Keskiviikkona 5.9.1. kello 19 pidetään Helsingissä Senaatintorin
Café Engelin takahuoneessa Suomen sukukansayhdistysten liitto ry:n
ja Dodo – Tulevaisuuden elävä luonto ry:n yhteisen Pohjoinen yhteys
-hankkeen ensimmäinen keskustelutilaisuus aiheesta
”Miten Venäjän pohjoiset kansat voivat?”
Elokuvaohjaaja Markku Lehmuskallio alustaa aiheesta
”Perinteisesti eläjät voivat hyvin”
Suomalais-ugrilaisen laitoksen tutkija Tapani Salminen kertoo
öljyn- ja kaasuntuotantoalueella elintilastaan kamppailevien
metsänenetsien tilanteesta.
Kaikki ovat tervetulleita ottamaan osaa keskustelusta.
Jussi Santeri Junttila
puheenjohtaja
SuSu ry.
_______________________________________________________________________
Suomen sukukansayhdistysten liiton SuSun ja Dodo-Tulevaisuuden elävä
luonto ry:n yhteinen Pohjoinen yhteys -hanke on käynnistymässä. Hankkeen
tarkoituksena on suomalaisille kansalaisjärjestöille sopivimmin
keinoin parantaa Venäjän pohjoisten alkuperäiskansojen elinoloja.
Hankkeen ensimmäinen osa on keskustelupiiri, jossa alustajina
vierailevat pohjoisten alkuperäiskansojen tilanteeseen ja siihen
vaikuttaviin tekijöihin tutustuneet asiantuntijat. Keskustelupiiri
kokoontui ensimmäisen kerran Suomalais-ugrilaisten kansojen
tiedotuskeskuksessa Tallinnassa lauantaina 11.8. kello 12, alustajana
keskuksen johtaja Andres Heinapuu.
Seuraavat keskustelutapaamiset, yhteensä neljä kertaa, ovat joka
toinen keskiviikko, eli 5.9, 19.9, 3.10. ja 17.10. alkaen kello 19
Helsingissä. Jokaisessa keskustelutilaisuudessa vierailee alustaja tai
kaksi
eri aloilta.
Keskustelutilaisuuksien aiheet ovat:
5.9. kello 19 Café Engelin kabinetissa Senaatintorilla
”Miten Venäjän pohjoiset kansat voivat?”
Elokuvaohjaaja Markku Lehmuskallio alustaa aiheesta
”Perinteisesti elävät voivat hyvin”
Suomalais-ugrilaisen laitoksen tutkija Tapani Salminen kertoo
öljyn- ja kaasuntuotantoalueella elintilastaan kamppailevien
metsänenetsien tilanteesta.
19.9. kello 19 Dodo ry:n toimistolla Vironkatu ?
”Öljy, kaasu ja pohjoiset kansat”
3.10. kello 19, paikka auki
”EU ja Venäjä vastaan alkuperäiskansat”
17.10. kello 19, paikka auki
”Alkuperäiskansat ja laki”
……………………………………………………………
Toisena osana on isompi, laajasti mainostettava paneelimuotoinen
yleisötilaisuus nimeltään ”Pohjoinen yhteys: Miten voimme tukea
Pohjois-Venäjän alkuperäiskansojä”, johon em. asiantuntijat
kutsutaan
puhumaan. Tilaisuudelle on suunnitteilla juliste.
Yleisötilaisuutta varten on varattu Porthanian sali II lauantaiksi
lokakuun 20. päiväksi kello 12-14.
Keskustelupiirien ja paneelin tarkoituksena on hankkia ideoita
varsinaista kehitysyhteistyö- tai tiedotushanketta varten.
Yleisötilaisuuden jälkeen keskustelupiiri jatkaa
hankesuunnitteluryhmänä.
Hankkeen vastuuhenkilönä on Santeri Junttila.
Alla on lyhyt kuvaus hankkeen päämääristä. (erityisesti huomatkaa
kohta 3b: jossain vaiheessa on päätettävä olemmeko aloittamassa
Länsi- ja Keski-Eurooppaan suuntautuvaa tiedotushanketta vai
jotakin ”kenttätasolla” Venäjällä toteutettavaa projektia).
Perusteluina hankkeen tarpeellisuudelle on alueen öljy- ja
kaasuteollisuuden aiheuttaman ekokatastrofin ja sen mukanaan
tuomien erityisesti alkuperäisväestön terveydellisten ja
sosiaalisten ongelmien äärimmilleen kärjistyminen viime vuosina:
miesten keskimääräinen eliniänodote paikoin 41 vuotta, kulkutaudit
ja alkoholismi vaivaavat, kuolleisuus lisääntynyt kolmessa
vuodessa 35%, työttömyys eräillä kansoilla lähes 40% (vrt.
artikkeli alla).
Eettisen velvoitteen Suomen kansalaisille Siperian kansoja
kohtaan tuottaa osuutemme Venäjältä tuotavan öljyn ja kaasun
kulutukseen (eri lähteiden mukaan 20-50% öljystämme tulee
Siperian alkuperäiskansojen mailta) sekä kaukaisten
kielisukulaistemme merkitys kulttuuri-identiteettimme peruskivenä.
Yleisenä perusteluna hankkeen tarpeellisuudelle on Siperian
ongelmien globaalit mittasuhteet ja osuus maailmanlaajuisessa
ilmastonmuutoksessa sekä alkuperäiskansojen tärkeä rooli näiden
ongelmien ratkaisijana ja ekologisen elämäntavan asiantuntijoina.
Itse yhteistyöhankkeen toteuttamiseen on SuSun budjetissa varattu
pieni, noin 10 000 markan alkupääoma. Lisäksi hankkeeseen
voitaisiin hakea rahoitusta ViSiOlta, OPM:ltä, YM:ltä ja eri
säätiöltä.
Hankkeen toteuttamismahdollisuuksiin sain uusia näköaloja luettuani
Venäjän alkuperäiskansojen liiton Raiponin varapuheenjohtajan Pavel
Suljandzigan artikkelin uusimmasta Ensimmäiset Kansat -lehdestä
(1/1). Hän kirjoittaa siitä, kuinka alkuperäiskansat ovat viime
vuosina perustaneet omia järjestöjään ja saaneet solmittua toimivia
yhteyksiä myös kansainvälisiin järjestöihin.
Suljandzigan mukaan kestävän kehityksen takaaminen vaatii seuraavien
kysymysten ratkaisua:
1. Oikeus. Alkuperäiskansojen lailliset oikeudet maankäyttöön ja
luonnonvaroihin on turvattava. Tätä varten on
a) pantava alulle maaoikeuksia tutkiva ja asiakirjoja valmistava
työryhmä. Tarvitaan kansatieteellisten, historiallisten ja
ekologisten kysymysten asiantuntemusta.
b) aloitettava neuvottelut Venäjän hallituksen kanssa. Tässä tulee
juridinen apu tarpeen.
c) luotava alkuperäiskansojen oikeuskeskus valmistelemaan alueellista
lainsäädäntöä. Edelleen juridisen avun tarve.
2. Talous. Metsästysmaatalouden edellytykset on turvattava ja
talouden perustekijöitä parannettava. Tätä varten on
a) perustettava kansainvälinen investointirahasto
alkuperäiskansoille.
Tarvitaan investointeja perinteisten metsästysmenetelmien ja
paikallistalouden palauttamiseksi.
b) mahdollistettava paikallistuotantoyksiköille (perheille, suvuille,
kylille) omien tuotteittensa jalostusasteen nostaminen. Teknis-
taloudellinen apu on tarpeen.
c) luotava kansainvälinen kehitysprojekti Pohjois-Venäjän pieniä ja
keskisuuria yrityksiä varten.
3. Tiedonvälitys. Alkuperäiskansoille tärkeiden tietojen saatavuutta
on parannettava. Tätä varten on
a) parannettava alkuperäiskansojen keskinäistä tiedonvälitystä sekä
Venäjän sisällä että maailmanlaajuisesti
b) rakennettava yhteistyötä joukkotiedotusvälineiden kanssa Venäjällä
ja ulkomailla
Tässä tulee kysymykseen tekninen apu ja kansalaistason suhteiden
luominen.
Tämän lisäksi on mielestäni otettava huomioon vielä ainakin
a) ylikansallisiin riippuvuussuhteisiin liittyvät ongelmat, tiedotus-
ja valistustyö sekä vähemmän tuhoisien vaihtoehtojen etsiminen
alkuperäiskansojen alueilta tulevien luonnonvarojen tuotanto-,
jalostus- ja markkinointiketjun kaikissa vaiheissa sekä lopputuotteiden
kuluttajien keskuudessa.
b) kulttuurin ja kielen säilyttämien ja kehittämisen merkitys, oman
yhteisön sisäisten kulttuuri-instituutioiden (koulujen, lehtien,
teatterien, kirjastojen ym) tukeminen, alkuperäiskansojen kielten
aseman parantaminen.
Ongelmakenttä on lyhyesti sanottuna hyvin laaja, ja hankkeen
toteutuksessa on lähdettävä liikkeelle joltakin laidalta,
mutta samalla on koko kenttä pystyttävä ottamaan huomioon.
Kaikki aiheesta kiinnostuneet ovat tervetulleita projektin
toteutukseen.