Päävastuu Aleksi NeuvonenJarre Parkatti Muu ydinryhmä Niko LipsanenMax Mannola Haastattelut ym. työvaiheet Marja AittamaaJepa LeväsvirtaHanna MattilaElina RikkiläTasja SalinAnssi Savisalo Visualisointi Max HartmanMaria KlemetzPéter Paalanen (painettavan julkaisun kuvitus)
3.1 Suunnittelussa käytettävän tiedon luonne Kaupunkisuunnittelussa tarvitaan paitsi näkemystä kaupunkiympäristön estetiikasta ja arkkitehtonisiin, liikennesuunnittelullisiin ja muihin teknisiin ongelmiin liittyvää asiantuntemusta myös yleistä yhteiskunnallista tietoa ja näkemystä. Kysymys siitä, minkälaista tietoa kaupunkisuunnittelussa tarvitaan kytkeytyy näkemykseen suunnittelun tavoitteista ja edellytyksistä. Varsinkin liikennesuunnittelussa painotetaan usein kvantifioitavan faktatiedon merkitystä (ks. Mäenpää et al.:199?) kun taas kaavoituksessa puhutaan "kokonaisuuden" hallinnasta … Read more
Yritimme haastatteluissa selvittää, miten eri toimijat ymmärtävät kestävän kehityksen käsitteen sekä yleisesti että kaupunkisuunnitteluun liittyen. Osoittautui, että käsitteen osa-alueiden keskinäisen riippuvuuden hahmottaminen tuotti vaikeuksia. Kestävyyden eri ulottuvuudet tuotiin esille, mutta niitä ei pyritty sovittamaan yhteen. Tämän oletettiin tapahtuvan poliittisen prosessin kautta. Vaikka esimerkiksi yksityisautoilun päästöjen tuhoisuus jossain yhteydessä tunnustettiin, autoilua saatettiin toisessa yhteydessä puolustaa unohtaen … Read more
1 Johdanto 2 Ekologisesti kestävän ja inhimillisesti hyvän kaupungin edellytyksistä 2.1 Mitä tarkoittaa ekologisesti kestävä kehitys? 2.2 Ekologista kestävyyttä lisäävien tavoitteiden yhteiskunnallinen toteutettavuus ja hyväksyttävyys 2.3 Suunnittelun arvosidonnaisuus ja vuorovaikutteisuus 2.4 Ekologisten ja sosiaalisten tavoitteiden yhteensovittamisen mahdollisuuksista 3 Yhteiskunnallinen kehitys 3.1 Suunnittelussa käytettävän tiedon luonne 3.2 Yhteiskunnalliset trendit ja heikot signaalit 3.2.1 Työkulttuurin muutos 3.2.2 Kaupunkilaistuminen/kaupunkimaistuminen … Read more
Mihin elämä tarttuu -projektissa fokusoimme siihen, miten ekologisen kaupunkisuunnittelun puitteissa voitaisiin mahdollistaa elämäntapa, joka sallii kulttuurissamme arvokkaina pidettyjen, yhteiskunnallisten trendien ja heikkojen signaalien vahvistamien hyvän elämän ja kaupunkikulttuurin muotojen toteutumisen. Tavoitteissamme näkyy siten halu rakentaa siltaa toisaalta fyysisen suunnittelun ja toisaalta tasa-arvoisen, inhimillisen ja ekologisesti kestävän yhteiskunnan välille. Tämä vastakohtana näkemykselle, jonka mukaan arkkitehtuurin tehtävänä … Read more
Kaupunkivisiomme johdolla tutkimme kohdealueillamme yhdyskuntarakenteellisa ja arkkitehtonisia piirteitä. Johtoajatuksemme tutkimuksessa on, että tehokkaan urbaani rakentaminen voi luoda edellytyksiä ekologisesti kestävälle ja sosiaalista toimivuutta edistävälle kaupunkikulttuurille. Emme väitä, että tehokas tai urbaani rakentamistapa sinänsä takaisi sen enempää ekologisen kuin sosiaalisenkaan toimivuuden saavuttamista. Tässä emme myöskään puutu kaikkiin kaupunkivisiossa esillenostamiimme kaupunkisuunnittelun ja kaupunkikulttuurin ulottuvuuksiin, vaan pitäydymme kadulta … Read more
2.1 Mitä tarkoittaa ekologisesti kestävä kehitys? Perusproblematiikka Lyyli-tutkimuksissa on ollut se, miten ympäristövaikutuksiltaan edullinen yhdyskuntarakenne ja liikennejärjestelmä toteutuisivat käytännössä. Lienee paikallaan myös pohtia kestävän kehityksen – usein oletettua moniselitteisempiä – avainkäsitteitä ja päämääriä. Jos eri toimijat ja tutkijat tarkoittavat ympäristöllä ja ympäristövaikutuksilla eri asioita, ongelmatkin mielletään eri tavoin ja niihin voidaan esittää keskenään ristiriitaisia ratkaisuja. Ympäristöllä … Read more
Royal Society on riippumattomassa arvioinnissaan tuominnut Britannian hallitusten ja maan ydinteollisuuden toteuttaman ydinjätepolitiikan. Akatemian mukaan ydinjäteongelma on suurempi kuin yleisesti annetaan ymmärtää, ja osaa ydinjätteistä ei ole varastoitu riittävän turvallisesti. Välivarastointi laiminlyöty Royal Societyn mielestä maan hallitukset ja ydinteollisuus ovat laiminlyöneet ydinjätteen kunnollisen välivarastoinnin ja jätteen varastointiin liittyvän tutkimuksen. Akatemian mukaan ydinjätteen varastointi on jätetty … Read more
Tutkimuksen mukaan kännykän keskimääräinen käyttöaika on 18 kk; monesti kännykät päätyvät talousjätteen joukkoon. Vuoteen 2005 mennessä kännyköiden määrän arvellaan kasvavan 200 miljoonaan; käytettyjä puhelimia arvellaan tällöin olevan n. 500 miljoonaa. Kännykät ja muut langattomat it-tuotteet sisältävät myrkyllisiä metalleja ja kemikaaleja kuten arsenikkia, kadmiumia, kuparia, lyijyä. Näillä myrkyllisillä aineilla on yhteyksiä syöpään ja hermostollisiin häiriöihin, erityisesti … Read more
Kaupunkivisio Tässä esittelemme lyhennetyn version kaupunkivisiostamme, jota käytimme teemojen esille nostamiseksi haastatteluissa ja jota niiden avulla testasimme. Visiossa emme pyri suureen omaperäisyyteen, vaan kokoamaan kaupunkisuunnittelukirjallisuudessa, yhdyskuntasuunnittelun opetuksessa ja kaavoituskäytännössä esiintyviä ideoita ja näkemyksiä, joista monet ovat periaatteessa yleisesti hyväksyttyjä, mutta eivät syystä tai toisesta käytännössä toteudu. Jotkut meille keskeisistä painotuksista kuitenkin puuttuvat keskustelusta. Kaupunkivisiomme pitempi … Read more