Berry Guerilla on sissiviljelyryhmä ja -verkosto, joka keskittyy viljelemään marjoja ja muita hyötykasveja yhteissatoperiaatteella kaupunkitilassa. Viljelyt merkitään osaksi kehittyvää Satokarttaa.
Merkittävin projekti tällä hetkellä sijaitsee Helsingin Jätkäsaaressa. Keskustelut 200 neliömetrin väliaikaisesta laatikkoviljelystä rakennustyömaalla Saukonlaiturin ja Välimerenkadun välissä ovat viimeisessä vaiheessa, ja alue jo valmisteltu. Hyödynnämme Kaapelitehtaalla sijainneen kattoviljelmän materiaaleja. Osa laatikoista tulee poikkeuksellisesti olemaan viljely-yhteisön jäsenten omia satolaareja. Ilmoita kiinnostuksestasi liittyä mukaan! Teemakasveina Dodon juhlavuonna 2020 ovat tyrni, mustaselja, makeasinikuusama ja erilaiset Suomessa viihtyvät pähkinäpuut.
Verkoston mottona on unelmointi ja tekeminen – molemmat yhtä isoina ja tarpeellisina rakennuspalikoina kestävään muutokseen. Laajemmin se haluaa muuttaa yhteisöomistuksen periaatteita ‘problem of commons’ -problematiikasta uuteen, positiivista mahdollisuutta korostavaan ‘opportunity of commons’ -ajattelumalliin. Verokäytäntöjen tavoin se haluaa tuoda yhteisöpellon tai -laarin osaksi jokaista kaupunkiviljelyä, jossa aina jokin, pienikin osa voi olla yhteistä satoa mahdollisuutena sitä eniten tarvitseville. Vuonna 2020 yhteisöpeltoa on ehdotettu esimerkiksi Marjaniemen siirtolapuutarhan yhteyteen, jossa tontit ovat yksityisiä ja koko alue aidattu tarkasti.
Roolimme ruoan tuotantoketjuissa on moninainen: inspiroimme aloittamaan kaupunkiviljelyn helppohoitoisilla perennoilla kuten marjoilla, poimimaan hyperlokaalista luonnosta ilmaisia superfoodeja näin vähentäen ulkomailta ostettujen trendituotteiden määrää sekä mukana tulevaa pakkausjätettä, ja edelleen lisäten ruokaturvaa, terveyttä ja yhteisöllisyyttä.
Työryhmällä on isoja visioita, mutta myös paljon tukijoita. Tärkeitä yhteistyötahoja Suomessa ovat olleet mm. Satokartan perustaja Joel Rosenberg, tutkija Katri-Liisa Pulkkinen Aalto-yliopistosta, Hermannin puistoviljelijät, HÖRBS, HelSieni, Tefke, Suomen Passiivitaloyhdistys ja Suomen Permakulttuuriyhdistys.
Berry Guerilla jatkaa syötävän kaupungin unelmointia ja suunnittelua Välimeren talvisin viileästä metsäpuutarhasta Gardenian hylätyssä kasvihuoneessa Helsingin Viikissä. Gardenia-visio esitettiin ympäristöministeri Kimmo Tiilikaiselle ja Helsingin apulaispormestari Anni Sinnemäen erityisavustajalle Hanna Hannukselle vuonna 2019. Aiempina visioina 2017-2018 on ollut Hakaniemen Tokoinrannan syötäväksi elävöittäminen koristekirsikkapuiden sijaan sekä Satokartta-karttanäkymän ajaminen läpi yhtenä karttanäkymänä mobiilisovellukseen Google Maps:iin.
Sissiviljelyä Suomessa inspiroi perustuslain 20. luku: “Vastuu luonnosta ja sen monimuotoisuudesta, ympäristöstä ja kulttuuriperinnöstä kuuluu kaikille. Julkisen vallan pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus terveelliseen ympäristöön sekä mahdollisuus vaikuttaa elinympäristöään koskevaan päätöksentekoon.”
Inspiraatio ja historiaa
Berry Guerilla sai inspiraationsa Göteborgin globaalin tieteiden laitoksen ympäristöekologian ohjelmassa, jossa vuonna 2014 tutkittiin mahdollisuutta yhteisökasvihuoneisiin multiaktöörimallin pohjalta. Yhtenä löydöksenä oli, että kaikki paikalliset toimijat eri sektoreilta tukevat sissiviljelyä.
Edelleen momentumia nosti Göteborgissa vuonna 2016 järjestetty Gothenburg Green World, jossa kaikki kaupungin kukkaistutukset korvattiin hyötykasveilla ja kaupungin paraatikatu Kungsportsavenyn rakennettiin täyteen puutarhapaviljonkeja.
Itse toiminta alkoi tutkimalla mahdollisuutta sissiviljellä marjapensaita näköalapaikalle Masthuggsbergetiin Göteborgissa vuonna 2016. Paikalla luonnonvaraisesti kasvava karhunvatukka herätti vision yhteisestä syötävästä puistosta, ja toiminnan periaatteisiin kuuluukin aina ensin tutkia, mitä alueella luonnollisesti kasvaa sekä keskittää viljelyt yleisille kohtaamispaikoille useiden ohikulkijoiden iloksi. Verkoston omin sanoin: “positiiviseksi yllätykseksi, joka inspiroi marjanmakuisiin suukkoihin ja aktiiviseen visioiden toteuttamiseen”.
Göteborgissa ensimmäiset marjapuskat joukkorahoitettiin kengännauhabudjetilla, joka kerättiin Kickstarterin voittoa tavoittelemattomalla vastineella, Generosity-alustalla. Sittemmin toimintaa Ruotsissa on alkanut tukea läheinen kirkko, joukko innokkaita nuoria, kirkon luona asuvat pakolaiset, sekä kaupunki itse, jolta ollaan saatu lahjoituksena multaa ja pensastaimia sekä Ruotsin Punainen Risti.
Projekti on toiminut referenssinä Aalto-yliopiston teknillisen korkeakoulun ja sidosryhmiensä järjestämässä Nordic City Challengessä vuonna 2017. Samana vuonna se sai yhteyden Dodoon järjestämässään työpajassa Yimbycon-konferenssissa Kalliolan opistolla ja löysi aktiiveja mukaan toimintaan Korjaamon Design Marketissa.
Vuonna 2018 Berry Guerilla antoi keynote-puheen SITRA:n ja Nessling Nest -tutkijayhteisön järjestämässä tapahtumassa Kiertotaloustapaaminen kaupunkiviljelyn tulevaisuudesta ja perusti yhteisölaarin Hakaniemen Pitkäsillalle Dodon vanhan Sompasaaren viljelyn kierrätetyistä materiaaleista (myöhemmin tuhottu).
Kääntöpöydällä Berry Guerilla vuonna 2019 rakensi place-making periaatteilla syötävää lavadekoa ratapihalta löytyvästä kierrätysmateriaalista ja mukana kuljetettavaa tapahtumainfraa, kevyttä DJ-pöydän katosta. Tuolloin toimintaa myös avattiin syvähaastattelussa Aalto-yliopiston Creative Sustainability -kestävän kaupunkisuunnittelun ohjelmassa julkaistussa pro gradu-tutkimuksessa Urban food production for socio-technical transformations.
Vuonna 2020 Berry Guerilla konsultoi lisäksi Avoimen Puolueen aloitetta liittyen kaupunkiviljelyyn ja korttelipihoihin, joiden edistämistä tutkitaan mm. Viherkerroin-työkalun avulla. Konkreettisena ehdotuksena keskusteluissa on ollut Helsingin nykyisen kesäkukkabudjetin jakaminen puoliksi hyötykasveihin, jotta kaikki kiinnostuneet ihmiset voisivat viljellä puistoissa ja muualla kaupunkitilassa.
Tervetuloa mukaan visioimaan ja viljelemään! Yhdessä rakennamme maailman herkullisimpia kaupunkeja.
Lisätietoja:
