Dodo Man kan eventuellt kritisera oss för att vi inte tillför diskussionen något nytt: det vi säger har sagts förr, antagligen kärnfullare och med större kompetens. Detta var också ett tema som togs upp av ledningsgruppen för Lyyli och inte bara i förhållande till vår undersökning: Vad genuint nytt har Lyyli-undersökningarna egentligen att komma med? Är … Read more
— Sidan är inte färdig, men tål redan kritik —Idén med att intervjua olika aktörer som påverkar stadsplaneringen var att reda ut hur utbrett samförståndet är om ekologisk hållbarhet och urban stadsplanering, d.v.s. det ideal vi försöker ge en tolkning av i vår stadsvision. Dessutom önskade vi höra deras syn om hur realistiskt idealet är, … Read more
Omvandling av arbetskulturen Kulturell urbanisering Ökat miljömedvetande Förlängd ungdom Mer boendegemenskap Individualisering En mer kosmopolitisk tillvaro Målsättningar som stärker den lokala gemenskapen eftertraktas Möjlighet till positiv differentiering av bostadsområden Utbrett singelliv Utförligare på finska.
Lontoon punaiset kaksikerrosbussit saavat pian seurakseen päästöttömiä polttokennobusseja. Lontoo on yksi yhdeksästä eurooppalaisesta kaupungista, jotka toivovat voivansa laajentaa liikennelaitostensa valikoimaa polttokennobusseilla Euroopan komission rahoituksen avulla.Osana puhtaan kaupunkiliikenteen projektiaan komission energia- ja kuljetusdirektoraatti on myöntänyt yhdeksälle kaupungille 18,5 miljoonaa euroa, yhden suurimmista koskaan myöntämistään rahoitussummista.Polttokennobussit tulevat toimimaan Amsterdamissa, Barcelonassa, Hampurissa, Lontoossa, Luxemburgissa, Madridissa, Portossa, Tukholmassa ja … Read more
Urbaaniuden määritelmäKaupunkivisiomme keskeinen tavoite on urbaanius eli kaupunkimaisuus. Arkkitehtonisesti ymmärrämme urbaaniudella rakennusten massoittelun sekä aukioiden ja katutilojen mitoituksen ja mittakaavan avulla aikaansaatavaa intensiivisyyttä, vaihtelevuutta ja yllätyksellisyyttä. Urbaani rakentamistapa on suhteellisen tehokas, mutta massiivisuus sinänsä ei ole kaupunkimaisuuden riittävä eikä edes välttämätön ehto. Olennaista on miten osat ja kokonaisuus liittyvät toisiinsa, samalla harmonisesti että jännitteisesti. Urbaaniuden … Read more
Kuten johdantoluvusta kävi ilmi, lähdemme siitä, että ekologisen kaupungin pitää olla jokseenkin tehokkaasti rakennettu liikkumistarpeen vähentämiseksi sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimivuuden takaamiseksi. Väljempi yhdyskuntarakenne tarjoaa periaatteessa paremmat mahdollisuudet omavaraisuuteen, mutta ilman erillisiä toimenpiteitä omavaraisuuden aikaansaamiseksi väljä rakenne on selvästi tiivistä ”epäekologisempi” (=biodiversiteetin säilymisen kannalta riskialttiimpi tai tuhoisampi).Kaupunkivisiossamme kuitenkin lähdemme omavaraisuus- ja tehokkuusperiaatteen yhdistämisestä, johtuen … Read more
Mikä on hyvä pihä Lähikatu? LähipuistöTakaisin MET-vision sisällysluetteloon
Ekologinen pyrkimys vaatii liikkumistarpeen vähentämistä, kaupunkikulttuurin kehittäminen toisaalta hierarkkista kaupunkirakennetta, jossa on suurkaupungin kulttuurisen potentiaalin hyödyntämiseksi riittävän vahva ydinkeskusta ja tätä tukevia sekundaarikeskuksia. Myöhempään tavoitteeseen sisältyy vaatimus, että koko kaupunki on yksittäisen asukkaan käytössä. Liikkumistarpeen vähentäminen näyttää olevan ristiriidassa vapaan liikkumisen vaatimuksen kanssa. Se voidaan poistaa korostamalla hierarkkisuutta: jos kaikki tärkeimmät palvelut yms. sijaitsevat joukkoliikenteen … Read more
(Tämä osuus on kirjoitettava paljon huolellisemmin sekä otettava yhteyttä esim. maantieteilijöihin, Liisa Horelliin ja filosofeihin teoreettisen taustan selvittämiseksi. Työstettävä esim. Hanna Mattilan kanssa. Tässä kuitenkin joitain muistettavia teemoja.)Ongelmia ilmenee ainakin kaupunkisuunnittelun konkreettisiin ongelmiin liittyvien vastausten tulkinnassa. Osoittautui vaikeaksi tehdä ymmärrettäviksi arkkitehtoniseen suunnitteluun liittyvät kysymykset. Asukkaiden tapauksessa tämä ei ole yllättävää. Kaupunkisuunnittelu on erikoisala, joka vaatii … Read more
1 Tutkimuksen alkuperäinen ajatus ja lähestymistavan muutos2 Haastattelujen analysointiin liittyvät ongelmat3 Haastattelujen analysointi 3.2 Seppo Pietiläinen