Ilmastonmuutos näkyy jo Suomen luonnossa

Muuttunut ilmasto on vaikuttanut kaikkein selvimmin eläinlajeihin, jotka kykenevät liikkumaan nopeasti, kuten lintuihin, perhosiin ja muihin hyönteisiin. Useiden lähialueilla talvehtivien muuttolintujen kevätmuutto on aikaistunut. Mm. kuovi, peippo ja kiuru palaavat keväällä noin viikkoa aiemmin kuin sata vuotta sitten. Muuton aikaistuminen on ollut voimakkainta viime vuosikymmeninä, samoin kuin ilmaston lämpeneminen. Tänä aikana laulujoutsenen talvehtiminen on yleistynyt, … Read more

Lipponen: Kestävän kehityksen tavoitteiden integrointi sektorikohtaisiin politiikkoihin vasta alussa

Pääministeri hahmotteli myös Suomen haasteita suhteessa tulevaan Johannesburgin kestävän kehityksen huippukokoukseen. Lipposen mielestä tuotanto- ja kulutustapojen muuttaminen ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat Suomen kaltaiselle vauraalle maallekin haasteellisia mutta samalla oleellisia globaalien ongelmien ratkaisemiseksi. Vahvuuksiksi näiden tavoitteiden saavuttamiseksi Suomessa Lipponen näki toimijatahojen välisen hyvän yhteistyön ja kestävän kehityksen tavoitteiden laajan hyväksynnän yhteiskunnassa. Pääministeri Lipposen mukaan Dohan … Read more

Tulvat uraanikaivoksissa uhkaavat miljoonia

Uraanikaivosten saastuttamaamaata Venäjällä. Kaivoskompleksissa, joka tuotti uraania Neuvostoliiton ydinlaitoksille vuosina 1945–1968, on yli kaksi miljoonaa tonnia uraanijätettä, jota nyt säilytetään kaivosalueella kasoissa ja kaivoskäytävissä. WHO:n asiantuntijoiden mukaan vakava onnettomuus on mahdollinen, sillä alueella tapahtuu usein maanjäristyksiä, maanvyöryjä ja tulvia. Mailuu-Suu-joen alavirrassa sijaitsee Fergana-laakso, jossa asuu yli kuusi miljoonaa ihmistä. Viime viikkojen jatkuvat sateet ja maanvyörymät … Read more

MET-raportti: Liite: Pohdintoja arkkitehtuurin opetuksesta

Mikäli yhteiskuntaa tai sen osa-aluetta halutaan uudistaa, katse kääntyy herkästi opetusinstituutioon. Arkkitehtiosastoilla onkin merkittävä asema arkkitehtuuri- ja kaupunkisuunnitteluperinteemme ylläpitäjinä. Niiden painoarvo on ehkä yhteiskunnan muiden alojen koulutusinstituutioita suurempi. Arkkitehtien maailma on suhteellisen sulkeutunut, arkkitehtuurin luomistaidon omaksuminen vaatii erilaista henkilökohtaista omistautumista tehtäville kuin ensisijaisesti lukemiseen perustuvat koulutukset ja arkkitehtuurin piirteiden näkeminen vaatii esteettisen arviointikyvyn kehittymistä pikemmin kuin tietopohjaa. Näistä … Read more

MET-raportti: 6 Haastattelut

6.1 Haastateltavat tahot   Haastattelujen tarkoituksena on testata kaupunkivisiossa esille tuomiamme näkemyksiä ja arviotamme yhteiskunnallisista trendeistä sekä valaista kysymystä siitä, miksi ekologisesti edullista ja arkkitehtonisesti hyvää ympäristöä ei saada aikaan siinä laajuudessa kuin toimijat tavoittelevat. Haastateltaviksi valittiin suurten puolueiden kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseniä, kaupungin korkea-arvoisia virkamiehiä, Arabianrannan, Herttoniemenrannan ja uuden Vuosaaren kaupunkimaisten alueiden kaavoittajia, liikennesuunnittelijoita ja muita … Read more

MET-raportti: 4 Kaupunkivisio

Tässä esittelemme lyhennetyn version kaupunkivisiostamme, johon kokoamme kaupunkisuunnittelukirjallisuudessa, yhdyskuntasuunnittelun opetuksessa ja kaavoituskäytännössä esiintyviä sekä omissa keskusteluissamme syntyneitä ideoita ja näkemyksiä. Monet esittämämme suunnitteluideat ovat periaatteessa yleisesti hyväksyttyjä, vaikka eivät syystä tai toisesta käytännössä toteudu. Muutamille meille keskeisistä painotuksista ei kuitenkaan anneta paljon sijaa kaupunkisuunnittelukeskustelussa. Käytimme otteita visiostamme teemojen esille nostamiseksi haastatteluissa, joiden avulla samalla testasimme … Read more

MET-projektin osallistujat

Päävastuu Aleksi NeuvonenJarre Parkatti Muu ydinryhmä Niko LipsanenMax Mannola Haastattelut ym. työvaiheet Marja AittamaaJepa LeväsvirtaHanna MattilaElina RikkiläTasja SalinAnssi Savisalo Visualisointi Max HartmanMaria KlemetzPéter Paalanen (painettavan julkaisun kuvitus) 

MET-raportti: 3 Yhteiskunnallinen kehitys

3.1 Suunnittelussa käytettävän tiedon luonne Kaupunkisuunnittelussa tarvitaan paitsi näkemystä kaupunkiympäristön estetiikasta ja arkkitehtonisiin, liikennesuunnittelullisiin ja muihin teknisiin ongelmiin liittyvää asiantuntemusta myös yleistä yhteiskunnallista tietoa ja näkemystä. Kysymys siitä, minkälaista tietoa kaupunkisuunnittelussa tarvitaan kytkeytyy näkemykseen suunnittelun tavoitteista ja edellytyksistä. Varsinkin liikennesuunnittelussa painotetaan usein kvantifioitavan faktatiedon merkitystä (ks. Mäenpää et al.:199?) kun taas kaavoituksessa puhutaan "kokonaisuuden" hallinnasta … Read more

MET-raportti: 7 Miksi kestävä kehitys ei toteudu kaupunkisuunnittelussa?

Yritimme haastatteluissa selvittää, miten eri toimijat ymmärtävät kestävän kehityksen käsitteen sekä yleisesti että kaupunkisuunnitteluun liittyen. Osoittautui, että käsitteen osa-alueiden keskinäisen riippuvuuden hahmottaminen tuotti vaikeuksia. Kestävyyden eri ulottuvuudet tuotiin esille, mutta niitä ei pyritty sovittamaan yhteen. Tämän oletettiin tapahtuvan poliittisen prosessin kautta. Vaikka esimerkiksi yksityisautoilun päästöjen tuhoisuus jossain yhteydessä tunnustettiin, autoilua saatettiin toisessa yhteydessä puolustaa unohtaen … Read more

Mihin elämä tarttuu

1 Johdanto 2 Ekologisesti kestävän ja inhimillisesti hyvän kaupungin edellytyksistä 2.1 Mitä tarkoittaa ekologisesti kestävä kehitys? 2.2 Ekologista kestävyyttä lisäävien tavoitteiden yhteiskunnallinen toteutettavuus ja hyväksyttävyys 2.3 Suunnittelun arvosidonnaisuus ja vuorovaikutteisuus 2.4 Ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden yhteensovittamisen mahdollisuuksista 3 Yhteiskunnallinen kehitys 3.1 Suunnittelussa käytettävän tiedon luonne 3.2 Yhteiskunnalliset trendit ja heikot signaalit 3.2.1 Työkulttuurin muutos 3.2.2 Kaupunkilaistuminen/kaupunkimaistuminen … Read more