Tany Maitso -hanke Madagaskarilla

Madagaskarin ainutlaatuinen luonto


Madagaskar on kaksi kertaa Suomen kokoinen saari Intian valtameressä, Afrikan kaakkoisrannikolla. Vaikka maa on yksi maailman köyhimmistä, luontoarvoiltaan se on ainutlaatuinen: noin 90 % Madagaskarilla tavattavista eliölajeista on kotoperäisiä eli niitä ei esiinny missään muualla maailmassa. Elinympäristöjen häviäminen on suurin luonnon monimuotoisuutta uhkaava tekijä ja alkuperäisistä metsistä onkin jäljellä enää alle viidennes.


Metsien väheneminen ja jäljellä olevien metsäalueiden suojelu vaikuttavat myös paikallisten ihmisten toimeentuloon. Koska paikallisilta ihmisiltä evätään usein oikeus suojellun alueen metsän ja sen tuotteiden käyttöön, suojelualueiden lähellä asuvat ihmiset tarvitsevat vaihtoehtoisia ravinnon- ja tulonlähteitä.


Tany Maitso -hankkeen toiminta-alueiden asukkaat ovat perinteisesti olleet maanviljelijöitä. Nopeasti kasvava väestö, kaskiviljelyä rajoittava metsien suojelu sekä maaperän köyhtyminen aiheuttavat kuitenkin sen, etteivät perinteiset menetelmät enää pysty tuottamaan riittävästi ja tarpeeksi monipuolista ravintoa kaikille. Lisäksi jyrsijät tuhoavat pahimmilla alueilla suuren osan riisisadosta ja levittävät ihmisille vaarallisia tauteja. Riisi on madagaskarilaisten tärkein energianlähde, jota syödään joka aterialla.


Vaihtoehtoisia tulonlähteitä


Tany maitso on malagassin kieltä ja tarkoittaa vihreää maata. Vuonna 2007 alkanut hanke yhdistää ja kehittää edelleen kolmen aiemman suomalaishankkeen myönteisiä kokemuksia. Hanke antaa suojelualueiden reunavyöhykkeen kyläläisille tietotaitoa ja alkuresurssit mehiläishoidon, taimi- ja vihannestarhojen sekä jyrsijätorjunnan käynnistämiseen ja kehittämiseen.


Farafanganan alueella toimineen Manombo-hankkeen kokemuksia hyödyntäen myös Ranomafanan alueelle perustetaan kylätason taimitarhoja. Tavoitteena on saada hankkeen piiriin kolmisenkymmentä kylää, joihin rakennetaan paikallisista materiaaleista taimitarhat puille ja vihanneksille. Myös koulut saavat omat taimitarhansa. Istutetut puut tuottavat kyläläisille sekä rakennuspuuta että hedelmiä. Vihannesten viljely tuo varsin nopeasti tuloja ja parantaa ravitsemusta. Mausteiden kasvatus vaatii pitkäjänteisempää työskentelyä, mutta vastaavasti tuotto on parempi.


Mehiläishoito alueilla on ollut lähinnä villimehiläisten hunajan ryöstökeruuta sekä pienimuotoista perinteistä mehiläishoitoa. Suomalaishankkeen alueelle tuomat ylälistapesät ja hoitokoulutus ovat osoittautuneet hyvin toimiviksi. Kylissä koulutusta ja neuvoja kiertävät antamassa paikallisista koulutetut mehiläishoidonopettajat. Mehiläishoito on pölytyksen ansiosta parantuneiden satojen kautta edullista myös muulle maanviljelykselle.


Jyrsijätorjunnan kehittäminen tukee riisinviljelyä


Pienviljelijöillä ei juuri ole varaa käyttää myrkkyjä jyrsijöiden torjuntaan ja vaikka olisikin, niin myrkyt olisivat uhka kotieläimille ja seudun ainutlaatuiselle luonnolle. Perinteisesti viljelijät ovat pyrkineet estämään rottien aiheuttamia vahinkoja sadolleen satunnaisin loukutuksin. Tällainen toiminta on ollut ekologisesti ja taloudellisesti hyvin tehotonta. Hanke on tuonut Madagaskarille Kaakkois-Aasiassa jyrsijävahinkojen vähentämiseen märkäriisipelloilla käytettävän ekologisen CTBS -menetelmän (The Community Trap Barrier System).


Manombo ja Ranomafana


Hanke toimii kahdella alueella. Manombon suojelualue (Reserve Special de Manombo) on viimeinen jäljellä oleva kaistale suojeltua ja erittäin lajirikasta alamaan sademetsää Madagaskarin kaakkoisrannikolla. Manombon alue kuuluu Farafanganan piirikuntaan. Ranomafanan kansallispuisto puolestaan perustettiin 1991 suojelemaan ylänköalueen sademetsää. 


Alueille luodaan osin jo koulutettujen paikallisten kehittäjien osaamiselle perustuva koulutusverkosto, jonka piirissä toiminta jatkuu hankkeen päätyttyä. Tarkoituksena on edistää tiedon ja kokemusten vaihtoa paitsi Ranomafanan ja Farafanganan alueiden välillä, myös laajemmin Madagaskarilla.


Voit tukea Tany Maitso –hankkeen toimintaa Madagaskarilla lahjoittamalla rahaa projektin tilille 155530-100876 (Nordea). Pienikin lahjoitus saa suuria aikaan!


Yhteydenotot:

Essi Syrjäkari


essi.syrjakari [at] dodo.org

Hankkeen sähköpostilista: tanymaitso [at] dodo.org



Keräysluvan Dodo ry:lle on myöntänyt Etelä-Suomen lääninhallitus 20.7.2007
Nro: ESLH-2007-06185/Tu-52 
Toimeenpanoaika ja -alue: 20.7.2007-31.6.2009, koko maa
Varat käytetään keräysluvan päättymiseen mennessä.