Latinalaisessa Amerikassa monet köyhät taloudet käyttävät 80 prosenttia tuloistaan ruokaan. Maalta kaupunkiin töidenhakuun muuttaneet viljelevät maatilkkuja kaupungin laitamilla elättääkseen perheensä ja tekevät vaihtokauppaa naapureidensa kanssa. Papuja sinulle, maissintähkä minulle!
Kaupunkiviljely valtion suojeluksessa
Brasilian hallitus on toteuttanut vuodesta 2003 niin sanottua Fome Zero -strategiaa ("nälkä nolla"), jonka tavoitteena on taata kansalaisten oikeus riittävään ravintoon. Yhdeksi strategian keinoista on valittu kaupunkiviljely.
Fome Zeron puitteissa kehitysministeriö on rahoittanut kuntien vähävaraisille järjestämiä pienviljelykursseja. Puolen vuoden kurssilla tavoitteena on ollut oppia hoitamaan luomupalstapuutarhaa ja kaupallistamaan tuotteita. Viljely aloitetaan omalla takapihalla perustoimeentulon varmistamiseksi.
Fome zero tukee myös muita viljelyprojekteja – kunhan projektit perustuvat solidaariseen talouteen, sosiaaliseen tasa-arvoisuuteen ja luonnonmukaiseen maatalouteen. Erilaisten kaupunkimaatalouden pilottiprojektien piirissä on tällä hetkellä arviolta 250 000 brasilialaisperhettä.
Lisäksi kaupunkiviljelyä tukevat järjestöt. Saopaulolainen Cidades Sem Fome ("nälättömät kaupungit") -järjestö perustaa viljelyksiä tyhjille tonteille ja antaa näin työttömille mahdollisuuden hyötyä viljelytaidoistaan.
Nälän vähentämisen lisäksi Brasiliassa tunnistetaan myös kaupunkiviljelyn yhteisöllisyyttä lisäävät ja ekologiset vaikutukset. Viljelyn puolesta puhuu se, että se muun muassa parantaa pienilmastoa, kasvattaa biodiversiteettiä, tukee biojätteen kierrätystä ja vähentää kuljetuksia. Brasilian mittakaavassa kaupunkiviljelyn vaikutukset ovatkin mittavat.