1. Vaikka poliittiset päättäjät asettavat tärkeimmiksi mielletyissä kysymyksissä suunnittelulle rajat, myös suunnittelijan itsenäisesti tekemät ratkaisut voivat jostain näkökulmasta olla poliittisia (yhteiskunnallisesti merkittäviä). Myös kysymys siitä, mitkä asiat ovat poliittisia (yhteiskunnallisesti niin kiistanalaisia, että ne on nostettava poliittiselle agendalle) on poliittinen!
2. Kaupunkisuunnittelu edellyttää tutkimustiedon käyttöä, mm. demografista tietoa, liikenne-ennusteita jne. Kysymys siitä, minkälaista teoriaa käytetään on toisaalta teoreettinen, toisaalta poliittinen. Tilastollisen ja muun empiirisen sosiaalitutkimuksen lisäksi tarvitaan myös aidosti teoreettisluontoista tutkimusta. Mitä teoreettisempaa (ja siten kiistanalaisempaa!) yhteiskunnallista tietoa käytetään, sitä syvällisemmällä tasolla voidaan kyseenalaistaa suunnittelun käytäntöjä. Pelkkien ennusteiden käyttö saattaa ideologisesti oikeuttaa konventionaalisen suunnittelun varustamalla se tieteellisyyden sädekehällä tarjoamatta kuitenkaan teoreettisesti kiinnostavaa tietoa.
3. Taiteellisella luovuudella ja esteettisesti korkeatasoisilla ratkaisuilla saatetaan intuitiivisesti ratkaista monimutkaisia ongelmia monitasoisesti. Tärkeää on huomata mitkä ehdot muodostavat taiteellisen luomisen puitteet. Suunnittelun ehdot eivät saa olla ainoastaan teknisiä (paikoitus- tai paloturvallisuusnormeja yms.). Myös inhimillisen miljöön aikaansaamiseen tähtäävät, teoreettiseen ja maailmankatsomukselliseen näkemykseen perustuvat normit on otettava vakavasti.
<< Takaisin yhteenvetoon kopin tapaamisesta 1.11.05