Där livet kan slå rot: Vem är vi?

Huvudansvariga:Aleksi NeuvonenJarre ParkattiKärntruppen (med i arbetet fortlöpande, intervjuer etc.): Marja AittamaaJepa LeväsvirtaNiko LipsanenMax Mannola Deltagit eller givit värdefullt stöd i olika skeden av arbetet:Hanna MattilaTapio RantalaElina RikkiläTasja SalinPauli SalorantaAnssi SavisaloPekka VehniäinenVisualiseringen av stadsvisionen:Max HartmanMaria KlemetzPéter PaalanenStadsutopi eller sporadiskt deltagande:Anna BöhlingHenna KajavaAntero SaarikoskiTero SantaojaOlli SarlinTillbaka till ingångssidan till Där livet kan slå rot

Ilmansaasteet aiheuttavat sydänvikoja vauvoille

Tämä on ensimmäinen kerta, kun ilmansaasteiden havaitaan aiheuttavan epämuodostumia. Yleensä ilmansaasteiden on ajateltu aiheuttavan sairauksia lähinnä hengityselimiin. ”Ilmassa näyttää olevan jotain, mikä vahingoittaa kehittyviä sikiöitä”, sanoo Kalifornian yliopiston UCLA:n epidemiologi Beate Ritz, joka johti tutkimusryhmää. Tutkimuksessa yhdistettiin kahden rekisterin tiedot. Siinä verrattiin keskenään tilastoja synnynnäisistä epämuodostumista Kaliforniassa sekä ilmansaasteiden pitoisuuksia eri alueilla. Otos oli 9 … Read more

Där livet kan slå rot: Den fysiska miljöns betydelse

— Sidan är inte färdig, men tål redan kritik —Allmänt om den fysiska miljöns betydelse för det sociala livetVilken är den fysiska miljöns egenskapers betydelse för människans trivsel och det sociala livets karaktär? När man är speciellt intresserad av en livssfär, som arkitekturen, är det lätt att överdriva dess betydelse för allt mänskligt liv. Den … Read more

Där livet kan slå rot: Reflektion över uppdraget och vårt angreppssätt

Man kan eventuellt kritisera oss för att vi inte tillför diskussionen något nytt: det vi säger har sagts förr, antagligen kärnfullare och med större kompetens. Detta var också ett tema som togs upp av ledningsgruppen för Lyyli och inte bara i förhållande till vår undersökning: Vad genuint nytt har Lyyli-undersökningarna egentligen att komma med? Är … Read more

Där livet kan slå rot: Samhälleliga ideal & intressen

— Sidan är inte färdig, men tål redan kritik —Idén med att intervjua olika aktörer som påverkar stadsplaneringen var att reda ut hur utbrett samförståndet är om ekologisk hållbarhet och urban stadsplanering, d.v.s. det ideal vi försöker ge en tolkning av i vår stadsvision. Dessutom önskade vi höra deras syn om hur realistiskt idealet är, … Read more

Polttokennobusseja eurooppalaisiin kaupunkeihin

Lontoon punaiset kaksikerrosbussit saavat pian seurakseen päästöttömiä polttokennobusseja. Lontoo on yksi yhdeksästä eurooppalaisesta kaupungista, jotka toivovat voivansa laajentaa liikennelaitostensa valikoimaa polttokennobusseilla Euroopan komission rahoituksen avulla.Osana puhtaan kaupunkiliikenteen projektiaan komission energia- ja kuljetusdirektoraatti on myöntänyt yhdeksälle kaupungille 18,5 miljoonaa euroa, yhden suurimmista koskaan myöntämistään rahoitussummista.Polttokennobussit tulevat toimimaan Amsterdamissa, Barcelonassa, Hampurissa, Lontoossa, Luxemburgissa, Madridissa, Portossa, Tukholmassa ja … Read more

MET-visio: 1 URBAANI KAUPUNKIRAKENNE LÄHTÖKOHTANA

Urbaaniuden määritelmäKaupunkivisiomme keskeinen tavoite on urbaanius eli kaupunkimaisuus. Arkkitehtonisesti ymmärrämme urbaaniudella rakennusten massoittelun sekä aukioiden ja katutilojen mitoituksen ja mittakaavan avulla aikaansaatavaa intensiivisyyttä, vaihtelevuutta ja yllätyksellisyyttä. Urbaani rakentamistapa on suhteellisen tehokas, mutta massiivisuus sinänsä ei ole kaupunkimaisuuden riittävä eikä edes välttämätön ehto. Olennaista on miten osat ja kokonaisuus liittyvät toisiinsa, samalla harmonisesti että jännitteisesti. Urbaaniuden … Read more

MET-visio: 1.1 Rakentamisen tehokkuus

Kuten johdantoluvusta kävi ilmi, lähdemme siitä, että ekologisen kaupungin pitää olla jokseenkin tehokkaasti rakennettu liikkumistarpeen vähentämiseksi sekä kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen toimivuuden takaamiseksi. Väljempi yhdyskuntarakenne tarjoaa periaatteessa paremmat mahdollisuudet omavaraisuuteen, mutta ilman erillisiä toimenpiteitä omavaraisuuden aikaansaamiseksi väljä rakenne on selvästi tiivistä ”epäekologisempi” (=biodiversiteetin säilymisen kannalta riskialttiimpi tai tuhoisampi).Kaupunkivisiossamme kuitenkin lähdemme omavaraisuus- ja tehokkuusperiaatteen yhdistämisestä, johtuen … Read more