Polttokennobusseja eurooppalaisiin kaupunkeihin

Lontoon punaiset kaksikerrosbussit saavat pian seurakseen päästöttömiä polttokennobusseja. Lontoo on yksi yhdeksästä eurooppalaisesta kaupungista, jotka toivovat voivansa laajentaa liikennelaitostensa valikoimaa polttokennobusseilla Euroopan komission rahoituksen avulla.Osana puhtaan kaupunkiliikenteen projektiaan komission energia- ja kuljetusdirektoraatti on myöntänyt yhdeksälle kaupungille 18,5 miljoonaa euroa, yhden suurimmista koskaan myöntämistään rahoitussummista.Polttokennobussit tulevat toimimaan Amsterdamissa, Barcelonassa, Hampurissa, Lontoossa, Luxemburgissa, Madridissa, Portossa, Tukholmassa ja … Read more

MET-visio: 1 URBAANI KAUPUNKIRAKENNE LÄHTÖKOHTANA

Urbaaniuden määritelmäKaupunkivisiomme keskeinen tavoite on urbaanius eli kaupunkimaisuus. Arkkitehtonisesti ymmärrämme urbaaniudella rakennusten massoittelun sekä aukioiden ja katutilojen mitoituksen ja mittakaavan avulla aikaansaatavaa intensiivisyyttä, vaihtelevuutta ja yllätyksellisyyttä. Urbaani rakentamistapa on suhteellisen tehokas, mutta massiivisuus sinänsä ei ole kaupunkimaisuuden riittävä eikä edes välttämätön ehto. Olennaista on miten osat ja kokonaisuus liittyvät toisiinsa, samalla harmonisesti että jännitteisesti. Urbaaniuden … Read more

MET-visio: 1.1 Rakentamisen tehokkuus

Kuten johdantoluvusta kävi ilmi, lähdemme siitä, että ekologisen kaupungin pitää olla jokseenkin tehokkaasti rakennettu liikkumistarpeen vähentämiseksi sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimivuuden takaamiseksi. Väljempi yhdyskuntarakenne tarjoaa periaatteessa paremmat mahdollisuudet omavaraisuuteen, mutta ilman erillisiä toimenpiteitä omavaraisuuden aikaansaamiseksi väljä rakenne on selvästi tiivistä ”epäekologisempi” (=biodiversiteetin säilymisen kannalta riskialttiimpi tai tuhoisampi).Kaupunkivisiossamme kuitenkin lähdemme omavaraisuus- ja tehokkuusperiaatteen yhdistämisestä, johtuen … Read more

MET-visio: 5 LIIKENNE

Ekologinen pyrkimys vaatii liikkumistarpeen vähentämistä, kaupunkikulttuurin kehittäminen toisaalta hierarkkista kaupunkirakennetta, jossa on suurkaupungin kulttuurisen potentiaalin hyödyntämiseksi riittävän vahva ydinkeskusta ja tätä tukevia sekundaarikeskuksia. Myöhempään tavoitteeseen sisältyy vaatimus, että koko kaupunki on yksittäisen asukkaan käytössä. Liikkumistarpeen vähentäminen näyttää olevan ristiriidassa vapaan liikkumisen vaatimuksen kanssa. Se voidaan poistaa korostamalla hierarkkisuutta: jos kaikki tärkeimmät palvelut yms. sijaitsevat joukkoliikenteen … Read more

MET-raportointi: 2. Haastattelujen analysointiin liittyvät ongelmat

(Tämä osuus on kirjoitettava paljon huolellisemmin sekä otettava yhteyttä esim. maantieteilijöihin, Liisa Horelliin ja filosofeihin teoreettisen taustan selvittämiseksi. Työstettävä esim. Hanna Mattilan kanssa. Tässä kuitenkin joitain muistettavia teemoja.)Ongelmia ilmenee ainakin kaupunkisuunnittelun konkreettisiin ongelmiin liittyvien vastausten tulkinnassa. Osoittautui vaikeaksi tehdä ymmärrettäviksi arkkitehtoniseen suunnitteluun liittyvät kysymykset. Asukkaiden tapauksessa tämä ei ole yllättävää. Kaupunkisuunnittelu on erikoisala, joka vaatii … Read more

MET-raportointi

1 Tutkimuksen alkuperäinen ajatus ja lähestymistavan muutos2 Haastattelujen analysointiin liittyvät ongelmat3 Haastattelujen analysointi 3.2 Seppo Pietiläinen

MET-raportointi: 3. Haastattelujen analysointi

19.10.01 päivätty ohje haastattelujen analysoinnistaTärkeää on saada esiin:1. Ekologinen näkökulma: miten haastatellut ymmärtävät ekologisenkestävyyden (vrt meidän kantamme ja mitä reunaehtoja tämä käsitys heidän mielestään asettaa heidän toiminnalleen siinä asemassa missä ovat. Mikä estää kestävän kehityksentoteutumisen? eli (Maxin muistiinpanoissa)– Miten haastateltava määrittelee kestävän kehityksen?– Mitä sisäisiä ristiriitoja on tässä mielessä hänen vastauksissaan?– Mikä estää hänen mielestään … Read more

MET-raportointi: 3.2 SP

Analyysi SP:n haastattelusta(kehittämispäällikkö, KSV)1. Kestävä kehitys– pitää meidän visiotamme ”aika hyvänä”, mutta huomauttaa perään, että on tiettyjä puitteita kuten asuntotuotanto-ohjelma, jotka rajoittavat KSV:n toimintaaJP: Millä tavalla asuntotuotanto-ohjelma ja muut ”puitteet” ovat ristiriidassa visiomme kanssä– ekologisia reunaehtoja antaa varovaisesti, ehkä pikemminkin ehdotuksina tulee harvinaiset kasvit ja eläimet sekä maaperä, työntää vastuun ympäristökeskukselle jonka tehtävä hänen mukaansa … Read more