialaista” lähestymistapaa, koska tutkimuskohteeseen sisältyy yhtä hyvin poliittisia, tieteellisiä kuin taiteellisiakin aineksia. Suunnittelun luonteesta.
Kestävä kehitys ja erityisesti ekologinen kestävyys ovat suunnittelulle normatiivisesti suuntaa antavina, mutta yleisluontoisina, joustavina käsitteinä hyödyllisiä. Sellaisinaan, periaatteellisella tasolla, ne eivät ole kiistanalaisia, mutta ne kuitenkin sulkevat pois tiettyjä suunnitteluratkaisuja, tai kohdistavat todistustaakkaa kestämättömiltä vaikuttavien ratkaisujen puolestapuhujille.
Kestävä kehitys viittaa tilaan, jossa teollisuusmaiden asukkaat (tai mitkään muutkaan ryhmät) eivät elä tulevien sukupolvien eivätkä kehitysmaiden asukkaiden kustannuksella. On kuitenkin epäselvää, mitä tällainen tila tarkemmin edellyttää, miten kestävyyden eri ulottuvuudet tai ekologinen kestävyys ja kestävyyskäsitteeseen sisältyväksi oletettu talouskasvun vaatimus ovat sovitettavissa yhteen. Tässä yhteydessä on syytä täsmentää erityisesti ekologisen kestävyyden käsitettä.
Missä mielessä ekologiset tavoitteet ovat kiistanalaisia?
Kaupunkisuunnittelun keskeisiä ongelmia:
Ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden konkretisointi kaupunkitilaksi. Arkkitehtonisen estetiikan suhde kaupunkikokemukseen, kaupunkitilojen sosiaaliseen toimivuuteen ja ekologisiin tavoitteisiin. Erilaisten paikkojen ominaisuudet.
Mitoitus. Urbaani suunnittelu. Tehokkuus ja viihtyvyys. Autoilun ekologiset ja sosiaaliset haitat. Viherrakenteen merkitys.
Osallistujia kiinnostavia kysymyksiä:
- Yhdyskuntarakenteen hajoaminen
- Suunnittelun sektoroituminen ja yhteismitallisuuden puute keskustelijoiden argumenttien välillä.
- Miten kaupunkiympäristö/viheralueet kannustaisivat ekologisesti järkevään elämäntapaan?
- Kuinka valmiiksi ympäristö tulee suunnitella, miten mahdollistaa oman ympäristön muokkaus?
<< Takaisin kopin ohjelmaan