Dodo – Tulevaisuuden elävä luonto ry.
Puheenjohtaja Aleksi Neuvonen
10.3.2006 (VNS 5/2005 vp)
Ilmastonmuutos on paitsi maailman merkittävin ympäristöongelma, myös vakava uhka yhteiskunnalliselle luottamukselle ja demokratialle. Vaikka Golf-virta ei kääntyisikään eikä ikiroudan sulaminen aiheuttaisi metaanimyrkytystä, heikentää ilmaston lisääntyvä epävakaus maailmantaloutta ja globaalia turvallisuutta erittäin pitkällisesti. Tuloksena voi olla ihmiskunnan kurjistumisen kierre, joka rapauttaa luottamuksen demokraattisen päätöksenteon kykyyn ratkaista sivilisaatiotamme uhkaavia ongelmia.
Jos demokratian asema halutaan turvata, on poliittisen päätöksenteon tartuttava ilmastonmuutoksen torjuntaan intensiivisesti ja voimallisesti. Käsittelyssä oleva kansallinen strategia Kioton sopimuksen toimeenpanosta ei vielä osoita tällaista otetta. Strategia keskittyy lyhyen ajanjakson toimiin teknisellä tasolla, eikä esitä vaihtoehtoisia ratkaisuja. Osittain esitetyt toimenpiteet jopa lykkäävät tehokkaampiin toimiin ryhtymistä. Meiltä siis puuttuuyleisnäkemys suomalaisen yhteiskunnan toivottavasta suunnasta suhteessa valtavimpaan ihmiskunnan kohtaamaan haasteeseen.
Hyväksyttävässä ilmastostrategiassa luodaan selvä tulevaisuudenkuva päästövähennyksistä Suomessa tuleviksi vuosikymmeniksi. Käsittelyssä olevan strategian valmistelussa tämä haaste on väistetty vetoamalla kansainvälisen ilmastopolitiikan avoimeen tilanteeseen. On kuitenkin selvää, että ilmastonmuutoksen torjumistoimet etenevät globaalisti. Ilmastonmuutos on yksi keskeisimmistä globaalin hallinnan rakentamiseen pakottavista syistä.
Siksi onkin huolestuttavaa, että strategiassa ei esitetä minkäänlaisia selkeitä tavoitteita kansainvälisen politiikan tasolla. Strategia on kokoelma irrallisia toimenpiteitä vailla kokonaisnäkemystä. Se asettaa Suomen toimijan sijaan sivustakatsojan ja perästä seuraajan roolin kansainvälisessä ilmastopolitiikassa. Senecan sanoin voisi todeta, että vailla suuntaa purjehtivalle merimiehelle ei löydy koskaan myötätuulta. Dodo suositteleekin Ympäristövaliokuntaa pyytämään Valtioneuvostolta ilmastonmuutosta – ei vain Kioton pöytäkirjan toimeenpanoa käsittelevää strategiaa.
Ilmastonmuutoksen torjuminen edellyttää koko kansalaisyhteiskunnan mukana oloa. Poliittiset puolueet ovat merkittävä osa kansalaisyhteikuntaa ja niissäkin ilmastonmuutoksen aiheuttamaa haastetta on pohdittava nykyistä laajemmin. Toivotamme tervetulleiksi puolueiden kilpailevat näkemykset ilmastonmuutosstrategioksi. Kansallinen ilmastopolitiikka on kunnolla politisoitava ja moniäänistettävä. Nyt puolueiden näkemyserot ongelman ratkaisemiseksi jäävät ainakin äänestäjille hämärän peittoon. Ilmastostrategiointi täytyy ottaa virkamiesvallasta takaisin poliittisen päätöksenteon piiriin.
Ilmastostrategian laadinnassa kyse on demokratian elinvoimaisuuden turvaamisesta, johon poliittisten puolueiden edustajina valituilla kansanedustajilla lienee erityinen motivaatio.