Ajankohtaista

6.1 Haastateltavat tahot   Haastattelujen tarkoituksena on testata kaupunkivisiossa esille tuomiamme näkemyksiä ja arviotamme yhteiskunnallisista trendeistä sekä valaista kysymystä siitä, miksi ekologisesti edullista ja arkkitehtonisesti hyvää ympäristöä ei saada aikaan siinä laajuudessa kuin toimijat tavoittelevat. Haastateltaviksi valittiin suurten puolueiden kaupunkisuunnittelulautakunnan jäseniä, kaupungin korkea-arvoisia virkamiehiä, Arabianrannan, Herttoniemenrannan ja uuden Vuosaaren kaupunkimaisten alueiden kaavoittajia, liikennesuunnittelijoita ja muita … Read more

Tässä esittelemme lyhennetyn version kaupunkivisiostamme, johon kokoamme kaupunkisuunnittelukirjallisuudessa, yhdyskuntasuunnittelun opetuksessa ja kaavoituskäytännössä esiintyviä sekä omissa keskusteluissamme syntyneitä ideoita ja näkemyksiä. Monet esittämämme suunnitteluideat ovat periaatteessa yleisesti hyväksyttyjä, vaikka eivät syystä tai toisesta käytännössä toteudu. Muutamille meille keskeisistä painotuksista ei kuitenkaan anneta paljon sijaa kaupunkisuunnittelukeskustelussa. Käytimme otteita visiostamme teemojen esille nostamiseksi haastatteluissa, joiden avulla samalla testasimme … Read more

3.1 Suunnittelussa käytettävän tiedon luonne Kaupunkisuunnittelussa tarvitaan paitsi näkemystä kaupunkiympäristön estetiikasta ja arkkitehtonisiin, liikennesuunnittelullisiin ja muihin teknisiin ongelmiin liittyvää asiantuntemusta myös yleistä yhteiskunnallista tietoa ja näkemystä. Kysymys siitä, minkälaista tietoa kaupunkisuunnittelussa tarvitaan kytkeytyy näkemykseen suunnittelun tavoitteista ja edellytyksistä. Varsinkin liikennesuunnittelussa painotetaan usein kvantifioitavan faktatiedon merkitystä (ks. Mäenpää et al.:199?) kun taas kaavoituksessa puhutaan "kokonaisuuden" hallinnasta … Read more

1 Johdanto 2 Ekologisesti kestävän ja inhimillisesti hyvän kaupungin edellytyksistä 2.1 Mitä tarkoittaa ekologisesti kestävä kehitys? 2.2 Ekologista kestävyyttä lisäävien tavoitteiden yhteiskunnallinen toteutettavuus ja hyväksyttävyys 2.3 Suunnittelun arvosidonnaisuus ja vuorovaikutteisuus 2.4 Ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden yhteensovittamisen mahdollisuuksista 3 Yhteiskunnallinen kehitys 3.1 Suunnittelussa käytettävän tiedon luonne 3.2 Yhteiskunnalliset trendit ja heikot signaalit 3.2.1 Työkulttuurin muutos 3.2.2 Kaupunkilaistuminen/kaupunkimaistuminen … Read more

Mihin elämä tarttuu -projektissa fokusoimme siihen, miten ekologisen kaupunkisuunnittelun puitteissa voitaisiin mahdollistaa elämäntapa, joka sallii kulttuurissamme arvokkaina pidettyjen, yhteiskunnallisten trendien ja heikkojen signaalien vahvistamien hyvän elämän ja kaupunkikulttuurin muotojen toteutumisen. Tavoitteissamme näkyy siten halu rakentaa siltaa toisaalta fyysisen suunnittelun ja toisaalta tasa-arvoisen, inhimillisen ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan välille. Tämä vastakohtana näkemykselle, jonka mukaan arkkitehtuurin tehtävänä … Read more

Kaupunkivisiomme johdolla tutkimme kohdealueillamme yhdyskuntarakenteellisa ja arkkitehtonisia piirteitä. Johtoajatuksemme tutkimuksessa on, että tehokkaan urbaani rakentaminen voi luoda edellytyksiä ekologisesti kestävälle ja sosiaalista toimivuutta edistävälle kaupunkikulttuurille. Emme väitä, että tehokas tai urbaani rakentamistapa sinänsä takaisi sen enempää ekologisen kuin sosiaalisenkaan toimivuuden saavuttamista. Tässä emme myöskään puutu kaikkiin kaupunkivisiossa esillenostamiimme kaupunkisuunnittelun ja kaupunkikulttuurin ulottuvuuksiin, vaan pitäydymme kadulta … Read more

2.1 Mitä tarkoittaa ekologisesti kestävä kehitys? Perusproblematiikka Lyyli-tutkimuksissa on ollut se, miten ympäristövaikutuksiltaan edullinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä toteutuisivat käytännössä. Lienee paikallaan myös pohtia kestävän kehityksen – usein oletettua moniselitteisempiä – avainkäsitteitä ja päämääriä. Jos eri toimijat ja tutkijat tarkoittavat ympäristöllä ja ympäristövaikutuksilla eri asioita, ongelmatkin mielletään eri tavoin ja niihin voidaan esittää keskenään ristiriitaisia ratkaisuja. Ympäristöllä … Read more